Mä olen vanhin viidestä lapsesta (nuorin 20v mua nuorempi).
Nyt sitten ollaan riidoissa, tai äitini oli sisarelleni sanonut, että minä olen suuttunut.
Äitini soittaa minulle aina vain silloin, kun tarvitsee minulta jotain. Koskaan ei juurikaan kysele, mitä lapsillemme kuuluu tms. Ja aina selittää vaan omia asioitaan.
Lapsistamme hän suosii vain tokaluokkalaista poikaamme, tyttöä (vielä 4v) hän aina haukkuu sisarelleni. Pitää liian vilkkaana, tytön puhe on kai niin huonoa, että hänkään ei ymmärrä mitä tyttö puhuu. Ja yleensäkin kaikin konstein, mitä hän vain keksii.
Koskaan mulle ei ole mitään suoraan sanonut, pientä piikittelyä kylläkin.
Suoraan sanottuna hän ei siedä tyttöä ollenkaan, ei suostu ottamaan hoitoon/yökylään tms.
Tyttö on kuitenkin ihan normilapsi.
Yleensä minun pitäisi tehdä aina niin kuten äitini sanoo, jos en tee, niin hän suuttuu ja haukkuu kahta kauheammin minua ja tyttöämme sisarelleni.
Mutta nyt riitti.
Kuskaan tyttöämme harrastuksessa toisella paikkakunnalla ja äidillämme asuva toisen sisaremme tyttö halusi kai tulla mukaan. Mutta nyt tytöt laitettiin eri ryhmiin, koska ikä eroa on sen verran, eikä tyttömme pysy vanhempien tahdissa vielä, eikä silloin jaksa keskittyäkään siellä.
Ja tästähän äitini sai taas kimmokkeen kertoa sisarelleni kivoja juttuja, miten tyttömme ei jaksa keskittyä ollenkaan jne.
Minun olisi pitänyt ottaa sisarentyttöni myös mukaan, kun lähden kuskaamaan ensin omaa tyttöäni. Sen aikaa kun oma tyttöni on tunnillaan, nin minun olisi pitänyt ajella tms sisarentyttöni kanssa pitkin kaupunkia,käydä kaupoilla tms. Koska äitini niin haluaa. Itse ehdotin, että odotamme tyttöni tunnin (45min) ajan paikanpäällä ja sitten sisarentyttöni jää tunnilleen ja isäpuoleni hakee hänet. Mutta tämä ei käynyt äidilleni, vaan minun olisi pitänyt tehdä kuten hän sanoo.
Mutta ilmoitin, että ei. Nyt tuli stoppi.
Äitini tosin ei tiedä, että itse tiedän näistä kaikista jutuista, joita hän on kertonut sisarelleni. En haluaisin paljastaa, että sisareni on näitä mulle kertonut, mutta alkaa riittää nyt. Olen ollut liian kiltti ja niellyt kaiken, mitä hän on puhunut ja sanonut ja vaatinut..
sisareni perheelle hän on lapsille ostellut kaikkea, mm. leikkimökin! Mutta meidän lapsille superpallot..
Tää oli aika pitkä juttu ja vaikea selostaa.. Mutta miten oma äiti voi olla tuollainen?
Nyt sitten ollaan riidoissa, tai äitini oli sisarelleni sanonut, että minä olen suuttunut.
Äitini soittaa minulle aina vain silloin, kun tarvitsee minulta jotain. Koskaan ei juurikaan kysele, mitä lapsillemme kuuluu tms. Ja aina selittää vaan omia asioitaan.
Lapsistamme hän suosii vain tokaluokkalaista poikaamme, tyttöä (vielä 4v) hän aina haukkuu sisarelleni. Pitää liian vilkkaana, tytön puhe on kai niin huonoa, että hänkään ei ymmärrä mitä tyttö puhuu. Ja yleensäkin kaikin konstein, mitä hän vain keksii.
Koskaan mulle ei ole mitään suoraan sanonut, pientä piikittelyä kylläkin.
Suoraan sanottuna hän ei siedä tyttöä ollenkaan, ei suostu ottamaan hoitoon/yökylään tms.
Tyttö on kuitenkin ihan normilapsi.
Yleensä minun pitäisi tehdä aina niin kuten äitini sanoo, jos en tee, niin hän suuttuu ja haukkuu kahta kauheammin minua ja tyttöämme sisarelleni.
Mutta nyt riitti.
Kuskaan tyttöämme harrastuksessa toisella paikkakunnalla ja äidillämme asuva toisen sisaremme tyttö halusi kai tulla mukaan. Mutta nyt tytöt laitettiin eri ryhmiin, koska ikä eroa on sen verran, eikä tyttömme pysy vanhempien tahdissa vielä, eikä silloin jaksa keskittyäkään siellä.
Ja tästähän äitini sai taas kimmokkeen kertoa sisarelleni kivoja juttuja, miten tyttömme ei jaksa keskittyä ollenkaan jne.
Minun olisi pitänyt ottaa sisarentyttöni myös mukaan, kun lähden kuskaamaan ensin omaa tyttöäni. Sen aikaa kun oma tyttöni on tunnillaan, nin minun olisi pitänyt ajella tms sisarentyttöni kanssa pitkin kaupunkia,käydä kaupoilla tms. Koska äitini niin haluaa. Itse ehdotin, että odotamme tyttöni tunnin (45min) ajan paikanpäällä ja sitten sisarentyttöni jää tunnilleen ja isäpuoleni hakee hänet. Mutta tämä ei käynyt äidilleni, vaan minun olisi pitänyt tehdä kuten hän sanoo.
Mutta ilmoitin, että ei. Nyt tuli stoppi.
Äitini tosin ei tiedä, että itse tiedän näistä kaikista jutuista, joita hän on kertonut sisarelleni. En haluaisin paljastaa, että sisareni on näitä mulle kertonut, mutta alkaa riittää nyt. Olen ollut liian kiltti ja niellyt kaiken, mitä hän on puhunut ja sanonut ja vaatinut..
sisareni perheelle hän on lapsille ostellut kaikkea, mm. leikkimökin! Mutta meidän lapsille superpallot..
Tää oli aika pitkä juttu ja vaikea selostaa.. Mutta miten oma äiti voi olla tuollainen?