Miksi monet eivät arvosta kasvatustiedettä ja esim. humanistisia tieteitä? Mikä niissä "kovissa" tieteissä on parempaa?

mun pitäisi nähdä toi pähkinä kaaviona, nyt se ei aukea. Ja sitten mulla pitäisi olla joku motiivi (muu kun sun auttaminen), jotta mua kiinnostaisi se laskea. Ja voi olla, etten siihen pystyisikään. En tiedä. Kuten jo sanoin, en tiedä miksi osaan laskea vaikeitakin asioita, en ole koskaan päässyt jyvälle. Eikä se ole koskaan mua kiinnostanutkaan. Sen tiedän, että lukion opettaja itki kun ilmoitin, etten missään tapauksessa halua matematiikan pariin, koska se ei mua kiinnosta. Olen alalla joka on sitä ns. huonosti arvostettua, mutta olen onnellinen. Toivotan onnea opintoihisi ja iloa elämääsi.

No kirjoita se sitten kaaviona, siitähän se ratkaiseminen alkaa muutenkin. Tuossa oli tarvittavat tiedot, joiden pohjalta sen pitäisi onnistua, ja vihjekin mukana.Sen verran voin vielä antaa vinkkiä, että kaava sinun tulee päätellä itse

Kymmenen pistettä saat jos ratkaiset tuon ihan vain luovuudella, ilman perehtymistä asiaan ja ratkaisumalleihin ja symboleihin. Käytä nyt sitä luovuuttasi, eikös matematiikan pitänyt mielestäsi onnistua ihan vain sillä, ilman tietoa teoriasta?

 

Kasvatustiede esim. on täynnä erilaisia ismejä ja normeja. Ei anneta valmista kavaa miten pitää toimia vaan pelkkiä ohjenuoria miten olisi hyvä toimia.

 

eipä taida olla ihan noinkaan. kyllä niitä matemaattisia kaavoja on muutettu. siis joo suuri osa kaavoista on sellaisia jotka suurin osa hyväksyy. mutta voi niistäkin olla eri mieltä ja ollaankin.

Kaavoja? Haluatko antaa esimerkin? Kaavasta tulee mieleen minulle enemmänkin fysiikan kaava, jossa joidenkin kirjaimilla merkittyjen suureiden avulla lasketaan toisia. Mutta kerro kuitenkin, mitä tarkoitat?

No esim. tuli todellisuuteen perustuva elokuva matemaatikosta. Kyllä sekin oli sellaista psykologiaa. Kenenllä matemaatikolla oli arvostettu maine hänen kaavojaan uskottiin ja johtopäätöksiään jne.
jos ne olisi esittänyt joku toinen niin kuka kuuntelee tai lukisi niitä?
ei ne mitään totuuksia olleet vaan väittelyn asia.
ja toisekseen, esim lääketiede. onko se kova vai pehmeä? jos se on kova, miksi joka toinen päivä käsketään tehdä eri tavalla kuin edellisenä päiävänä? ei siinä ratkaise muu kuin raha. mitä lääketeollisuus ja terveydenhoitoteollisuus lobbaa.

onko matematiikka sitten ainoa mitattava tiede? siitäkö on kyse? sekö on kova? numerot tekevät kovuuden? ja ei matematiikkakaan täysin.

 

Mun mielestä ns. kova tiede on tekniikkaa. Tekniikka edustaa kovia arvoja: rahaa, massatuotantoa, talouskasvua, koneita...

http://en.wikipedia.org/wiki/Hard_and_soft_science

 

No esim. tuli todellisuuteen perustuva elokuva matemaatikosta. Kyllä sekin oli sellaista psykologiaa. Kenenllä matemaatikolla oli arvostettu maine hänen kaavojaan uskottiin ja johtopäätöksiään jne.
jos ne olisi esittänyt joku toinen niin kuka kuuntelee tai lukisi niitä?
ei ne mitään totuuksia olleet vaan väittelyn asia.
ja toisekseen, esim lääketiede. onko se kova vai pehmeä? jos se on kova, miksi joka toinen päivä käsketään tehdä eri tavalla kuin edellisenä päiävänä? ei siinä ratkaise muu kuin raha. mitä lääketeollisuus ja terveydenhoitoteollisuus lobbaa.

Mikä leffa? (Kaunis mieli?) Saattoiko kyse olla taloustieteestä?

