Miksi täällä aina mollataan 1 lapsen äitejä?

Niin mä kans ajattelin...toinen olikin täysin vastakohta. Valvottanut kaksi vuotta...siis omat yöunet katkonaiset. Luonteeltaan todella temperamenttinen. Uhma kun tuli niin luulin,että oli kipeä/sairas ja olin jo viemässä lääkäriin kun huusi vain ja ilman näkyvää syytä, sehän olikin vain uhmaa =).

Asenne kuitenkin pitää olla positiivinen...

Meillä esikoinen lopetti yöheräilyt 3kk --->

Sama homma näyttää olevan tuollakin, nukkunut nyt öitä jo jonkin aikaa heräämättä. Sitä ennen herätti vain 1 kerran, 5-6 aikaa aamulla =)

No onnea jos pääset helpolla, mutta ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa =). Taistelut ja vaikeudet tuleekin sitten murkkuiässä tai sitten ei=).

Juu, ei kannata edes yrittää nauttia elämästä ennen vaikeuksia, jotka tulevat ennemmin tai myöhemmin. Sitten aika moni tälläkin palstalla voi sanoa, että ähäkutti, mitäs minä sanoin...

 

Yhden lapsen äidit on liian "herkkiä".En nosta koskaan itseäni jalustalle vaikka mulla on useampia lapsia.Useamman lapsen myötä tulee kokemusta ja jokainen lapsi on erilainen.Siksi monen lapsen äidillä voi olla ihan oikeasti enmmän tietoa asioista ja siitä miten erilaisia lapset voi olla.Yhden äideillä on kokemusta vain siitä yhdestä.

Eikö yhden vaikean lapsen äidillä voi olla enemmän kokemusta kuin kahden helpon? Ei ilmeisesti kun sillä on ~vain~ se yksi.

 

Miksi sitten yksilapsiset jaksaa mollata monilapsisten perheiden tapaa kasvattaa lapsiansa?
Ihan sama juttu noin päin. Yksilapsisilla ei ole kokemusta mitä se on kun on kaksi tai useampi lapsi .

 

Miksi sitten yksilapsiset jaksaa mollata monilapsisten perheiden tapaa kasvattaa lapsiansa?
Ihan sama juttu noin päin. Yksilapsisilla ei ole kokemusta mitä se on kun on kaksi tai useampi lapsi .

Rehellisyyden nimissä mulla ei ole ollenkaan tietoa yhdestäkään yksilapsisesta perheestä, jonka äiti olisi mollannut useampilapsisen perheen kasvatustapaa...siis uskomatonta väitäntää. Enemmän se on just sitä, että tämä väsähtänyt 2 lapsen äiti silmät kiiluen jankuttaa yksilapsisen perheen äidille, että kyllä sunkin jumpassa käymiset yms. loppuu ku lapsia on kaksi jne.

 

Enemmän se on just sitä, että tämä väsähtänyt 2 lapsen äiti silmät kiiluen jankuttaa yksilapsisen perheen äidille, että kyllä sunkin jumpassa käymiset yms. loppuu ku lapsia on kaksi jne.

Just näin!!

Tuollaisista kommenteista tulee mieleen että kuin se ois tosiaan sen 1 lapsen äidin vika että jollakin on 2 hankala lasta..

Mullekkin toitotettiin "Oota kun vauva syntyy, on uhmaikäinen ja vauva joka valvottaa" ja paskan marjat, jos mä oisin tolle linjalle lähtenyt niin mä oisin repinyt itseltäni hiukset päästä.

Musta tuntuu myös, että tuollaisilla kommenteillä yritetään nostaa "äitiyden-egoa" sen varjolla että ei jaksa enään 2 tai useamman lapsen jälkeen tehdä samoja asioita.

Toki voi olla niinkin että ei jaksa, mutta ei se ole muiden vika, eikä tuollaisella asenteellla varmasti saa itselle yhtään parempaa oloa tai potkua jaksamiseen.

 

Kolahtaa naisten ylpeydessä, että joku "vain" yhden lapsen äiti oikeasti voi tietää jotain. Ei se lapsiluku kenestäkään viisaampaa tee.

