Miksi nuorilla äideillä(n. 20v iässä ensimmäisen lapsen saaneilla) on hyvin usein asiat näin:

20-vuotiaana minulla oli vakituinen parisuhde, joka on vielä tänä päivänäkin
Koulutusta ei ollut, nyt on amk käytynä- ei iänkään puolesta tuolloin oikein voi olla ammattia valmiina, varsinkin, jos on käynyt lukion
Poltinko tupakkaa- en, en polta tänä päivänäkään. Nuoruudessa kyllä maistoin.
Tarve bilettää- joskus joo, silloin oli lapset mummolassa ja melkeinpä mentiin miehen kanssa kahdestaan- samaa harrastetaan nykyäänkin, nautitaan siitä yhdestä ainoasta vapaaillasta vuodessa
Koti: silloin asuttiin vuokralla, nyt asutaan omassa talossa
Sosiaalityöntekijät: jouduimme hakemaan toimeentulotukea lapsen sairastuessa vakavasti. Lapsi parani ja tilanne korjaantui. osaamme olla lapsista kiitollisia ja nauttia perheestämme.Silloin saimme välillä kotiinkin apua, mistä olen kiitollinen vielä vuosienkin jälkeen.
Ja ollaan ihan normiperhe- ei olla uskovaisia, mitään lahkolaisia.
Vahinkoraskaus: ei todellakaan, suunniteltiin ja onneksemme saimme esikoisen nuorella iällä.

 

Taas niiiin rankka yleistys että voi huhhuh. Yleisesti en mitenkään "liputa" teiniäitien puolesta, mutta tiedän sen, että jotkut naiset vaan ovat halunneet AINA äideiksi. Tunnen yhden teiniäidin, joka sai esikoisensa 18-vuotiaana. Nyt 23v ja 3 lasta. Todella, todella hyvä äiti. Ei polta tai rieku lasten edessä kännissä ja on kaikinpuolin hyvin perhekeskeinen ihminen.

 

Mun mielestä 20-25-vuotias ei ole nuori äiti, vaan ihan normi-ikäinen tekemään lapsia. Nuori äiti on minusta 16-18 -vuotias. Ja siinä ikäluokassa olevilla äideillä kyllä minusta on tavallista useammin, ei kuitenkaan aina, sosiaalisia ongelmia takana ja edessä... Mutta ei voi tietenkään yleistää.

Itsekin olen sitten ilmeisesti "nuori äiti" 23-vuotiaana ensimmäisen lapsen tehnyt...

Minäkään en kovin usein osaa ajatella itseäni ihmeellisen nuoreksi äidiksi, koen itseni liian tavikseksi ehkä... Sama kuin en ajattele että 33v olisi vanha äidiksi....

 

Minkälaisissa piireissä sinä oikein liikut?! :O

 

Lapsen isän kanssa ei olla yhdessä enää tai ei edes tiedetä kuka isä on.
-isyys tunnustetty ja vieressä seisoo vieläkin.
Bilettämään on ihan pakko päästä ainakin kerran kuussa ja jos lasta ei saa hoitoon niin sitten on niin raskasta taas.
-käyn kyll', mutta lapsi on isänsä kanssa kotonaan (jotain pahaa asiassa?)
Tupakoivat raskausaikana.
-lopetin
Miesystävät vaihtuvat ja lapsia on saattanut tulla useammallekin eri isälle jo nuorena.
-ei ole suunnitteilla
Ei ammattia, vain peruskoulu käyty.
-tämän vuoden puolella valmistun ammattiin, mies on yrittäjä.
Monessa perheessä käy perhetyöntekijä tai lapsi käy tukiperheessä.
-olisivat tarjonneet apua, koska epäilivät että masentuisin vaikean synnytyksen ja odotusajan takia. Kävi kerran ja totesin, ettei apua tarvita.

 

[QUOTE="juupajuu";25354644]Taas niiiin rankka yleistys että voi huhhuh. Yleisesti en mitenkään "liputa" teiniäitien puolesta, mutta tiedän sen, että jotkut naiset vaan ovat halunneet AINA äideiksi. Tunnen yhden teiniäidin, joka sai esikoisensa 18-vuotiaana. Nyt 23v ja 3 lasta. Todella, todella hyvä äiti. Ei polta tai rieku lasten edessä kännissä ja on kaikinpuolin hyvin perhekeskeinen ihminen.[/QUOTE]

No mutta ap:han kysyi, ei suoraan yleistänyt, me vastaamme.