Henk. koht mielipiteeni on, että lääketiede on siinä pehmeiden ja kovien tieteiden välissä.

 

onko matematiikka sitten ainoa mitattava tiede? siitäkö on kyse? sekö on kova? numerot tekevät kovuuden? ja ei matematiikkakaan täysin.

No ainakin se on äärimmäinen esimerkki kovasta tieteestä (matematiikalla ei tosin ole hirveästi tekemistä numeroiden kanssa).

 

No esim. tuli todellisuuteen perustuva elokuva matemaatikosta. Kyllä sekin oli sellaista psykologiaa. Kenenllä matemaatikolla oli arvostettu maine hänen kaavojaan uskottiin ja johtopäätöksiään jne.
jos ne olisi esittänyt joku toinen niin kuka kuuntelee tai lukisi niitä?
ei ne mitään totuuksia olleet vaan väittelyn asia.
ja toisekseen, esim lääketiede. onko se kova vai pehmeä? jos se on kova, miksi joka toinen päivä käsketään tehdä eri tavalla kuin edellisenä päiävänä? ei siinä ratkaise muu kuin raha. mitä lääketeollisuus ja terveydenhoitoteollisuus lobbaa.

Mikä leffa? (Kaunis mieli?) Saattoiko kyse olla taloustieteestä?

Henk. koht mielipiteeni on, että lääketiede on siinä pehmeiden ja kovien tieteiden välissä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nash_embedding_theorem

 

Olen itse hakenut lukemaan aikoinaan Suomen kieltä sekä yleistä kielitiedettä. Olen hakenut myös lääkikseen. Täytyy sanoa että lääkiksen pääsykokeitten jälkeen nämä kaksi ensin mainittua tuntuivat, vaikka mielenkiintoisilta, niin aika väkisin väännetyiltä. Ihan kuin "tiede" sanalle olisi ollut erikseen haettava oikeutusta, vaikea selittää. Pitäisi varmaan katsella taas niitä kirjoja, niin näkisi onko fiilis edelleen sama.

Lääketiede ilmeisesti luetaan koviin tieteisiin, mutta ei se mitään eksaktia ole vaikka ihmiset niin luulee. Se mitä ajateltiin viisi vuotta sitten on monilta osin auttamatta vanhentunutta ja virheellistäkin tietoa. Anatomia sentään on ja pysyy.

Mieheni taas on matemaatikko, ja se on ehkä eksakteinta tiedettä näistä.Eli siis ehkä kovinta, vaikkakaan ei tuottoisinta. En tiedä mikä nero tuo on tuolla aiemmin ketjussa kun kehuskeli että kaikki matematiikka on niin helppoa, siitä vaan ratkotan suit sait sukkelaan kaikki ongelmat. Tai sitten olen itse tolkuttoman tyhmä, mutta enpä kovin paljoa esim miehen väitöstilaisuudessa aiheesta ymmärtänyt.

 

Mun mielestä ns. kova tiede on tekniikkaa. Tekniikka edustaa kovia arvoja: rahaa, massatuotantoa, talouskasvua, koneita...

http://en.wikipedia.org/wiki/Hard_and_soft_science

Termit kova ja pehmeä tiede ovat arkisia ilmauksia, eli tuo linkki ei kyllä anna mitään virallista määritelmää asiasta.

 

Olen itse hakenut lukemaan aikoinaan Suomen kieltä sekä yleistä kielitiedettä. Olen hakenut myös lääkikseen. Täytyy sanoa että lääkiksen pääsykokeitten jälkeen nämä kaksi ensin mainittua tuntuivat, vaikka mielenkiintoisilta, niin aika väkisin väännetyiltä. Ihan kuin "tiede" sanalle olisi ollut erikseen haettava oikeutusta, vaikea selittää. Pitäisi varmaan katsella taas niitä kirjoja, niin näkisi onko fiilis edelleen sama.

Lääketiede ilmeisesti luetaan koviin tieteisiin, mutta ei se mitään eksaktia ole vaikka ihmiset niin luulee. Se mitä ajateltiin viisi vuotta sitten on monilta osin auttamatta vanhentunutta ja virheellistäkin tietoa. Anatomia sentään on ja pysyy.