Ei viisaampaa, mutta kokeneemmaksi.

Aurinkokunta on taatuusti kokeneempi kun minä esimerkiksi. Siis ihan tosissaan.

Kokeneempi varmasti, mutta ei se tarkoita että tietomäärä olisi suurempi, lapsetkin kun ovat yksilöitä ja ei oma iso lapsiluku tarkoita, että tietäisi miten jonkun yhden tai kahden lapsen äidin tulisi toimia juuri omien lastensa/ongelmien kohdalla.

 

Enemmän se on just sitä, että tämä väsähtänyt 2 lapsen äiti silmät kiiluen jankuttaa yksilapsisen perheen äidille, että kyllä sunkin jumpassa käymiset yms. loppuu ku lapsia on kaksi jne.

Just näin!!

Tuollaisista kommenteista tulee mieleen että kuin se ois tosiaan sen 1 lapsen äidin vika että jollakin on 2 hankala lasta..

Mullekkin toitotettiin "Oota kun vauva syntyy, on uhmaikäinen ja vauva joka valvottaa" ja paskan marjat, jos mä oisin tolle linjalle lähtenyt niin mä oisin repinyt itseltäni hiukset päästä.

Musta tuntuu myös, että tuollaisilla kommenteillä yritetään nostaa "äitiyden-egoa" sen varjolla että ei jaksa enään 2 tai useamman lapsen jälkeen tehdä samoja asioita.

Toki voi olla niinkin että ei jaksa, mutta ei se ole muiden vika, eikä tuollaisella asenteellla varmasti saa itselle yhtään parempaa oloa tai potkua jaksamiseen.

Ja jos ajatellaan, että useimmissa perheissä on se isäkin arjen apuna, niin miksi jumpassa käyntejä tarvitsisi lopettaa vaikka olisi viisi lasta

 

Rehellisyyden nimissä mulla ei ole ollenkaan tietoa yhdestäkään yksilapsisesta perheestä, jonka äiti olisi mollannut useampilapsisen perheen kasvatustapaa...siis uskomatonta väitäntää. Enemmän se on just sitä, että tämä väsähtänyt 2 lapsen äiti silmät kiiluen jankuttaa yksilapsisen perheen äidille, että kyllä sunkin jumpassa käymiset yms. loppuu ku lapsia on kaksi jne.

Peesi tälle! Ja en tosiaankaan ymmärrä, miksi ei voisi kuunnella myös vähemmän kokeneen neuvoja, jos sieltä vaikka pulpahtaisikin jokin uusi asia esille. Kyllä miekin kuuntelen monilapsisen äidin ehdotuksia meidän tilanteeseen, vaikka hänellä ei suoranaista kokemusta olisikaan reumalapsen hoidosta enkä väheksy hänen tietouttaan asiasta. Joskus se vähemmän kokenut näkee asiat selvemmin kuin enemmän kokenut. Toisten väheksyminen kuvastaa vain omaa heikkoutta.

 

Miksi sitten yksilapsiset jaksaa mollata monilapsisten perheiden tapaa kasvattaa lapsiansa?
Ihan sama juttu noin päin. Yksilapsisilla ei ole kokemusta mitä se on kun on kaksi tai useampi lapsi .

Rehellisyyden nimissä mulla ei ole ollenkaan tietoa yhdestäkään yksilapsisesta perheestä, jonka äiti olisi mollannut useampilapsisen perheen kasvatustapaa...siis uskomatonta väitäntää. Enemmän se on just sitä, että tämä väsähtänyt 2 lapsen äiti silmät kiiluen jankuttaa yksilapsisen perheen äidille, että kyllä sunkin jumpassa käymiset yms. loppuu ku lapsia on kaksi jne.

Mulla on kaksi lasta mutta en silti käyttäydy noin eli meitä on monenlaisia.
Ei se ole välttämättä lapsimäärästä kiinni jos jumppaan ei ehdi mutta monelle se on hyvä tekosyy olla menemättä.

