Miksi nainen ei saisi olla kaunis?

[*tundra*]

Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen.
Mitä pahaa siinä on, jos joku on kaunis tai viehättävän näköinen. Välillä ihmetyttää se ilkeämielinen tapa, jolla suhtaudutaan kauniisiin naisiin.
Heti ollaan etsimässä vikoja joko päästä, tyylistä tai ulkonäöstä.

Ihminen voi olla kaunis, älykäs ja mukava. Kaikki samassa paketissa. Ja kaikissa ihmisissä on jotain kaunista. Pienellä vaivannäöllä kenestä tahansa saa ihan kivan näköisen. Josko se itsetuntokin parantuisi, jos vähän näkisi vaivaa, niin silloin ei tarvisi muitakaan arvostella.

 

[Phoebsi]

Vaikka tämä on maailman kulunein juttu, niin sanon sen silti: kateus.

Minusta on ihana nähdä kauniita naisia, heitä on jokaiseen lähtöön: tummia ja vaaleita, meikittömiä ja meikattuja, laihoja ja vähän isompia.

 

[*tundra*]

Niin, kateushan se on joka vie kalatkin vedestä. Joskus vain alkaa niin tympäisemään.

 

[hmph]

Jotkut ovat niin ulkonäkökeskeisiä, että se oma maailma pyörii siinä oman napansa ympärillä, niin ne kiinnostuksen kohteet on hyvin suppeat, liittyvät ulkonäköön ja siihen panostamiseen. Ei sitten kiinnosta sivistää itseään sen enempää, mitä joku meikkikataloogi tai joku kauneuslehti tarjoaa luettavaa. Kärjistettyä, kärjistettyä....

 

[Ultramariini]

Saa olla. Kaunista ihmistä on kaunis katsella. Minä nautin kauniiden ihmisten katselemisesta.
Mutta kauneuden määrittämistä osaksi ihmisarvoa karsastan, että kaunis ihminen olisi ulkonäkönsä vuoksi jotenkin arvokkaampi ihmisarvoltaan, sitä en hyväksy.

Jos ihminen on kaunis, älykäs ja vielä luonteeltaan ihana, valoisa, empaattinen, ymmärtäväinen.. sellainen kaunis sisäisestikin- on se joskus muille kovin raskas paketti nieltäväksi. Kateus saa sitten juuri aikaa sitä ilkeilyä, vian etsimistä toisesta, kauneuden tuomitsemista pelkäkäksi kuoreksi jne.

Kauneus kuitenkin usein liitettäneen liiaksikin ihmisen arvoon. Itse en tosiaankaan ole sellainen kaunotar, että minulle ilkeltäisiin kauneuteni vuoksi. Joskus olen törmännyt sellaiseen ikävään -vaikket mikään kedon kauneisn kukka olekaan.. olet silti varmaan ihan kiva- ajatteluun, jonka olisi tarkoitus olla mukamas myönteinen ja kannustava ilmaisu. Miten niin silti?

 

[päätön]

Saa olla. Kaunista ihmistä on kaunis katsella. Minä nautin kauniiden ihmisten katselemisesta.
Mutta kauneuden määrittämistä osaksi ihmisarvoa karsastan, että kaunis ihminen olisi ulkonäkönsä vuoksi jotenkin arvokkaampi ihmisarvoltaan, sitä en hyväksy.

Jos ihminen on kaunis, älykäs ja vielä luonteeltaan ihana, valoisa, empaattinen, ymmärtäväinen.. sellainen kaunis sisäisestikin- on se joskus muille kovin raskas paketti nieltäväksi. Kateus saa sitten juuri aikaa sitä ilkeilyä, vian etsimistä toisesta, kauneuden tuomitsemista pelkäkäksi kuoreksi jne.

Kauneus kuitenkin usein liitettäneen liiaksikin ihmisen arvoon. Itse en tosiaankaan ole sellainen kaunotar, että minulle ilkeltäisiin kauneuteni vuoksi. Joskus olen törmännyt sellaiseen ikävään -vaikket mikään kedon kauneisn kukka olekaan.. olet silti varmaan ihan kiva- ajatteluun, jonka olisi tarkoitus olla mukamaas myönteinen ja kannustava ilmaisu. Miten niin silti?

tuosta olen samaa mieltä ja lopusta en oikeen osaa sanoa.