Mieheni taas on matemaatikko, ja se on ehkä eksakteinta tiedettä näistä.Eli siis ehkä kovinta, vaikkakaan ei tuottoisinta. En tiedä mikä nero tuo on tuolla aiemmin ketjussa kun kehuskeli että kaikki matematiikka on niin helppoa, siitä vaan ratkotan suit sait sukkelaan kaikki ongelmat. Tai sitten olen itse tolkuttoman tyhmä, mutta enpä kovin paljoa esim miehen väitöstilaisuudessa aiheesta ymmärtänyt.

Älä loukkaannu nyt, mutta suomen kieli kirjoitetaan pienellä... Ehkä siksi et päässyt sinne sisään.. Oli pakko puuttua

 

Henk. koht mielipiteeni on, että lääketiede on siinä pehmeiden ja kovien tieteiden välissä.

Lääketiedekin niin jakaantunutta, että hieman vaikea eritellä... Mikrobiologi on aika eri asemassa tieteen kannalta katsottuna kuin vaikkapa työterveyslääkäri.

 

Henk. koht mielipiteeni on, että lääketiede on siinä pehmeiden ja kovien tieteiden välissä.

Lääketiedekin niin jakaantunutta, että hieman vaikea eritellä... Mikrobiologi on aika eri asemassa tieteen kannalta katsottuna kuin vaikkapa työterveyslääkäri.

Tai vertaapa psykiatrin, patologin, kirurgin ja vaikkapa silmälääkärin harjoittamaa lääketiedettä..

 

Mun mielestä ns. kova tiede on tekniikkaa. Tekniikka edustaa kovia arvoja: rahaa, massatuotantoa, talouskasvua, koneita...

http://en.wikipedia.org/wiki/Hard_and_soft_science

Termit kova ja pehmeä tiede ovat arkisia ilmauksia, eli tuo linkki ei kyllä anna mitään virallista määritelmää asiasta.

Joo ei. Mutta:

"The hard sciences are characterized as relying on experimental, empirical, quantifiable data, relying on the scientific method, and focusing on accuracy and objectivity." Lemons 2008, 99.

Tällainen aika selkeä rajanveto. Tietysti jokainen voi määritellä asiat miten haluaa, mutta tää on yksi aika yleinen määritelmä.

 

Olen itse hakenut lukemaan aikoinaan Suomen kieltä sekä yleistä kielitiedettä. Olen hakenut myös lääkikseen. Täytyy sanoa että lääkiksen pääsykokeitten jälkeen nämä kaksi ensin mainittua tuntuivat, vaikka mielenkiintoisilta, niin aika väkisin väännetyiltä. Ihan kuin "tiede" sanalle olisi ollut erikseen haettava oikeutusta, vaikea selittää. Pitäisi varmaan katsella taas niitä kirjoja, niin näkisi onko fiilis edelleen sama.

Lääketiede ilmeisesti luetaan koviin tieteisiin, mutta ei se mitään eksaktia ole vaikka ihmiset niin luulee. Se mitä ajateltiin viisi vuotta sitten on monilta osin auttamatta vanhentunutta ja virheellistäkin tietoa. Anatomia sentään on ja pysyy.

Mieheni taas on matemaatikko, ja se on ehkä eksakteinta tiedettä näistä.Eli siis ehkä kovinta, vaikkakaan ei tuottoisinta. En tiedä mikä nero tuo on tuolla aiemmin ketjussa kun kehuskeli että kaikki matematiikka on niin helppoa, siitä vaan ratkotan suit sait sukkelaan kaikki ongelmat. Tai sitten olen itse tolkuttoman tyhmä, mutta enpä kovin paljoa esim miehen väitöstilaisuudessa aiheesta ymmärtänyt.

Kuka nyt on luullut, että lääketiede olisi eksakti tiede? Luulen, että suurin osa tietää sen olevan soveltavaa. Uutinen.

 

Olen itse hakenut lukemaan aikoinaan Suomen kieltä sekä yleistä kielitiedettä. Olen hakenut myös lääkikseen. Täytyy sanoa että lääkiksen pääsykokeitten jälkeen nämä kaksi ensin mainittua tuntuivat, vaikka mielenkiintoisilta, niin aika väkisin väännetyiltä. Ihan kuin "tiede" sanalle olisi ollut erikseen haettava oikeutusta, vaikea selittää. Pitäisi varmaan katsella taas niitä kirjoja, niin näkisi onko fiilis edelleen sama.