 

jaa, no en mollaa, mut kokemushan puhuu puolestaan, eli et voi tietää mitä on olla useamman lapsen äiti. ( ja tähän pieni hymy)
Ei se ole sen vaikeampaa tai helpompaa, kaikki riippuu mun mielestä vain ja ainoastaan omasta asenteesta.
Otahan rennosti ja nauti lapsestas, on maailmassa muitakin murheita...
:hug:

 

Ja jos ajatellaan, että useimmissa perheissä on se isäkin arjen apuna, niin miksi jumpassa käyntejä tarvitsisi lopettaa vaikka olisi viisi lasta

:flower:

 

Yhden lapsen äidit on liian "herkkiä".En nosta koskaan itseäni jalustalle vaikka mulla on useampia lapsia.Useamman lapsen myötä tulee kokemusta ja jokainen lapsi on erilainen.Siksi monen lapsen äidillä voi olla ihan oikeasti enmmän tietoa asioista ja siitä miten erilaisia lapset voi olla.Yhden äideillä on kokemusta vain siitä yhdestä.

Eikö yhden vaikean lapsen äidillä voi olla enemmän kokemusta kuin kahden helpon? Ei ilmeisesti kun sillä on ~vain~ se yksi.

Turha tästä on väitellä.En ole sanonut että yhden äiti ei tiedä mitään lasten kasvattamisesta tms.Itsekin olen ollut joskus yhden äiti ja oli se melko erilaista verrattuna tämän hetkiseen tilanteeseen (3 lasta).

 

jaa, no en mollaa, mut kokemushan puhuu puolestaan, eli et voi tietää mitä on olla useamman lapsen äiti. ( ja tähän pieni hymy)
Ei se ole sen vaikeampaa tai helpompaa, kaikki riippuu mun mielestä vain ja ainoastaan omasta asenteesta.
Otahan rennosti ja nauti lapsestas, on maailmassa muitakin murheita...
:hug:

Lueppas koko ketju tai vilkaise vaikka mun profiili jos mua tarkoitit

 

jaa, no en mollaa, mut kokemushan puhuu puolestaan, eli et voi tietää mitä on olla useamman lapsen äiti. ( ja tähän pieni hymy)
Ei se ole sen vaikeampaa tai helpompaa, kaikki riippuu mun mielestä vain ja ainoastaan omasta asenteesta.
Otahan rennosti ja nauti lapsestas, on maailmassa muitakin murheita...
:hug:

Lueppas koko ketju tai vilkaise vaikka mun profiili jos mua tarkoitit

ai sorry, en lukenu sun profiilia. Mut silti...!

 

Ainut mikä mua ärsyttää siinä että jos on esim yksi poika niin jos luulee tietävänsa sen perusteella millaisia kaikki pojat ovat. Mulla on yks tällainen tuttu ja mulla aina verenpaine nousee kun tää esittää näitä totuuksiaan sen oman pojan perusteella. Mun on pakko sanoa että " niin, sun poikasi on sellainen mutta ei kaikki " Argggh !

 

ai sorry, en lukenu sun profiilia. Mut silti...!

Juu, mulla vaan tuli mieleen miksi pitää mollata ja huvikseni kysäisin, ei ollut muutakaan tekemistä ny

 

no tähän mä voisin sanoa sen et jos on äitiä siunattu helpoilla ja hyväunisilla lapsilla niin silloin on ihan turha tulla neuvomaan ainakaan minua. |O ottaa piän pois persuksista ja tajuaa että meitä on moneen junaan.

Mä voi myöntää ja niin mulle sanottiin neuvolassakin, että mulle on suotu todella helpot lapset, ainakin tähän mennessä. Enkä kyllä pistä sitä pahakseni

Mutta itseasiaan, kun tilanteet/lapset/vanhemmat on kaikki erillaisia, niin ei mulla tulis itsellä ainakaan mieleenikään mennä haukkumaan 1 lapsen äitejä, ihan vaan sen takia et mulla sattuu olemaan 2 lasta.

