Miksi naiset automaattisesti kuvittelevat aina, että juuri heistä tulee erossa lähivanhempia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja oiugo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

oiugo

Vieras
Kyllä isäkin rakastaa lapsia ja voi ihan yhtä lailla haluta lapset itselleen enemmänkin kuin kahdeksi viikonlopuksi kuukaudessa. Jostain syystä silti tällä palstalla naiset kuvittelevat automaattisesti itse saavansa aina lähivanhemmuuden.

Ja palstanaisten kerho taustalla kailotta "niin just, jätä se sika, susta tulee varmasti lähi, laita se etä maksamaan! Jos se sika haluaa lapset niin sekin johtuu vaan siitä että halua joutua maksamaan elareita!"
 
Todennäköisyyslaskenta on edelleen heidän puolellaan. Uskon, että sittenkin kun lähivanhemmuutta arvioidaan tasa-arvoisesti sukupuolta huomioimatta, jos näin pääsee joskus käymään, naiset ovat edelleen enemmistö, mutta ei lainkaan samassa mittakaavassa kuin tällä hetkellä.
 
Koska yleensä äiti on hoitanut lapset jo enneen eroakin... Ihan jo tilastojenkin mukaan.
Miksi tilanne muuttuisi eron jälkeen ja miehet silloin ykskaks kiinnostuisivat lastenhoidosta?
 
Koska he ovat olleet ennen avioeroakin lähivanhempia.

Miehillä on tapana havahtua vasta eron uhatessa siihen tosiasiaan, että heillä on lapsia ja heidänkin pitäisi osallistua arjen pyörittämiseen. Valitettavasti he ovat siinä vaiheessa täysin tietämättömiä lasten tarpeista ja arjen pyörittämisestä. Hyvä, jos hädintuskin tuntevat lapsiaan.
 
[QUOTE="hmm";27622939]koska yleensä heistä tulee, oikeus suosii äitejä lasten huoltajuuskiistoissa[/QUOTE]

Jos miehet pitäisivät osan vanhempainvapaista ja jäisivät esim sairaanlapsen kanssa koriin yhtä usein kun äidit, niin lähtötilanne arviointiin olisi paljon tasa-arvoisempi.
 
[QUOTE="Sanna";27622966]Koska he ovat olleet ennen avioeroakin lähivanhempia.

Miehillä on tapana havahtua vasta eron uhatessa siihen tosiasiaan, että heillä on lapsia ja heidänkin pitäisi osallistua arjen pyörittämiseen. Valitettavasti he ovat siinä vaiheessa täysin tietämättömiä lasten tarpeista ja arjen pyörittämisestä. Hyvä, jos hädintuskin tuntevat lapsiaan.[/QUOTE]

Ei pidä paikkansa tässä kohtaan, mie olen molemmat lapset opettanut potalle ja muutoinkin kuivaksi. enemmän mie olin lasten kanssa mitä heidän äitinsä, johtuen siittä että mie olin lasten kanssa kotona kun heidän äiti lähti työelämään heti kun se oli mahdollista. Ero tuli niin ei minun tarvinnut miettiä ottaisinko lapset vai en, nyt asun kahden pienen pojan kanssa ja ennemmin minä heidän kanssaan viikonloppuja vietän kotona kolmistaan kuin juoksen ympäri maakuntia viihteellä.
Eikä se oikeus äitiä suosi vaan sitä että mikä on oikeasti lapsille parasta, jos äiti on lapsia hoitanut paljon ja heille on syvempi side muodostunut niin sitten sen katsotaan olevan lapsille parhaaksi. vaikka vanhemmat on riidoissa ja inhoaa toisiaan niin kannattaa pitää mielessä että mikä on lapsille se paras mahdollinen elämä eikä heitä pidä pelinappuloina kahden aikuisen välisiin kiistoihi.
 
Jos mies on sellainen joka todella olisi kotona sen 3 vuotta, hoitaisi yöripulipyykit, kuumeenmittaukset, kynnenleikkuut, rään imemisen, tietäisi mitä pukea päälle pakkasella ja mitä ei saa syödä ja mitä saa, koska laittaa kortisonia ja koska perusvoidetta, että kerhoon pitää laittaa jarrusukat ja lasta juottaa tarpeeksi usein kuumalla ilmalla.(Lista on loputon) niin varmasti olisi kykenevä lähivanhemmaksi. Ikävä kyllä sellaisia miehiä on harvassa ja ne käytännön asiat lasten kanssa hoitaa äiti.
Joo, isin kanssa on kiva hassutella ja leikkiä ja ehkä se osaa kieltää tarvittaessa, mutta sillä ei kovin pitkälle pötkitä arjessa.
 