Voi olla että tämä oli leimaamisprovo, tai sitten vain puhtaasti ihmettelyaloitus, eikä siinä mitään. Saahan sitä kysyä...

 

Itelläni pitää paikkansa vaan tuo, että ei ole ammattia. Opiskeluitten pariin tässä palaankin, pienestä kiinni enää ja sit on paperit kädessä ja alkaa töitten haku.

 

Itse en kyllä tunne kuin yhden tuollaisen.
Itse olin 21v kun sain esikoisen, isää ei ole olemassakaan. Ammatti tuli puolentoista vuoden päästä synnytyksestä, tosin olin toiminut yrittäjänä jo muutamia vuosia ennen. En tupakoinut raskausaikana, biletin kyllä silloin kun lapsi asusteli sairaalassa ja sielläpä ei koko ajan saanut olla nyhväämässä.
Kolme lasta on kolmelle eri isälle, tosin lasten ikäerot ovat hieman isommat. Juu, mulla oli sosiaalihuollon kautta pari vuotta kodinhoitaja kun kakkos raskaus ja synnyksen jälkeinen tila oli todella surkea. Eli siivoamista, ruuanlaittoa ja esikoisen hoitoa siihen asti kun omat apuni pääsivät omista töistään luokseni hoitamaan nämä asiat.
Mutta tämä on vain elämää ja sitä eletään vain kerran.

 

No mutta ap:han kysyi, ei suoraan yleistänyt, me vastaamme.

Voi olla että tämä oli leimaamisprovo, tai sitten vain puhtaasti ihmettelyaloitus, eikä siinä mitään. Saahan sitä kysyä...

Nimenomaan. Minäkin vain vastasin ihmettelyyn. En sen kummemmin halua kommentoida onko asiat tosiaan USEIN noin tai olisiko tuo ap:n määrittämä ikä hieman pielessä.

 

Itse sain esikoisen 20-vuotiaana ja olin hyvä äiti, joskin paineet olivat kova koska olin nuori, jos saisin lapsen nyt 30+ niin osaisin ottaa paljon rennommin ja minuun ei kohdistettaisi sellaisia paineita.

Silloin piti olla täydellinen kaikessa, en käynyt paljon ulkona, vaikka minua vanhemmat äidit kävivät, ihailin välillä sitä elämää, he olivat vapaita iän tuomasta arvostelusta. Asuimme kaksiossa, mies oli töissä,mutta ei tienannu häävisti. Vuodet kuluivat, muutimme uuteen vuokra-asuntoon, itse lähdin opiskelemaan, mies perusti yrityksen ja aloimme odottamaan toista lasta, olin 25 vuotias tulloin. Ostimme omakotitalon, mies alkoi tienaamaan hyvin ja itsekkin lähdin työelämään. Meillä oli kaikki hyvin. Nyt kun olen tämän ikäinen, olen ylpeä omasta elämästäni. Matkoista joita teemme pari kertaa vuodessa, remontista jota teemme ilman lainaa. Kahdesta loistavasta lapsesta jotka olemme saaneet kasvatettua.

Nuorilla äideillä voi olla asiat kuvaamallasi tavalla, mutta elämä ei mene aina suunnitelmien mukaan, monet asiat vaihtavat paikkaa ja muuttuvat. Niin se vain on.

 

Itse olin 21 vuotias kun lapsi syntyi, tytön isän kanssa erottiin kun tyttö oli 2-vuotias. Olen edelleen yksinhuoltaja eikä mulla ole ollut kuin yksi lyhyt suhde eron jälkeen, enkä välttämättä haluakaan uutta suhdetta. Ollaan oltu tytön kanssa 4 vuotta kahdestaan ja näin on hyvä. En polta, eikä ole tarvetta käydä baarissakaan.
Meille oli tukiperhe varattuna, mutta siellä ei tarvinnut kertaakaan käydä

 

Sain esikoisen 19-vuotiaana,olin valmistunut just kaksoistutkintoon lukio/ammattikoulu. Miehellä 22v vakituinen työpaikka sähköfirmassa jossa on edelleen. Oma asunto ja kolmas lapsi tulossa,naimisissa kolme vuotta. Olen nyt 26v.