Ei se sitä tarkoita kuinka monta lasta on kuinka rankkaa on ja kuinka paljon tietää mistäkin asioista.

no kyllä sen sen verta tarkoittaa että tosiasia on se että turha tulla kertomaan viisaita neuvoja esim mulle sellasen äidin jolla yksi lapsi,ainakaan sillä perjaatteella että kun meillä tehdään näin ja näin tee sinäkin ym ym..ei sitä vaan tehdä samanlailla asioita kun on 4 alle kouluikäistä..ja hei!olen mäkin ollu joskus yhden lapsen äiti ja tiedän mikä silloin oli erillaista kuin nyt..

 

no kyllä sen sen verta tarkoittaa että tosiasia on se että turha tulla kertomaan viisaita neuvoja esim mulle sellasen äidin jolla yksi lapsi,ainakaan sillä perjaatteella että kun meillä tehdään näin ja näin tee sinäkin ym ym..ei sitä vaan tehdä samanlailla asioita kun on 4 alle kouluikäistä..ja hei!olen mäkin ollu joskus yhden lapsen äiti ja tiedän mikä silloin oli erillaista kuin nyt..

En mä ketään ole neuvomassakaan, ei ole mun asiani jos neuvoa ei kysytä.

 

^^

Tuohon lisätäkseni mä otan kyllä mielellään neuvoja keneltä tahansa, eriasia sit kokeilenko mä niitä vai en.

 

Joskus nauran ihan itselleni kun muistelen aikoja, jolloin olin yhden lapsen äiti. Elämä useamman lapsen kanssa on opettanu mulle paljon, eritoten lasten yksilöllisyydestä enkä enää ehkä jakelis samoja neuvoja kuin aikanaan jakelin sen yhden lapsen perusteella. Ekan lapsen kanssa sitä pyrkii ihme täydellisyyteen ja kirjaviisauteen kun useamman lapsen äitinä sitä osaa soveltaa lapsilähtöisemmin asioita osaten myös kyseenalaistaa joitain juttuja. Sitä osaa samalla kokeilla hyvin erilaisia keinoja kun on tahkonnu elämää useamman lapsen kanssa. Kyllä silti yhden lapsen vanhemmat osaavat antaa aivan hyviä neuvoja kanssa, mutta monilapsisilla on usein syvempi se "rintaääni"=)

 

Olen sitä koittanut välillä sanoa, että vaikka yhden lapsen äidillä ei ole kokemusta lapsilauman kasvattamisesta niin hänellä on kuitenkin kokemus yhden lapsen kasvattamisesta isoksi asti mitä ei monen lapsen äideillä ole samalla tavalla kuin meillä yhden lapsen äideillä. On olemassa paljon toki helppoutta siinä, että perhekoko on pienempi, mutten sanoisi silti kasvatustehtävääni helpoksi. Monet asiat ovat olleet varmasti myös vaikeampia ainokaisen äitinä. Tosin nykyään tunnen jo ylepyttäkin tilanteestani, voin sanoa rehellisesti, että keskityin täysin siihen yhteen ja ainoaan kasvatustehtävääni enkä jakanut äitiyttäni muille kuin vain sille ainoalle lapselleni!

 

Joskus nauran ihan itselleni kun muistelen aikoja, jolloin olin yhden lapsen äiti. Elämä useamman lapsen kanssa on opettanu mulle paljon, eritoten lasten yksilöllisyydestä enkä enää ehkä jakelis samoja neuvoja kuin aikanaan jakelin sen yhden lapsen perusteella. Ekan lapsen kanssa sitä pyrkii ihme täydellisyyteen ja kirjaviisauteen kun useamman lapsen äitinä sitä osaa soveltaa lapsilähtöisemmin asioita osaten myös kyseenalaistaa joitain juttuja. Sitä osaa samalla kokeilla hyvin erilaisia keinoja kun on tahkonnu elämää useamman lapsen kanssa. Kyllä silti yhden lapsen vanhemmat osaavat antaa aivan hyviä neuvoja kanssa, mutta monilapsisilla on usein syvempi se "rintaääni"=)

Kuvaat ennemminkin tässä nyt uutta ja kokematonta äitiyttä kuin ainoan lapsen äitiyttä. Kyllähän ainoan lapsen äitikin kokemuksiaan kartuttaa ja viisastuu eikä siihen tarvita aina uutta ja uutta lasta.