  • Tykkää
Reactions: Criminal Mind
Ei pidä paikkansa tässä kohtaan, mie olen molemmat lapset opettanut potalle ja muutoinkin kuivaksi. enemmän mie olin lasten kanssa mitä heidän äitinsä, johtuen siittä että mie olin lasten kanssa kotona kun heidän äiti lähti työelämään heti kun se oli mahdollista. Ero tuli niin ei minun tarvinnut miettiä ottaisinko lapset vai en, nyt asun kahden pienen pojan kanssa ja ennemmin minä heidän kanssaan viikonloppuja vietän kotona kolmistaan kuin juoksen ympäri maakuntia viihteellä.
Eikä se oikeus äitiä suosi vaan sitä että mikä on oikeasti lapsille parasta, jos äiti on lapsia hoitanut paljon ja heille on syvempi side muodostunut niin sitten sen katsotaan olevan lapsille parhaaksi. vaikka vanhemmat on riidoissa ja inhoaa toisiaan niin kannattaa pitää mielessä että mikä on lapsille se paras mahdollinen elämä eikä heitä pidä pelinappuloina kahden aikuisen välisiin kiistoihi.

Olet harvinainen poikkeus.

Kyllä tilastot kertovat karua kieltään siitä, että naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia paljon pidemmäksi ajaksi kuin miehet. Sama juttu lasten sairauspoissaolojen kanssa.
 
Exä on ollu likan hoitamises alusta asti yhtälailla mukana kuten mä. Mun sairastaessa exä hoiti likkaa kotona eikä tarvinnu pienen lapsen onneks hoitoon mennä. Ku ero tuli niin ei missää vaihees haluttu mitää jokatoinen viikonloppu-systeemiä vaan likka on suurinpiirtein puolet ja puolet molemmilla. Eikä oo mikää viikko-viikkosysteemikää meillä.
 
[QUOTE="Sanna";27622966]Koska he ovat olleet ennen avioeroakin lähivanhempia.

Miehillä on tapana havahtua vasta eron uhatessa siihen tosiasiaan, että heillä on lapsia ja heidänkin pitäisi osallistua arjen pyörittämiseen. Valitettavasti he ovat siinä vaiheessa täysin tietämättömiä lasten tarpeista ja arjen pyörittämisestä. Hyvä, jos hädintuskin tuntevat lapsiaan.[/QUOTE]Ja just tällainen käsittämätön yleistys ja se että lastenvalvojat ovat lähes sataprosenttisesti naisia on yhtenä syynä siihen että naiset ovat aina vahvoilla huoltajuusasioissa.

Täällä kyllä kovaan ääneen lynkataan kaikki "50-lukulainen" ajattelutapa jossa miehellä ja naisella on eri rooleja perhe-elämässä ja parisuhteessa mutta sitten kun kyseessä on ero ja siihen liittyvät huoltajuusasiat niin kas kummaa nainen onkin yhtäkkiä se ainoa sukupuoli joka kykenee hoitamaan ja huolehtimaan lapsista pääsääntöisesti ja ainoa jonka tulee sallia se tehdä. Ei vittu.

Joskus ottaa päähän se kaksinaismoralistinen perseily mitä täällä joka päivä näkee, lähinnä siksi kun tietää että se on ihan tosielämää.
 
[QUOTE="Sanna";27623064]Olet harvinainen poikkeus.

Kyllä tilastot kertovat karua kieltään siitä, että naiset jäävät kotiin hoitamaan lapsia paljon pidemmäksi ajaksi kuin miehet. Sama juttu lasten sairauspoissaolojen kanssa.[/QUOTE]

Itelä oli tilanne ettei ollut töitä silloin kun lapsi syntyi niin jäin tietenkin kotia hoitamaan, ja vaimo hyväpalkkaisessa ammatissa niin miksei. huvittuneen lukeun kun ihmisillä samoja ongelmia parisuhteessa kuin meilläkin jos kotiäiti lasten kanssa kotona ja mies ei sitä ymmärrä että raskasta työtä :D Meillä ei ymmärretty että se on raskasta olla päivät lasten kanssa ja kun illalal halus hengähtää niin tämä raskaantyönraataja heittäytyi marttyyriksi ja parikin kertaa tuli huudot naamalle että sehän on helppoa olla pienten lasten kanssa kotona! sekun vain legoilal leikkii päivät :D :D
Ero oli helppo kun exä halusi ja kaipasi omaa aikaa ja rauhaa niin hänelle sopi hyvin että lapset muuttaa minun kanssani asumaan, nyt 1-5v eron jälkeen tullut katumapäälle ja käräjillä ollaan :)
 
Ja just tällainen käsittämätön yleistys ja se että lastenvalvojat ovat lähes sataprosenttisesti naisia on yhtenä syynä siihen että naiset ovat aina vahvoilla huoltajuusasioissa.