 

[Tuota noin]

Käsi sydämelle, keskustelijat. Jos _juuri sinä_ olisit jonkin verran paremman näköinen kuin olet, uskoisitko olevasi tyhmempi, pinnallisempi tai vähemmän sivistynyt kuin nyt?

 

["hiphei"]

Monesti olen miettinyt samaa.. Ja kateus sen tekee, on vaikea hyväksyä kauniimpia ihmisiä kuin itse on.

 

["hiphei"]

Kuinka monesti olen saanut kuulla kuinka pinnallinen olen..En ole, vaikka meikkaan ja pukeudun nätisti.
Nämä kommentit on ihmisiltä jotka eivät edes tunteneet minua vielä :/
Oma epävarmuus ajaa siihen, miksi muuten yksissäkin juhlissa sain kuulla että älä sit vie mun miestä jne.. Ja naamanvääntelyitä vaikka olin vieressä.
Mä en koskaan tekisi toiselle ihmiselle noin.

 

[BootyPeppi]

Jokainen ihminen on omalla tavallaan kaunis ja on katsojassa vikaa jos mitään kaunista ei nää. Tämän olen kyllä useasti tainnut sanoakkin.

 

[Ultramariini]

Mietin sanontaa, että kauneus on katsojan silmissä ? Päteekö se myös käänteisesti
ts.
Rumuus on katsojan silmissä/ katsojassa, joka on valmis näkemään toisen ihmisen rumana?

 

[Beep]

Ultramariini vastaa aina niin kattavasti, että pakko vaan peesailla. Soriiiiiiiiiih.

 

["vieras"]

 

[PinkLily]

Kateus.. Sehän se on vaikka tätä korttia käytettäessä KUKAAN ei myönnä olevansa kateellinen kauniille naiselle..


Ikävää että jos tuohon mentäisi, niin mä olisin kateellinen jokaiselle planeetan naiselle, koska musta kaikki on omalla tavallaan kauniita, jotkut näkee sen myös, jotkut ei.

 

[Beep]

Symmetrisyys on kaunista, mutta liika on liikaa. Siinä mielipiteeni. Melkein jokaisesta muuten saisi stailaamalla kivaa katsottavaa. Monesti tyyli on se, mikä ns. ärsyttää, ei ihmisen ulkonäkö.

Ei ole olemassa vain yhden mallista kaunista nenää, suuta, silmiä, vartaloa. Melkein kaikki on kauniita. Ilkeä vittumainen käytös tosin peittää monen ihmisen kauneuden, tai kumoaa ulkoisen kauneuden aivan totaalisesti. Jos pitää valita ulkoisen tai sisäisen kauneuden välillä, niin kliseistä kun se ehkä onkin, jokainen mielestäni järkevä valitsee jälkimmäisen.

 

[BootyPeppi]

Mietin sanontaa, että kauneus on katsojan silmissä ? Päteekö se myös käänteisesti
ts.
Rumuus on katsojan silmissä/ katsojassa, joka on valmis näkemään toisen ihmisen rumana?

Mielestäni pitää lähteä juuri siitä, että mieltymyksiä joka suuntaan on monia joten silmämme näkevät sen minkä oikeastaan haluamme nähdä. Joten toimii tuo molempiin suuntiin.

 

["hella"]

Käsi sydämelle, keskustelijat. Jos _juuri sinä_ olisit jonkin verran paremman näköinen kuin olet, uskoisitko olevasi tyhmempi, pinnallisempi tai vähemmän sivistynyt kuin nyt?

Kyllä mulla ulkonäkö on vaikuttanut tavallaan siihen, minkälainen minusta on tullut.Tiedän, ettet ihan tätä ajanut takaa. Mutta minua on kiusattu hyvin paljon ulkonäön vuoksi, ja itsekin uskoin monta vuotta (vieläkin kyllä tavallaan) että olen ruma.Kyllä se vaikutti siihen mihin asioihin sitten keskityin. Kärjistetysti sanoisin, että koska "tiesin" etten ole enkä voi olla kaunis, keskityin muihin asioihin, tietoon, empatiaan, henkisiin asioihin. Nielin ihan purematta että olen ruma, ja koska se oli asia jolle en voinut tehdä mitään, keskityin aktiivisesti muihin osa-alueisiini ajatuksella, että jos en saa hyväksyntää ulkonäöllä, haen sitä taidoilla.

