Miksi mies saa leikkiä poikamiestä eron jälkeen?

[Kreecher]

Tässä vaan seurannut lähipiirissä noita eroja. Aina se menee niin, että lapset jäävät äidille ja mies tapaa lapsia joka toinen viikonloppu. Juhlapyhinä lapset ovat äidillä. Jos mies päättää lähteä kaveriporukassa laivalle (tms) "lapsiviikonloppuna", lapset jäävät äidille (tai menevät mummolaan). Jo erosta puhuttaessa lähtökohta on lähes aina se, että mies muuttaa poikamiesboksiin.

Ei sillä, JOS meillä sattuisi ero tulemaan, haluaisin kyllä pitää lasten lähivanhemmuuden itselläni. Silti minusta olisi äärettömän epäreilua, että mies saisi sen jälkeen viettää vapaata ja vastuutonta sinkkuelämää.

Etenkin jos eron syynä on kolmas osapuoli (tässä tapauksessa siis miehellä), lähtee mies yleensä uuden naisen matkaan ja pitää itsestäänselvyytenä, että lapset eivät lähde hänen mukaansa.

Miksi se menee aina niin? Meneekö se aina niin?

 

[perhoinen84]

kyllä se tuntuu menevän Niin! Mutta itse ainakin otin tosta sinkkuudesta kaiken irti kun muutettiin erilleen,ehkä jopa enemmänkin kuin mieheni

 

[Muori]

Kyllä se musta enemmänkin menee niin, että nainen pitää eron tullen itsestään selvyytenä, että saa lapset itselleen. Mutta viimesin mun tuntema erotapaus meni kyllä niin, että nainen löysi uuden ja viimesin, mitä oon kuullu on, että lapsi on ollu miehellä viisi viikkoa putkeen, eikä äiti oo ees kyselly lapsen perään. Nyt mies aikoo hakea yksinhuoltajuutta. =) :/

 

[Myy-80]

Juu toi on kyllä totta, että miehellä on vapaus luistaa tapaamisviikonlopusta, vaikka kuinka aiheuttais lapsille pettymyksen. Jos taas nainen tarvitsee vapaata vaikka ihan käytännön syystä, täytyy hoitajaksi löytää muu kuin isä, vaikka isä vapaana oliskin. Oon nähny useemman tapauksen, jossa äiti taistelee lasten edun nimissä ja isä tekee jatkuvasti ohareita... Joskus ennakkoon ilmoittaen, joskus jopa ilmoittamatta. Mikähän siinä tosiaan on, että vastuullisuus katoaa ja lapsia tavataan sillon kun itelle parhaiten sopii ja sattuu huvittamaan?

Mitä jos nainen tekis noin? Varmaan tulis kauhee kohina, että "onpa huono äiti" ja "hyvä ettei olekaan lähivanhempi, kun sitä ei ansaitse", "onpa itsekäs ja kylmä nainen" yms. Miehiä hyssytellään tyyliin "voi voi kun se Seppo nyt etsii itseään eron takia" tai "täytyyhän sitä poikamiehellä vapauksia olla" yms. :headwall: Sit noille ohareista kärsiville äideille mussutetaan, että "mitä sä siinä valitat, olisit ilonen ku saat olla lastes kanssa". Niin... Lapsetko muka sitten ei pety ja perusluottamus kärsi, kun iskä tekee ohareita lupauksistaan huolimatta ja ilman pätevää syytä.

Toi näyttää olevan monen muun lisäks sellanen asia, josta naisella ei o oikeus motkottaa. Mies jos on kipee, niin pitää saada levätä... Nainen jos sairastuu, niin hommat pitää silti hoitaa. Mies jos haluu vapaalle, niin täytyy päästä... Muuten on nainen pirttihirmu. Nainen jos haluu vapaalle, pitää hommata lapsenvahti, että mies pääsee myös. Mies saa viettää krapulapäivää, nainen ei. Listaa vois jatkaa vaikka kuinka. Meni ehkä reilusti OT ja vielä kärjistetysti, mut ärsyttää niin kovin... Miks naisten pitää olla uhrautuvia suorittajia ja miehet saa jatkaa rentoa hengailuaan? En tajua.

Onneks omassa suhteessa ei o asiat kovin vinksallaan noissa asioissa. Jos ero tulis, niin varmaan mulle nakki viuhuis perinteiseen tapaan. Niinhän se yleensä menee, enkä mä lapsestani haluiskaan luopua.

 

[lunacy sioux]

Mä tiedän kyllä tapauksia missä lapset ovat 2 viikon perioideissa isän tai äidin kanssa. Käsittääkseni nuo asiat sovitaan sosiaaliviranomaisen tai vastaavan kanssa. Joten kyllä miehelläkin on valtaa sanoa miten paljon haluaa lapsiaan nähdä.

 

[vieras]

Mä kai tunnen sitten vain harvinaisen fiksuja eronneita miehiä, kun kukaan heistä ei ole automaattisesti "jättänyt" lapsia äidille. Äidit ovat itse halunneet lapset pitää, vaikka isätkin ovat ilmaisseet halukkuutensa jatkaa lähihuoltajina. Tapaamisissa taas joustetaan puolin ja toisin.

 

[Scarlett O Harava]

Onneks meillä ei käyny exän kanssa noin.

 

[..]

ei se aina niin mene että mies ei halua nähdä lapsiaan. miehelläni on entisestä avioliitosta yksi lapsi jota hän ei saa tavata tarpeeksi usein vaikka haluaisi. ex-vaimo yrittää kostaa lapsen kautta eron ajattelematta lapsen parasta. niin ja tässä tapauksessa nainen muutti "poikamies" boksiin ja elää riehakasta sinkku elämää ja lapsi on mummon luona hoidossa kun ei voi sitä miehelleni tuoda. sivusta tuntuu pahalta seurata kuinka mieheni tästä tilanteesta kärsii.

 

[juups]

Mä kai tunnen sitten vain harvinaisen fiksuja eronneita miehiä, kun kukaan heistä ei ole automaattisesti "jättänyt" lapsia äidille. Äidit ovat itse halunneet lapset pitää, vaikka isätkin ovat ilmaisseet halukkuutensa jatkaa lähihuoltajina. Tapaamisissa taas joustetaan puolin ja toisin.

Näin myös minun tuttavapiirissäni. Ja monilla on sellainen viikko ja viikko -systeemi.