Täällä kyllä kovaan ääneen lynkataan kaikki "50-lukulainen" ajattelutapa jossa miehellä ja naisella on eri rooleja perhe-elämässä ja parisuhteessa mutta sitten kun kyseessä on ero ja siihen liittyvät huoltajuusasiat niin kas kummaa nainen onkin yhtäkkiä se ainoa sukupuoli joka kykenee hoitamaan ja huolehtimaan lapsista pääsääntöisesti ja ainoa jonka tulee sallia se tehdä. Ei vittu.

Joskus ottaa päähän se kaksinaismoralistinen perseily mitä täällä joka päivä näkee, lähinnä siksi kun tietää että se on ihan tosielämää.

Tiiätkö, ei se naiseus tee sossuista sen huonompia. Meillä oli viisas lastenvalvoja, vatipää exä vaan ei vaivautunu paikalle keskustelemaan. Perään kun lastenvalvoja soitti niin tyyppi vaan huusi että seillä työ ämmät minua vastaan juonitte, no vittu, tule ite paikalle asioista keskustelemaan... Kuka vaan voi olla lasten lähivanhempi, kunhan se on se joka on paras.
 
Ja just tällainen käsittämätön yleistys j

Valitettavasti tämä ei ole yleistys.

Kysy keneltä tahansa, niin suurimmassa osassa perheitä lasten ja kodinhoito on pääosin naisen harteilla. Minä tiedän tosielämästä vain yhden perheen, jossa vanhempainvapaat on puolitettu ja isä oikeasti hoitaa lasten asioita (lääkärit, päiväkodit, kaverisynttärit, puheterapiat, lääkkeiden annot jne.)
 
Tiiätkö, ei se naiseus tee sossuista sen huonompia. Meillä oli viisas lastenvalvoja, vatipää exä vaan ei vaivautunu paikalle keskustelemaan. Perään kun lastenvalvoja soitti niin tyyppi vaan huusi että seillä työ ämmät minua vastaan juonitte, no vittu, tule ite paikalle asioista keskustelemaan... Kuka vaan voi olla lasten lähivanhempi, kunhan se on se joka on paras.

Sen olen kuullut että edellisessä asuinpaikkakunnassa oli valvoja hieman kriittinen miehiä kohtaan, yritti viimeiseen asti meidänkin tapaamioikeuskäsittelyssä exää taivuttaa että jos hän sittenkin olisis sitä mieltä että lapset tulisivat äidilleen eikä isälleen asumaan kuten asia oltiin saatu sovittua.
 
Tiiätkö, ei se naiseus tee sossuista sen huonompia. Meillä oli viisas lastenvalvoja, vatipää exä vaan ei vaivautunu paikalle keskustelemaan. Perään kun lastenvalvoja soitti niin tyyppi vaan huusi että seillä työ ämmät minua vastaan juonitte, no vittu, tule ite paikalle asioista keskustelemaan... Kuka vaan voi olla lasten lähivanhempi, kunhan se on se joka on paras.
No tollaisissa tilanteissa keskiverto portsarikin osaisi hoitaa lastenvalvojan tehtävät.
 
No tollaisissa tilanteissa keskiverto portsarikin osaisi hoitaa lastenvalvojan tehtävät.

Oi onko se miun vatipää siellä :heart:

Se on oikeesti aikas vaativaa ja vittumaista puuhaa. En tiedä muista kunnista mutta meillä ei ainakaan ihan idiootteja siinä hommassa ole, yksi täti on asianajaja tms koulutukseltaan. Ja lastenvalvojahan ei voi missään ketään ikinä mihinkään pakottaa. Jos joku on lastenvalvojalla paskan sopparin kirjottanu niin oma vika. Vatipää ei kirjottanu niin käräjillä ollaan.
 