 

Kolahtaa naisten ylpeydessä, että joku "vain" yhden lapsen äiti oikeasti voi tietää jotain. Ei se lapsiluku kenestäkään viisaampaa tee.

Ei viisaampaa, mutta kokeneemmaksi.

Aurinkokunta on taatuusti kokeneempi kun minä esimerkiksi. Siis ihan tosissaan.

Kokeneempi varmasti, mutta ei se tarkoita että tietomäärä olisi suurempi, lapsetkin kun ovat yksilöitä ja ei oma iso lapsiluku tarkoita, että tietäisi miten jonkun yhden tai kahden lapsen äidin tulisi toimia juuri omien lastensa/ongelmien kohdalla.

Kyllä siinä kuule näppituntuma ja maalaisjärki kasvaa, mitä enemmän niitä lapsia saa. Useimpiin ongelmiin on joutunut etsimään apua tai tietoa. Ei se nyt niin spesiaali se sinun kullannuppusikaan ole, että jotain erikoishoitoa koko ajan kaipaisi. Loppujen lopuksi lasten hoito on hyvin simppeliä touhua, kasvatuksen kanssa joutuu takkuamaan, mutta siihenkin riittää muutaman tärkeän asian muistaminen.

 

Joskus nauran ihan itselleni kun muistelen aikoja, jolloin olin yhden lapsen äiti. Elämä useamman lapsen kanssa on opettanu mulle paljon, eritoten lasten yksilöllisyydestä enkä enää ehkä jakelis samoja neuvoja kuin aikanaan jakelin sen yhden lapsen perusteella. Ekan lapsen kanssa sitä pyrkii ihme täydellisyyteen ja kirjaviisauteen kun useamman lapsen äitinä sitä osaa soveltaa lapsilähtöisemmin asioita osaten myös kyseenalaistaa joitain juttuja. Sitä osaa samalla kokeilla hyvin erilaisia keinoja kun on tahkonnu elämää useamman lapsen kanssa. Kyllä silti yhden lapsen vanhemmat osaavat antaa aivan hyviä neuvoja kanssa, mutta monilapsisilla on usein syvempi se "rintaääni"=)

Kuvaat ennemminkin tässä nyt uutta ja kokematonta äitiyttä kuin ainoan lapsen äitiyttä. Kyllähän ainoan lapsen äitikin kokemuksiaan kartuttaa ja viisastuu eikä siihen tarvita aina uutta ja uutta lasta.

En mielestäni kuvannut. Lapsilla tulee uusia kehitysvaiheita ja joka kerta yhden lapsen äiti on niissä ensikertalainen. Useamman lapsen äiti on käynyt läpi ne useamman kerran ja on monesti monitaitoisempi ja laajakatseisempi. Yhden lapsen kokemuksella tulee liian helposti yleistettyä, mulla itselläni tuli. Nyt useamman lasen äitinä tiedän paremmin, että mikä toimi yhden kohdalla ei välttämättä toimi samoin toisen lapsen kanssa ja osaan olla tuputtamatta hienoja neuvojani ja osaan sen sijaan antaa erilaisia vaihtoehtoja siitä, mitä voisi kokeilla tietäen, että jokainen lapsi on vielä sittenkin yksilö eikä mun neuvot ole aina niin poskettoman hyviä ettäkö ne auttaisi.

 

joo ei oo helppoo ýhen eikä monekaa lapsen äideillä. mutta kun minulla oli vain yksi lapsi minäkin arvostelin ja ihmettelin montaa asiaa. eli en siis todellakaa tiennyt millasta on olla kahen kanssa. nyt kun minulla on kaksi lasta, niin en lähde arvostelemaan esim. vaikka kolmilapsisen perheen juttuja..enkä kauheasti neuvo, koska nyt ymmärän sen että en ymmärrä