 

Lapsen isän kanssa ei olla yhdessä enää tai ei edes tiedetä kuka isä on.
*Lapsen isän tiedän, ja olemme edelleen yhdessä.
Bilettämään on ihan pakko päästä ainakin kerran kuussa ja jos lasta ei saa hoitoon niin sitten on niin raskasta taas.
*myönnän.
Tupakoivat raskausaikana.
*myönnän
Miesystävät vaihtuvat ja lapsia on saattanut tulla useammallekin eri isälle jo nuorena.
*ei oo vaihtununu yli neljään vuoteen.
Ei ammattia, vain peruskoulu käyty.
*Nyt löytyy jo ammattikin.
Monessa perheessä käy perhetyöntekijä tai lapsi käy tukiperheessä.
*ei oo perhetyöntekijää näkyny, eikä sellaista ole ikinä ehdotettukaan.

Näin siis 17vuotiaana (viikkoa vajaa 18) lapsen saaneella 20vuotiaalla.

 

kiinnostais kyllä tietää että missä tutustuit näihin esimerkkisi nuoriin äiteihin? Jos ei ollut mikään esim. tukikahvila/tapaamispaikka niin aika sattumaa että kaikilla tuollaisia vaikeuksia...

 

[QUOTE="huoh";25354464]ehkä siksi kun sinä et osaa pitää kuria pojallesi niin hän on itsekäs paska mätämuna joka ei hoida kakaraansa joten äiti väsyy, kun joutuu liian nuorena liian suuren vastuun eteen yksin, kun toinen osapuoli on paska. k

itse en ole nuori äiti mutta rankkaa olisi ollut minullakin jos mies ei olisi ollut täysipainoinen vanhempi.[/QUOTE]

Niinpä. Taas vaihteeksi yksi ketju, jossa kaikki vika on naisen. Kuka perään kuuluttaa vastuuta pakoilevia isiä?

 

Minusta on ihan hyvä, jos äiti-ihminen käy baarissa juurikin sen yhden kerran kuukaudessa - tai jopa kaksi. Eihän sitä tarvitse itseään ihan tärviölle ryypätä. Ihmisten, naistenkin ja jopa äitien on hyvä tavata ystäviään ja parantaa itseään ja maailmaa.

 

Ai, miksi? Karkeasti jaoteltuna voidaan olettaa, että nuoremmilla on vähemmän kauaskantoista viisautta kuin vanhemmilla. Onhan se melkein oma kulttuurinsa, että nuorena rellestetään ja kumppanit vaihtuu ja haetaan omaa paikkaa elämässä ja yhteyskunnassa. Kun sellaisen keskellä saa lapsen, niin joko sama myllerrys jatkuu ja lapsi vain roikkuu mukana tai sitten elämä muuttuu.
Tietysti on sitten niitäkin jotka ovat jo nuorella iällä jättäneet tämän "nuoriso/opiskelija kulttuurin".
Ja on aika luonnollista, että nuoren vanhemman ongelmat ovat erilaisia kuin vanhemman. Molemmilla niitä kuitenkin varmaan on.

 

Ap:n n. 10 kpl voi olla mitä vaan 0 ja 15 välillä joten melko rankka yleistys. Se bilettämään pääseminen muuten voi olla aika yleisesti selitettävissä sillä että äiti haluaa pitää suhteensa lapsettomaan tstäväpiiriin ja biletys kuuluu monen nuoren elämään. Toki se saattaa vähentyä jos äiti löytää äitikavereita, joiden kanssa voi tehdä jotain aivan muuta. Haaste niiden löytämisessä saattaa olla juuri tuo asenneongelma nuoria äitejä kohtaan.

 

Itse en kyllä tunne kuin yhden tuollaisen.
Itse olin 21v kun sain esikoisen, isää ei ole olemassakaan. Ammatti tuli puolentoista vuoden päästä synnytyksestä, tosin olin toiminut yrittäjänä jo muutamia vuosia ennen. En tupakoinut raskausaikana, biletin kyllä silloin kun lapsi asusteli sairaalassa ja sielläpä ei koko ajan saanut olla nyhväämässä.
Kolme lasta on kolmelle eri isälle, tosin lasten ikäerot ovat hieman isommat. Juu, mulla oli sosiaalihuollon kautta pari vuotta kodinhoitaja kun kakkos raskaus ja synnyksen jälkeinen tila oli todella surkea. Eli siivoamista, ruuanlaittoa ja esikoisen hoitoa siihen asti kun omat apuni pääsivät omista töistään luokseni hoitamaan nämä asiat.
Mutta tämä on vain elämää ja sitä eletään vain kerran.