Lääketiede ilmeisesti luetaan koviin tieteisiin, mutta ei se mitään eksaktia ole vaikka ihmiset niin luulee. Se mitä ajateltiin viisi vuotta sitten on monilta osin auttamatta vanhentunutta ja virheellistäkin tietoa. Anatomia sentään on ja pysyy.

Mieheni taas on matemaatikko, ja se on ehkä eksakteinta tiedettä näistä.Eli siis ehkä kovinta, vaikkakaan ei tuottoisinta. En tiedä mikä nero tuo on tuolla aiemmin ketjussa kun kehuskeli että kaikki matematiikka on niin helppoa, siitä vaan ratkotan suit sait sukkelaan kaikki ongelmat. Tai sitten olen itse tolkuttoman tyhmä, mutta enpä kovin paljoa esim miehen väitöstilaisuudessa aiheesta ymmärtänyt.

minne haet seuraavaksi?

 

Mun mielestä ns. kova tiede on tekniikkaa. Tekniikka edustaa kovia arvoja: rahaa, massatuotantoa, talouskasvua, koneita...

http://en.wikipedia.org/wiki/Hard_and_soft_science

Termit kova ja pehmeä tiede ovat arkisia ilmauksia, eli tuo linkki ei kyllä anna mitään virallista määritelmää asiasta.

Joo ei. Mutta:

"The hard sciences are characterized as relying on experimental, empirical, quantifiable data, relying on the scientific method, and focusing on accuracy and objectivity." Lemons 2008, 99.

Tällainen aika selkeä rajanveto. Tietysti jokainen voi määritellä asiat miten haluaa, mutta tää on yksi aika yleinen määritelmä.

Sitten tuo aiemmin mainittu humanistisesa opiskeltava äänneoppi eli fonetiikka on kovaa tiedettä. Mitä se ei kuitenkaan ole, ainakaan yleisen käsityksen mukaan.

 

Mun mielestä ns. kova tiede on tekniikkaa. Tekniikka edustaa kovia arvoja: rahaa, massatuotantoa, talouskasvua, koneita...

http://en.wikipedia.org/wiki/Hard_and_soft_science

Termit kova ja pehmeä tiede ovat arkisia ilmauksia, eli tuo linkki ei kyllä anna mitään virallista määritelmää asiasta.

Joo ei. Mutta:

"The hard sciences are characterized as relying on experimental, empirical, quantifiable data, relying on the scientific method, and focusing on accuracy and objectivity." Lemons 2008, 99.

Tällainen aika selkeä rajanveto. Tietysti jokainen voi määritellä asiat miten haluaa, mutta tää on yksi aika yleinen määritelmä.

Noista menetelmistä pätee melkein kaikki "pehmeisiin" tieteisiinkin. No, ehkä kvantitatiivinen data on enemmän matikkaa soveltavien tieteiden heiniä.

 

Mun mielestä ns. kova tiede on tekniikkaa. Tekniikka edustaa kovia arvoja: rahaa, massatuotantoa, talouskasvua, koneita...

http://en.wikipedia.org/wiki/Hard_and_soft_science

Termit kova ja pehmeä tiede ovat arkisia ilmauksia, eli tuo linkki ei kyllä anna mitään virallista määritelmää asiasta.

Joo ei. Mutta:

"The hard sciences are characterized as relying on experimental, empirical, quantifiable data, relying on the scientific method, and focusing on accuracy and objectivity." Lemons 2008, 99.

Tällainen aika selkeä rajanveto. Tietysti jokainen voi määritellä asiat miten haluaa, mutta tää on yksi aika yleinen määritelmä.

Sitten tuo aiemmin mainittu humanistisesa opiskeltava äänneoppi eli fonetiikka on kovaa tiedettä. Mitä se ei kuitenkaan ole, ainakaan yleisen käsityksen mukaan.

En ole mikään kielitieteilijä, mutta miten fonologia toteuttaa tuon "quantifiable data" -kohdan? Ymmärrän, että anatomiaa voi tutkia empiirisesti ja kvantitatiiviset tutkimukset ovat mahdollisia, mutta voidaanko äänteitä mitata tms.?

 

Mun mielestä ns. kova tiede on tekniikkaa. Tekniikka edustaa kovia arvoja: rahaa, massatuotantoa, talouskasvua, koneita...

http://en.wikipedia.org/wiki/Hard_and_soft_science

Termit kova ja pehmeä tiede ovat arkisia ilmauksia, eli tuo linkki ei kyllä anna mitään virallista määritelmää asiasta.

