Miksi mulla on vauvakuume....?

[voi ei, epätoivoista]

Miten tämä helpottaa ja voisko joku puhua mulle järkeä.
Oon erityislapsen yh, minulla ei ole tukirinkiä ympärilläni, ei ketään sukulaista jne.
Ja kuitenkin haaveilen toisesta lapsesta.
Parisuhdetta minulla ei ole, joten joutuisin kasvattamaan lapsen yksin.
Mikä tähän avuksi, vauvakuume on todella voimakas.
Olisin jopa valmis kasvattamaan toisenkin yksin.

 

[vieras]

Se on se biologia, se biologia. Raskasta se silti yksin olisi, edellisen lapsen suhtautuminen tai mahdollinen taantuminenkin on otettava huomioon.

Toisaalta on tukiperheitä, osa-aikahoitoa jne. Joten se on kunkin päätettävä itse mitä elämältään haluaa ja miten. Jos nyt hirveä kiire ei ole, niin kannattaisi ehkä katsella vielä löytyisikö kummpania.

 

[HyacinthBucket]

Minä en osaa sanoa... itse kärsin todella kovasta vauvakuumeesta aina, ja varmaan edelleen vaikka on jo seitsemän lasta. Mies sterilisaatio vähän helpotti kyllä tuntemuksia, kun nyt se aika on meillä ohi.
Ainahan sitä mietti, että jaksaako vielä yhden kanssa... sulla tilanne on vieläkin hankalampi.
:hug:

 

[HelloShitty]

jaa...oli mullakin jonkinsortin vauvakuume mutta kun testi näyttää plussaa (pillereistä huolimatta) niin se kuume vaan katoo jonnekin. kai se on jotain mitä vaan kuuluu naisen luonteeseen. tarve lisääntyä tai se fiilis että joku tarvii sua. plussan jälkeen alkoi vaan kova stressi. |O :snotty:

 

[ajatus]

Miten tämä helpottaa ja voisko joku puhua mulle järkeä.
Oon erityislapsen yh, minulla ei ole tukirinkiä ympärilläni, ei ketään sukulaista jne.
Ja kuitenkin haaveilen toisesta lapsesta.
Parisuhdetta minulla ei ole, joten joutuisin kasvattamaan lapsen yksin.
Mikä tähän avuksi, vauvakuume on todella voimakas.
Olisin jopa valmis kasvattamaan toisenkin yksin.

Minkä ikäinen olet, joko biologinen kello tikittää? Jos olet vielä alle 30 tai siinä paikkeilla, voisit sanoa itsellesi, että odotat vielä pari vuotta, jos vaikka sopiva kumppani löytyisi. Kumppanin kanssa olisi tietysti helpompi lasta kasvattaa.

 

[Mi]

jaa...oli mullakin jonkinsortin vauvakuume mutta kun testi näyttää plussaa (pillereistä huolimatta) niin se kuume vaan katoo jonnekin. kai se on jotain mitä vaan kuuluu naisen luonteeseen. tarve lisääntyä tai se fiilis että joku tarvii sua. plussan jälkeen alkoi vaan kova stressi. |O :snotty:

Tää voi hyvinkin pitää paikkaansa

Mulla myös hirveä kuume, vaikka edellistenkin kanssa menee hermot 100 kertaa päivässä.

Meillä mies ei halua vauvaa, joten se vähän rauhoittaa tilannetta. Mutta silti joka päivä sitä havahtuu haaveistaan :snotty:

 

[Tirlittan]

Täällä sama vaiva!
Vaikeaksi asian tekee se, että olen jo piirun yli 40 ja sain keväällä esikoiseni, joka syntyi keisarinleikkauksella. Raskausaika oli melko rankka pahoinvointeineen ja selkäongelmineen ja silloin jo vannoin että ainokaiseksi jää! Päätöstä tuki myös se, että tuo nyytti on ollut erittäin huono nukkumaan päivisin, vasta viime aikoina on jonkinlaisia päiväunia alkanut ottamaan. Eli ensimmäiset kuukaudet on kävelty lapsi sylissä ympäri huushollia!

Mutta, mutta.... niin se vaan luonto tekee tepposet ja olen yllättänyt itseni haaveilemasta toisesta lapsesta! Kiireelliseksi asian tekee tuo ikäni, mutta leikkauksen jälkeen pitäisi kuitenkin odottaa n. vuosi ennen uutta raskautta, jotta entiset arvet ehtivät parantua ja pehmetä. Ja tietenkin mietityttää kohonnut riski saada keskenmeno tai vammainen lapsi, vaikka olisinkin valmis ottamaan vastaan sen mitä tuleman pitää (en käynyt lapsivesitutkimuksessa esikoisestakaan).

Eihän tämä tilanteeni ole mitenkään vaikea sinun tilanteeseen verrattuan, mutta sikäli samanlainen, että vaikka järki kuinka sanoo EI niin ihmeellisesti ne haaveet kasautuu päähän ja vaatii toimintaa!

Mutta mitä ikinä päätätkin tehdä, toivon ettää kaikki sujuu hyvin ja paljon jaksamista sinulle!

 

[ap]

Olen jo hieman yli 30, joten kyllä tässä kohta ikävuodet tulevat vastaan.
Voisin kyllä odotella kumppania, mutta en usko että minulle tulee sellaista.
Tämä ei nyt ole mitenkään katkeruudella höystetty, enkä ole edes surullinen asiasta, mutta olen aika varma siitä ettei minulle ole kumppania.
En osaisi edes ajatella, että joku olisi auttamassa lapsenhoidossa, enkä osaisi ajatella rakastavaa kumppania.
Kyllä sitä taitaa olla hieman hölmö...