Miksi nuorilla äideillä(n. 20v iässä ensimmäisen lapsen saaneilla) on hyvin usein asiat näin:

Näkeehän sen esimerkiksi tuosta teiniäidit sarjasta mitä se meno on. Kaikilla muilla isukit kadonneet kuin tuhka tuuleen paitsi demillä. Yksi ei tiedä kuka oikein on vauvan isä. yhdeltä otettu lapsi pois narkkaamisen takia. Yksi ainut käykunnon töissä (jos ei lasketa sitä kun sarita strippaa..). Tupakkaa vetää kaksi neljästä äidistä eli paljon enemmän kuin keskiverrosti ajatellen. Bilettäminen tuntuu olevan tärkeää nuorille äideille.

Jep, teiniäidit-sarja on varmasti hyvä katsaus mitä todellisuus on. B) Ihan sattumanvaraisesti valittuja teiniäitejä siellä. Rakastan näitä tosi-tv-uskovaisia joilta on tosielämä jo hämärtynyt.

Kaikenlisäksi taisimme puhua parikymppisistä äideistä, ei 13-19 teiniäideistä noin yleensä.... En ole mitenkään korostuneesti huomannut tuollaista. Taitaa nyt vain vanhana epävarmoina äidiksi tulleita haluttaa nostaa itseään. Ette te sen huonompia äitejä ole kuin nuoremmatkaan, joten ihan turhaa tunnette aina niin suurta alemmuudentunnetta. Kyllä ne nuoretkin hehkuvat äidit vanhenevat. Odottakaa vain hetki.

 

Näkeehän sen esimerkiksi tuosta teiniäidit sarjasta mitä se meno on. Kaikilla muilla isukit kadonneet kuin tuhka tuuleen paitsi demillä. Yksi ei tiedä kuka oikein on vauvan isä. yhdeltä otettu lapsi pois narkkaamisen takia. Yksi ainut käykunnon töissä (jos ei lasketa sitä kun sarita strippaa..). Tupakkaa vetää kaksi neljästä äidistä eli paljon enemmän kuin keskiverrosti ajatellen. Bilettäminen tuntuu olevan tärkeää nuorille äideille.

Jep siitä näkee kuinka yleistä on myös se syntymävika mikä vauvalla on kun suolet on ulkona. Siis joka neljännellä nuoren äidin vauvalla on se ongelma!
Joka neljäs strippaa ja käyttää huumeita ja 3/4:llä ei ole isä kuvioissa ja joka neljännellä on rastat! :O Hassua, mutta siitä sarjasta sen kyllä näkee.

 

[QUOTE="jjj";25354297]Lapsen isän kanssa ei olla yhdessä enää tai ei edes tiedetä kuka isä on.
Bilettämään on ihan pakko päästä ainakin kerran kuussa ja jos lasta ei saa hoitoon niin sitten on niin raskasta taas.
Tupakoivat raskausaikana.
Miesystävät vaihtuvat ja lapsia on saattanut tulla useammallekin eri isälle jo nuorena.
Ei ammattia, vain peruskoulu käyty.
Monessa perheessä käy perhetyöntekijä tai lapsi käy tukiperheessä.
[/QUOTE]

Mun äiti sai mut 19-vuotiaana ollessaan naimisis mun isän kans. Enää eivät ole yhdes, mutta erosivat vasta monen vuoden jälkeen mun ollessa 18v.

Ei käyny äiti bilettämäs joka kuukausi.

Ei polttanu tupakkaa yhdenkää raskauden aikana.

Ei vaihtuneet miehet ku oli naimisis ja kaikki kolme lasta samalle miehelle.

Ammattia ei ollu, mutta alootti perhepäivähoitajana mun ollessa alle vuoden ja sitä työtä teki lähes 30 vuotta.

Ei meillä mitää perhetyöntekijää käyny tai lapset ollu tukiperhees. Kodinhoitaja kävi silloon ku pikkuveli syntyi keskosena eikä me aina menty siskon kans sairaalaan mukaan.

Jotenki niin typerää ap:n tekemän yleistäminen. Paljo on nuorena äitiksi tulleita jotka on ihan kunnollisia ihmisiä eikä lähellekää ap:n kuvaalemia.

 

Mä sain ensimmäisen lapsen 22vuotiaana. Olin viettänyt villiä opiskelijaelämää ja kun tapasin mieheni, tulin heti raskaaksi. Nyt 6vuoden jälkeen olemme naimisissa ja lapsia on jo kolme. Koulun kävin loppuun ennenkuin lapsi syntyi (AMK). Ei olla tarvittu mitään apuja, sossua, tukiperhettä ym. Ollaan tavallinen työssäkäyvä perhe.
Ja näin on myös muutamalla ystävälläni, jotka ovat saaneet lapsen nuorena. Kenelläkään ei ole noita ap:n toteamia ongelmia.

 

Olin itse 19 ja mieheni 18, kun saatiin ensimmäinen lapsi. Ammatit olemme kumpikin saaneet ja töitä on ollut aina. Mitään suuria biletyshirnuja ei olla ikinä oltu, mutta toki lapsi pyydettiin välillä mummulle yöksi, jotta yhteistäkin aikaa ollaan saatu toisillemme. Tänä keväänä tulee täyteen 11 yhteistä vuotta, joista naimisissa 8vuotta. Lapsia on siunaantunut kolme, ja tällä hetkellä voin sanoa että elämä ukon kans on ihanaa. Meillä on elämä mennyt hyvin, mutta tiedän aika monta nuorta vanhempaa joilla se elämä sen lapsen kanssa on yhtä rutinaa, ja isovanhemmat hoitaa suurimmaksi osaksi.. ja kylläpä niitä muutamia löytyy näitä lähemmäs kolmikymppisiäki tuttuja, jotka voi vetää tuohon samaan nippuun. No.. onhan se toki raskasta...

 

Itselläni oli hieman päälle parikymppisenä kaksi lasta. Yliopisto-opinnot oli kyllä kesken, mutta valmistuin alle tavoiteajassa. Mieskin on säilynyt samana. Lastensuojeluun on kyllä vakituinen suhde, nimittäin työ -sellainen Ja omassa asiakaskunnassani nuoret äidit eivät ole yli edustettuna. Lisäksi ongelmat näyttävät olevan nuorilla ja vanhemmilla äideillä samanlaisia, joten se siitä yleistämisestä.

 

Mä sain esikoiseni vuonna -91 20-vuotiaana ja 25-vuotiaana olin jo kolmen äiti. Ei ollut tarvetta bilettää, sen ihmeen olin ehtinyt jo nähdä kun hyvissä ajoin aloitin siskon papereiden turvin. Lapsilla on kaikilla sama isä ja ollaan edelleen naimisissa. Ammattikin oli, tosin ei se jolla nyt elantoni hankin

 

Joillain on ja ne jää mieleen.