Joo ei. Mutta:

"The hard sciences are characterized as relying on experimental, empirical, quantifiable data, relying on the scientific method, and focusing on accuracy and objectivity." Lemons 2008, 99.

Tällainen aika selkeä rajanveto. Tietysti jokainen voi määritellä asiat miten haluaa, mutta tää on yksi aika yleinen määritelmä.

Noista menetelmistä pätee melkein kaikki "pehmeisiin" tieteisiinkin. No, ehkä kvantitatiivinen data on enemmän matikkaa soveltavien tieteiden heiniä.

Aivan totta! Ehkä kyse onkin siitä mitä mitataan.

 

Mun mielestä ns. kova tiede on tekniikkaa. Tekniikka edustaa kovia arvoja: rahaa, massatuotantoa, talouskasvua, koneita...

http://en.wikipedia.org/wiki/Hard_and_soft_science

Termit kova ja pehmeä tiede ovat arkisia ilmauksia, eli tuo linkki ei kyllä anna mitään virallista määritelmää asiasta.

Joo ei. Mutta:

"The hard sciences are characterized as relying on experimental, empirical, quantifiable data, relying on the scientific method, and focusing on accuracy and objectivity." Lemons 2008, 99.

Tällainen aika selkeä rajanveto. Tietysti jokainen voi määritellä asiat miten haluaa, mutta tää on yksi aika yleinen määritelmä.

Sitten tuo aiemmin mainittu humanistisesa opiskeltava äänneoppi eli fonetiikka on kovaa tiedettä. Mitä se ei kuitenkaan ole, ainakaan yleisen käsityksen mukaan.

En ole mikään kielitieteilijä, mutta miten fonologia toteuttaa tuon "quantifiable data" -kohdan? Ymmärrän, että anatomiaa voi tutkia empiirisesti ja kvantitatiiviset tutkimukset ovat mahdollisia, mutta voidaanko äänteitä mitata tms.?

tottakai voidaan, äänteiden kesto, tajuus..

 

Mun mielestä ns. kova tiede on tekniikkaa. Tekniikka edustaa kovia arvoja: rahaa, massatuotantoa, talouskasvua, koneita...

http://en.wikipedia.org/wiki/Hard_and_soft_science

Termit kova ja pehmeä tiede ovat arkisia ilmauksia, eli tuo linkki ei kyllä anna mitään virallista määritelmää asiasta.

Joo ei. Mutta:

"The hard sciences are characterized as relying on experimental, empirical, quantifiable data, relying on the scientific method, and focusing on accuracy and objectivity." Lemons 2008, 99.

Tällainen aika selkeä rajanveto. Tietysti jokainen voi määritellä asiat miten haluaa, mutta tää on yksi aika yleinen määritelmä.

Sitten tuo aiemmin mainittu humanistisesa opiskeltava äänneoppi eli fonetiikka on kovaa tiedettä. Mitä se ei kuitenkaan ole, ainakaan yleisen käsityksen mukaan.

En ole mikään kielitieteilijä, mutta miten fonologia toteuttaa tuon "quantifiable data" -kohdan? Ymmärrän, että anatomiaa voi tutkia empiirisesti ja kvantitatiiviset tutkimukset ovat mahdollisia, mutta voidaanko äänteitä mitata tms.?

tottakai voidaan, äänteiden kesto, tajuus..

taajuus

 

Onko ihmiset sitä mieltä, ettei esimerkiksi opettajia, psykologeja ja puheterapeutteja tarvita? Kun kerran pehmeät tieteet on turhia?

 

Olen itse hakenut lukemaan aikoinaan Suomen kieltä sekä yleistä kielitiedettä. Olen hakenut myös lääkikseen. Täytyy sanoa että lääkiksen pääsykokeitten jälkeen nämä kaksi ensin mainittua tuntuivat, vaikka mielenkiintoisilta, niin aika väkisin väännetyiltä. Ihan kuin "tiede" sanalle olisi ollut erikseen haettava oikeutusta, vaikea selittää. Pitäisi varmaan katsella taas niitä kirjoja, niin näkisi onko fiilis edelleen sama.

Lääketiede ilmeisesti luetaan koviin tieteisiin, mutta ei se mitään eksaktia ole vaikka ihmiset niin luulee. Se mitä ajateltiin viisi vuotta sitten on monilta osin auttamatta vanhentunutta ja virheellistäkin tietoa. Anatomia sentään on ja pysyy.