Jotenkin ihanan järisyttävän rehellinen vastaus. Tykkään.

Enkä tietenkään tarkoita, että muut olisivat valehdelleet.

 

No mä en paljoa teiniäitejä tunne , koska olen itse yli 30v ja ystäväpiirini kosstuu lähinnä samaa ikääluokkaa olevista.

Yhden nuoren perheen kuitenkin tunnen hyvin ja se on veljeni perhe, jossa äiti oli juuri 17v täyttänyt kun tuli äidikis.No sitten noihin kohtiin:

-Ovat yhdessä veljeni kanssa edellee, lapsi 2v, tosin ei se elämä helppoa ole ollut, koska eivät toisiaan kovin hyvin ehtineet ennen lapsen syntymää tuntea eikä asua omillaan.

-Käyvät toki useammin bilettämässä kuin minä ja mieheni, mutta se taas on musta luonnollista kun ystävänsäkin käyvät ja on hyvä säilyttää kontaktit myös omiin ystäviinsä vaikkeivat olisikaan vielä äitejä.. Mun ikätoverit ei enää jaksa missään baareissa käydä, ystäviä tavataan vaikka sit kahvin tai hyvän ruoan merkeissä.

Ei tosiaan tupakoinut raskausaikana eikä ennen sitäkään.

Tosiaan vain yksi lapsi veljelleni.

Ei ammattia, koska lukio vielä kesken, mutta eipä ollut itsellänikään tuon ikäisenä.

Perhetyöntekijää ehdotettiin nuoren iän vuoksi, mutta eivät ole tarvinneet koska on niin hyvä tukiverkosto.

 

[QUOTE="mie";25355479]No mä en paljoa teiniäitejä tunne , koska olen itse yli 30v ja ystäväpiirini kosstuu lähinnä samaa ikääluokkaa olevista.

Yhden nuoren perheen kuitenkin tunnen hyvin ja se on veljeni perhe, jossa äiti oli juuri 17v täyttänyt kun tuli äidikis.No sitten noihin kohtiin:

-Ovat yhdessä veljeni kanssa edellee, lapsi 2v, tosin ei se elämä helppoa ole ollut, koska eivät toisiaan kovin hyvin ehtineet ennen lapsen syntymää tuntea eikä asua omillaan.

-Käyvät toki useammin bilettämässä kuin minä ja mieheni, mutta se taas on musta luonnollista kun ystävänsäkin käyvät ja on hyvä säilyttää kontaktit myös omiin ystäviinsä vaikkeivat olisikaan vielä äitejä.. Mun ikätoverit ei enää jaksa missään baareissa käydä, ystäviä tavataan vaikka sit kahvin tai hyvän ruoan merkeissä.

Ei tosiaan tupakoinut raskausaikana eikä ennen sitäkään.

Tosiaan vain yksi lapsi veljelleni.

Ei ammattia, koska lukio vielä kesken, mutta eipä ollut itsellänikään tuon ikäisenä.

Perhetyöntekijää ehdotettiin nuoren iän vuoksi, mutta eivät ole tarvinneet koska on niin hyvä tukiverkosto.[/QUOTE]

Tässä ei puhuttu teiniäideistä.

 

Tässä ei puhuttu teiniäideistä.

Eiks teiniäiti oo nuori äiti?

 

[QUOTE="mie";25355519]Eiks teiniäiti oo nuori äiti?[/QUOTE]

Aika moni ainakin on ymmärtänyt, että tässä puhutaan 20-25 vuotiaista äideistä, eikä niinkään alaikäisistä äideistä. Mielestäni suuri ero yleisellä tasolla.

 

Aika moni ainakin on ymmärtänyt, että tässä puhutaan 20-25 vuotiaista äideistä, eikä niinkään alaikäisistä äideistä. Mielestäni suuri ero yleisellä tasolla.

No jokainen tavallaan, ite en vaa voi ymmärtää et 25vuotiaana ekan lapsen saanut ois nuori äiti.

 

[QUOTE="mie";25355548]No jokainen tavallaan, ite en vaa voi ymmärtää et 25vuotiaana ekan lapsen saanut ois nuori äiti.[/QUOTE]

Mutta siis jos näin on, niin ei sitten voi puhua samassa kejussa alaikäisistä äideistä.