Itelä oli tilanne ettei ollut töitä silloin kun lapsi syntyi niin jäin tietenkin kotia hoitamaan, ja vaimo hyväpalkkaisessa ammatissa niin miksei. huvittuneen lukeun kun ihmisillä samoja ongelmia parisuhteessa kuin meilläkin jos kotiäiti lasten kanssa kotona ja mies ei sitä ymmärrä että raskasta työtä :D Meillä ei ymmärretty että se on raskasta olla päivät lasten kanssa ja kun illalal halus hengähtää niin tämä raskaantyönraataja heittäytyi marttyyriksi ja parikin kertaa tuli huudot naamalle että sehän on helppoa olla pienten lasten kanssa kotona! sekun vain legoilal leikkii päivät :D :D
Ero oli helppo kun exä halusi ja kaipasi omaa aikaa ja rauhaa niin hänelle sopi hyvin että lapset muuttaa minun kanssani asumaan, nyt 1-5v eron jälkeen tullut katumapäälle ja käräjillä ollaan :)

Jokaiselle isälle tekisi hyvää oppia sama valaistuminen käytännön kautta. Ikävää, jos olette joutuneet oikeuteen asti kiistelemään asioista. Toivottavasti se tekee lasten kannalta parhaan ratkaisun, eikä heitä lapsia yhtäkkiä vanhemmuuteen tottumattoman holhoukseen.
 
[QUOTE="Sanna";27623183]Jokaiselle isälle tekisi hyvää oppia sama valaistuminen käytännön kautta. Ikävää, jos olette joutuneet oikeuteen asti kiistelemään asioista. Toivottavasti se tekee lasten kannalta parhaan ratkaisun, eikä heitä lapsia yhtäkkiä vanhemmuuteen tottumattoman holhoukseen.[/QUOTE]

Saas nähdä, pitää katsoa onko omista lapsi- ja perhetyön opinnoista hyötyä tuolla saralla ja että miten nuot exän tekemät perättömät ls-ilmoitukset oikein toimii :D
 
No, koska mä tiedän että meillä se menisi niin. Koska mä meillä kuitenkin vastaan arjen sujumisesta. Mies kyllä on lasten kanssa jne. Mutta kuitenkin se päävastuu on minulla, eli minun pitää kertoa mitä tehdään niin sitten mies pärjää. Ja koska ei edes halua asioiden olevan muutoin niin eipä haluaisi päävastuuta arjestakaan yksinään. Ja ollaan ihan joskus juteltukin tästä ja mies itse sanonut ettei uskoisi "pystyvänsä" lähivanhemmaksi jos vaihtoehtoja kerran on,
 
en muista miehistä tiedä, mutta ainakin oma mieheni sekoaisi täysin jos näkisi lapsiaan vain pari kertaa kuussa jonkun hassun viikonlopun. Hän on täysin yhtä tärkeä noille lapsille kuin minäkin ja on heidän kanssaan kaiken vapaa-aikansa, vaikka minä nyt kotona olenkin.
 
[QUOTE="Sanna";27623128]Valitettavasti tämä ei ole yleistys.

Kysy keneltä tahansa, niin suurimmassa osassa perheitä lasten ja kodinhoito on pääosin naisen harteilla. Minä tiedän tosielämästä vain yhden perheen, jossa vanhempainvapaat on puolitettu ja isä oikeasti hoitaa lasten asioita (lääkärit, päiväkodit, kaverisynttärit, puheterapiat, lääkkeiden annot jne.)[/QUOTE]

Minä taas tunnen paljonkin perheitä joissa isä ja äiti hoitavat asiat puoliksi.

Useimmat naiset kuvittelevat myös että isä ei osaa huolehtia lapsista,vaan tekevät itsestään korvaamattomia. Useimmat naiset voisivat antaa sille isälle myös muuta vastuuta,kuin lasten kanssa leikkimisen.Useimmissa perheissä se ei kuitenkaan toteudu,koska nainen tuntee miehen astuvan varpailleen,jos isä on halukas muuhunkin kuin taka-alalta seuraamaan.
 
[QUOTE="Vieras";27623198]No, koska mä tiedän että meillä se menisi niin. Koska mä meillä kuitenkin vastaan arjen sujumisesta. Mies kyllä on lasten kanssa jne. Mutta kuitenkin se päävastuu on minulla, eli minun pitää kertoa mitä tehdään niin sitten mies pärjää. Ja koska ei edes halua asioiden olevan muutoin niin eipä haluaisi päävastuuta arjestakaan yksinään. Ja ollaan ihan joskus juteltukin tästä ja mies itse sanonut ettei uskoisi "pystyvänsä" lähivanhemmaksi jos vaihtoehtoja kerran on,[/QUOTE]

Vai olisiko loppujen lopuksi niin että sinä olet alusta asti pitänyt itseäsi parempana(olethan äitiä) ja miestäsi jotenkin alempi arvoisena. Johan sitä vuosien mittaan rupeaa tuntemaan,ettei osaa mitään,kun toinen on sitä alusta asti antanut ymmärtää,ettei sinusta kuitenkaan ole mihinkään ja toinen sanoo aina sen viimeisen sanan.
 

Yhteistyössä