Joten ehkä voisi ajatella jopa, että kauniimpana olisin hieman vähemmän sivistynyt ja ehkä vähän pinnallisempi kuin nyt. Tämä ei tietenkään sitä tarkoita, etteikö useimmat kauniit ihmiset voisi olla älykkäitä, empaattisia ja syvällisiä ihan samassa suhteessa kuin vähemmän kauniit.

 

[Kepsis]

Käsi sydämelle, keskustelijat. Jos _juuri sinä_ olisit jonkin verran paremman näköinen kuin olet, uskoisitko olevasi tyhmempi, pinnallisempi tai vähemmän sivistynyt kuin nyt?

ei kyllä ollenkaan mene käsi kädessä nuo asiat automaattisesti, ei vaikka kuinka yrittäisi järkeillä. Ihminen ei ole esimerkiksi kokemansa summa tai geeniensä summa, vaan intuitiivinen puoli ynnättynä kaikkeen siihen mitä elämässä on kokenut kuullut tai nähnyt ja perimästään osa. Pikkuisen kärjistettynä, koska ethän nyt ihan kaikkea muista elämästäsi tapahtumia, eikä jokainen pikkujuttu sinuun välttämättä vaikuta, ja geenitkään ei kaikki vaikuta henkiseen minääsi, mutta suurinpiirtein siltikin noin.

vähän epämääräinen teksti mutta ei voi minkään

 

[Horuksen silmä]

Ihminen ei saa olla kaunis, eikä myöskään ruma. Varsinkaan nainen.
Kaunista naisesta aletaan heti hakemaan vikoja, ja rumasta puhutaan tyyliin miksi se ei edes vaivaudu näyttämään paremmalta.
Tuntuu että ainoastaan hajuton, mauton, väriton ns tavis hyväksytään murisematta osaksi ihmiskuntaa.

Itse nautin kauneudesta, musta on silmiä lämmittävää katsoa kaunista ihmistä. Toisaalta musta myös rujous on kaunis, joten pelkästään pakkeloituja missipimuja ei mielestäni voi luokitella kauniiksi.

 

[Beep]

Kauneuskeskusteluissa minua eniten ärsyttää se, että niin monet ovat täysin kykenemättömiä ymmärtämään sitä, että oikeasti ihmiset saavat esteettistä nautintoa hyvin erilaisista asioista. Ikään kuin olisi olemassa vain tietty kauneus, joka vetoaa ihmisiin. Vaikka teoriassa toki tietyt piirteet vetoavat ihmisiin, se vaihteluväli ja se kauneuden kokemus on erilainen. En tiedä johtuuko se eri tavasta katsoa ihmistä tai siitä, minkälaisiin asioihin kiinnittää huomionsa.

Mul on teoria. Hihi. Kun me tiedetään yleensä parhaiten vaan oma kauneuskäsityksemme ja tiedämme mitä näemme kauniina ja mistä lähtökohdista, mutta emme niin hyvin tiedä muiden, ainakaan tuntemattomien, niin sitten se massan mielipide helposti on yhtä kuin median esilletuoma, vaikka ei se ihan niin mene oikeesti, koska niin moni oikeesti kritisoi median luomaa mielikuvaa kauneudesta ja varsinkin seksikkyydestä. Mediahan tuonut esille mallimaailman, missit, kaikki ulkonäkö + julkisuus-asiat anyway.

 

[Tuotanoin]

[QUOTE="hella";24960771]Kyllä mulla ulkonäkö on vaikuttanut tavallaan siihen, minkälainen minusta on tullut.Tiedän, ettet ihan tätä ajanut takaa. Mutta minua on kiusattu hyvin paljon ulkonäön vuoksi, ja itsekin uskoin monta vuotta (vieläkin kyllä tavallaan) että olen ruma.Kyllä se vaikutti siihen mihin asioihin sitten keskityin. Kärjistetysti sanoisin, että koska "tiesin" etten ole enkä voi olla kaunis, keskityin muihin asioihin, tietoon, empatiaan, henkisiin asioihin. Nielin ihan purematta että olen ruma, ja koska se oli asia jolle en voinut tehdä mitään, keskityin aktiivisesti muihin osa-alueisiini ajatuksella, että jos en saa hyväksyntää ulkonäöllä, haen sitä taidoilla.

