Millä tavalla sinä sitten niitä lapsiasi tuet, annat viisaita neuvojasi vai? Oletko ottanut huomioon, etteivät aikuiset lapset välttämättä halua, että sekaannut heidän elämäänsä? Minusta kuulostaa, että et ole valmis päästämään irti lapsistasi, etkä hyväksy, ettei sinulla enää päätösvaltaa heidän suhteensa.
Lapsesi ovat vasta äskettäin täysi-ikäistyneet, joten vaikka he vielä sinuun tukeutuisivat, se ei tarkoita sitä, että muutaman vuoden päästä saati perustettuaan oman perheen enää sinun mielipiteitäsi kyselisivät. Nimenomaan sitä lastenhoitoapua ehkä kaipaisivat, mutta siihen sinulla on tuollainen alentuva suhtautuminen. Tai no muutenkin suhtautumisesi on juuri sellaista, onneksi minun äitini tai anoppini eivät ole tuollaisia!
Itse en haluaisi, että koti olisi tyhjä lapsista jo noin varhain. Parikymppisenä oli muutakin tekemistä vapaa-ajalla, mutta nykyään kun biletys yms. ei kiinnosta juurikaan, olisi kyllä tylsää, jos alle nelikymppisenä lapsiperhevaihe olisi jo ohi. No lapsenlapsia toivottavasti tulisi jossain vaiheessa, mutta koko heidän lapsuutensa olisin työelämässä, joten en voisi heihin kovinkaan paljon panostaa. Sitten kun jäisin eläkkeelle, lapsenlapset olisikin jo teini-ikäisiä ja tuskin enää mummonsa kanssa olisivat kiinnostuneita hengaamaan kovinkaan paljon.
Joten kyllä minulle paras vaihtoehto on tällainen, että lapsiperhevaihe kestää ikävuodet 30-50/55, mummovaihe sitten päälle kuusikymppisenä. Minulla ei toisaalta ole kiire päästä lapsista eroon saadakseni omaa aikaa, mutta en myöskään enää aikuisten lasten elämääni menisi sekaantumaan. Tottakai autan, ja etenkin mielelläni mahdollisten lastenlasten hoidossa, mutta uskon että lapseni on aikuisena sen verran itsenäinen ja päätöskykyinen, ettei äitinsä mielipidettä joka asiaan kaipaa. Missään tapauksessa en niitä ainakaan tyrkyttämään menisi aikuisille ihmisille.
Lapsen kannalta ajatellen, minä olin parikymppisenä köyhä opiskelija epävakaassa parisuhteessa, joten ei lastenhankinta ollut edes mikään vaihtoehto. Vasta liki 3-kymppisenä minulla oli tarjota lapselle hyvä elämä. Ja lapsen kanssa on muuten ollut kiva matkustella, käydä huvipuistoissa yms., saa itsekin olla vähän lapsellinen taas lapsen kanssa.
Näihin ei olisi ollut mahdollisuutta nuorena ja köyhänä.
