Mulla oli suurin osa lapsuusajasta köyhää.
Oikeasti köyhää vaikka vanhemmat kävi töissä.
Joskus sitä koulusta tullessaan totesi että söinkin jo koulussa ihan hyvin, jätänpä viimisen leipäpalan pikkuveljelle. Katotaan jos äiti keksii jotain illaksi.
Joskus oli sähköt poikki, lomareissut sijoittu mummolaan.
Faija paino kesäsin 12-15 tunnin työpäiviä rekalla jotta saatiin jouluksi säästettyä.
Eräänä vuonna keittiön vesiputki vuoti lattian alle,
sinne meni säästöt ja velkaakin jäi.
Jouluksi äiti lainasi rahaa sukulaiselta jotta saivat ruuat ja lapsille paketit.
Laina piti tietty maksaa takaisin, joten ei taas hetkeen saanut säästettyä mitään kun remonttivelkaakin oli.
Niin se elämä heittelee, ja kaikki ei ole mustavalkosta.
Perheillä on eri tilanteita, erilaisia lähtökohtia, erilaisia vastoinkäymisiä.
Meillä ei vanhemmat hevin sossun luukulle taipuneet,
se oli periaatekysymys.
Onneksi silloin kun yksi sisarus sairastui elämän kestävään sairauteen äiti haki apua. Monesti oon jälkikäteen miettinyt että oisivat voineet hakea aiemminkin, miksi kaikesta piti selvitä hampaat irvessä itkua vääntäen itse.
Mutta kun lukee palstaa ymmärtää kyllä miksi...
Oikeasti köyhää vaikka vanhemmat kävi töissä.
Joskus sitä koulusta tullessaan totesi että söinkin jo koulussa ihan hyvin, jätänpä viimisen leipäpalan pikkuveljelle. Katotaan jos äiti keksii jotain illaksi.
Joskus oli sähköt poikki, lomareissut sijoittu mummolaan.
Faija paino kesäsin 12-15 tunnin työpäiviä rekalla jotta saatiin jouluksi säästettyä.
Eräänä vuonna keittiön vesiputki vuoti lattian alle,
sinne meni säästöt ja velkaakin jäi.
Jouluksi äiti lainasi rahaa sukulaiselta jotta saivat ruuat ja lapsille paketit.
Laina piti tietty maksaa takaisin, joten ei taas hetkeen saanut säästettyä mitään kun remonttivelkaakin oli.
Niin se elämä heittelee, ja kaikki ei ole mustavalkosta.
Perheillä on eri tilanteita, erilaisia lähtökohtia, erilaisia vastoinkäymisiä.
Meillä ei vanhemmat hevin sossun luukulle taipuneet,
se oli periaatekysymys.
Onneksi silloin kun yksi sisarus sairastui elämän kestävään sairauteen äiti haki apua. Monesti oon jälkikäteen miettinyt että oisivat voineet hakea aiemminkin, miksi kaikesta piti selvitä hampaat irvessä itkua vääntäen itse.
Mutta kun lukee palstaa ymmärtää kyllä miksi...