Joten ehkä voisi ajatella jopa, että kauniimpana olisin hieman vähemmän sivistynyt ja ehkä vähän pinnallisempi kuin nyt. Tämä ei tietenkään sitä tarkoita, etteikö useimmat kauniit ihmiset voisi olla älykkäitä, empaattisia ja syvällisiä ihan samassa suhteessa kuin vähemmän kauniit.[/QUOTE]

Mielenkiintoinen ja hyvin perusteltu vastaus. Omat kokemukseni ovat jossakin määrin samantapaisia.

Minäkin olen joutunut kiusatuksi. Ulkonäköni ei ollut syy kiusaamiseeni, vaan eräät henkiset ominaisuuteni. Kiusaajani kuitenkin saivat minutkin vakuuttuneeksi siitä, että olen muun muassa ruma.

Ehkä minusta tuli kiusaamisen myötä empaattisempi ihminen. Vaikea sanoa. Kiusaaminen tuottaa myös uusia kiusaajia. Älykkäämmäksi tai sivistyneemmäksi tuskin tulin, päinvastoin opin kätkemään lahjakkuuteni. Jos jollakin tavoin muutuin, minusta tuli epävarmempi.

Ja näin jälkikäteen mietittynä vika ei todellakaan ollut ulkonäössäni. Olin persoonallisella tavalla söpö tyttö, joka joutui fiksuutensa takia kiusatuksi. En ruma ihminen, josta rumuus olisi tehnyt fiksun.

 

["vieras"]

Mul on teoria. Hihi. Kun me tiedetään yleensä parhaiten vaan oma kauneuskäsityksemme ja tiedämme mitä näemme kauniina ja mistä lähtökohdista, mutta emme niin hyvin tiedä muiden, ainakaan tuntemattomien, niin sitten se massan mielipide helposti on yhtä kuin median esilletuoma, vaikka ei se ihan niin mene oikeesti, koska niin moni oikeesti kritisoi median luomaa mielikuvaa kauneudesta ja varsinkin seksikkyydestä. Mediahan tuonut esille mallimaailman, missit, kaikki ulkonäkö + julkisuus-asiat anyway.

Johan tämän huomaa kuvaketjuissa palstalla, että kauneus merkitsee ihmisille eri asioita.

 

[Kerpele]

Tää on hirveen loppuunkaluttu juttu, mutta kateushan se taitaa olla niin...

Mä näen ihan hirveen paljon itse kauneutta ympärilläni ja tosi usein käy niin etten osaa pitää sellaisina "jumaloitavina" kauniita naisia jos ainoa kaunis asia on se ulkonäkö. Mun on tällasissa tapauksissa joskus vähän vaikeaa sulattaa se, että ihmistä ylistetään sitten niin todella kauniiksi. En kyllä sanokaa ikinä ääneen ajatuksiani koska en sitten kuitenkaan halua loukata toisen kauneuskäsitystä..

Ehkä mulla on vähän sitäkin että itse saan paljon kehuja ulkonäköön liittyen, mutta tiedän itse että se on tasan tarkkaan yleensä oikeanlainen meikki ja pukeutuminen joka korostaa tiettyjä piirteitä niin että luo pinnallisen efektin kauneudesta.. Loppujen lopuksi toivon kuitenkin että ihmiset näkevät myös sinne mun pinnan alle sanoessaan noita asioita.

Ja taas, selitän... Anteeksi jos tulee epäolennaisuuksia. Olen ihan koomassa ja mun ensimmäinen kahvinkeittoerä epäonnistui.. Jos mä nyt saisin kahvia ja tajuaisinkin sitten vähän että mitä mä kirjotan..

 

[Kerpele]

..Ja mulla on myös taustalla sitä että kiusattiin. Luulin koko lapsuuteni ajan olevani lihava ja ruma. Ja nyt kun katson kuvia itsestäni niin hassua että mielestäni näytän ihan tavalliselta, neutraalin näköiseltä lapselta...

 

["vieras"]

Rumia ihmisiä arvostellaan ja haukutaan paljon enemmän kuin kauniita ja luonnetta epäillään ja annetaan paljon vähemmän mahdollisuuksia elämässä, niin minusta voisi kauniina olla ihan hiljaa ja tyytyväinen.