Mieheni taas on matemaatikko, ja se on ehkä eksakteinta tiedettä näistä.Eli siis ehkä kovinta, vaikkakaan ei tuottoisinta. En tiedä mikä nero tuo on tuolla aiemmin ketjussa kun kehuskeli että kaikki matematiikka on niin helppoa, siitä vaan ratkotan suit sait sukkelaan kaikki ongelmat. Tai sitten olen itse tolkuttoman tyhmä, mutta enpä kovin paljoa esim miehen väitöstilaisuudessa aiheesta ymmärtänyt.

Älä loukkaannu nyt, mutta suomen kieli kirjoitetaan pienellä... Ehkä siksi et päässyt sinne sisään.. Oli pakko puuttua

En mä loukkaannu. Enhän mä edes mennyt lopulta sinne pääsykokeisiin. Hyväksymiskirje ensisijaiseen hakupaikkaan tuli edellisenä päivänä.

 

Mun mielestä ns. kova tiede on tekniikkaa. Tekniikka edustaa kovia arvoja: rahaa, massatuotantoa, talouskasvua, koneita...

http://en.wikipedia.org/wiki/Hard_and_soft_science

Termit kova ja pehmeä tiede ovat arkisia ilmauksia, eli tuo linkki ei kyllä anna mitään virallista määritelmää asiasta.

Joo ei. Mutta:

"The hard sciences are characterized as relying on experimental, empirical, quantifiable data, relying on the scientific method, and focusing on accuracy and objectivity." Lemons 2008, 99.

Tällainen aika selkeä rajanveto. Tietysti jokainen voi määritellä asiat miten haluaa, mutta tää on yksi aika yleinen määritelmä.

Sitten tuo aiemmin mainittu humanistisesa opiskeltava äänneoppi eli fonetiikka on kovaa tiedettä. Mitä se ei kuitenkaan ole, ainakaan yleisen käsityksen mukaan.

En ole mikään kielitieteilijä, mutta miten fonologia toteuttaa tuon "quantifiable data" -kohdan? Ymmärrän, että anatomiaa voi tutkia empiirisesti ja kvantitatiiviset tutkimukset ovat mahdollisia, mutta voidaanko äänteitä mitata tms.?

Todellakin voidaan. Akustinen fonetiikka keskittyy juuri ääniaaltojen mittaamiseen, frekvensseihin sun muihin. Ei fonetiikka ole pelkkää transkribointia. Fonologia on eri asia, mutta en jaksa selittää. Netistä löytyy infoa, jos jotakuta kiinnostaa. epäilen kyllä

 

Mun mielestä ns. kova tiede on tekniikkaa. Tekniikka edustaa kovia arvoja: rahaa, massatuotantoa, talouskasvua, koneita...

http://en.wikipedia.org/wiki/Hard_and_soft_science

Termit kova ja pehmeä tiede ovat arkisia ilmauksia, eli tuo linkki ei kyllä anna mitään virallista määritelmää asiasta.

Joo ei. Mutta:

"The hard sciences are characterized as relying on experimental, empirical, quantifiable data, relying on the scientific method, and focusing on accuracy and objectivity." Lemons 2008, 99.

Tällainen aika selkeä rajanveto. Tietysti jokainen voi määritellä asiat miten haluaa, mutta tää on yksi aika yleinen määritelmä.

Sitten tuo aiemmin mainittu humanistisesa opiskeltava äänneoppi eli fonetiikka on kovaa tiedettä. Mitä se ei kuitenkaan ole, ainakaan yleisen käsityksen mukaan.

En ole mikään kielitieteilijä, mutta miten fonologia toteuttaa tuon "quantifiable data" -kohdan? Ymmärrän, että anatomiaa voi tutkia empiirisesti ja kvantitatiiviset tutkimukset ovat mahdollisia, mutta voidaanko äänteitä mitata tms.?

tottakai voidaan, äänteiden kesto, tajuus..

taajuus

Niin, erittäin mielenkiintoista. Ehkä määritelmään pitäisi lisätä jotain sitten...

Onhan näitä pehmeiden tieteiden edustajien aivoituksia elossa vielä tänäkin päivänä - tuhansia vuosia myöhemmin. Esim. demokratia.