Miksi jotkut tekee paljon lapsia, jos ei ole "varaa"

En nyt löytänyt mistään hyvää linkkiä mutta mun mielestä mm. YK:n vuosituhattavoitteissa koskien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä on yhtenä tavoitteena se, että pariskunnat saavat vapaasti päättää lapsiluvusta (yleensä siinä on kai ajateltu, että joissain maissa naiset joutuvat tekemään ENEMMÄN lapsia kuin haluavat, mutta miksi oikeus ei toteutuisi myös toiseen suuntaan).

Mutta sitten asiaan: itse olen sitä mieltä, että parasta olisi, jos kukin perhe tekisi max. kaksi lasta. Mutta olen ehdottomasti sitä mieltä, että valinnan tulee säilyä perheillä itsellään. Katsokaapa, mitä Kiinassa on käynyt, kun valtio on ruvennut rajoittamaan lisääntymistä. Googlatkaapa jostain Kiinan väestörakenteesta (esim. sukupuolen mukaan), niin ymmärrätte, mistä puhun.

 

Tarkoitinkin ennaltaehkäiseviä toimia. Harvemmin korkeammin koulutetut vaikkapa ajautuvat tuollaisiin tilanteisiin. Opiskeluaika opettaa myös elämänhallintaa ja kasvattaa muutenkin.

Eiköhän se usein periydy jo lapsuudenkodista :/

Varmasti vaikuttaa, mutta jos näiden perheiden lapset saataisiin valitsemaan toisenlainen tie ja kouluttautumaan kunnolla, niin ehkä olisi toivoa. Ei se perhetausta aina ole se, minkä mukaan lapset menevät, usein myös kapinoivat ja haluavat ihan päinvastaista. Riippuu toki varmasti siitä, miten on kokenut lapsuutensa ja elämänsä kotona asuessaan. Jotenkin voisin kuvitella, että jos on ollut 7 sisarusta ja aina kovin tiukkaa, niin haluaisi itse rakentaa jotain muuta.

Juu.. Kaikki kouluttautumaan mahd. korkeasti ja kivaan hyväpalkkaiseen ammattiin. Aivan loisto idea!

Miettikääpä vielä. Elämä kuljettaa ihmisiä erisuuntiin. Kaikkien ei täydy elää samalla tavalla. Toki voi miettiä miten yhteiskuntaa voi muuttaa parempaan suuntaan, mutta yksittäisiä ihmisiä on turha arvostella jos elämäntapa ei itseä miellytä.

Arvostelinko nyt? Mietin vain, että kouluttautuminen usein avaa muitakin mahdollisuuksia ja opiskeluaika on hyvää aikaa turvallisesti harjoitella elämää ja tutkiskella itseään, tavoitteitaab ja maailmaa. Ja kannustamalla opiskeluun saataisiin ehkä ainakin osa ihmisistä säästymään näiltä tilanteilta, joista tässä ketjussa on ollut puhetta.

Juu et arvostellut. Mutta miten tämä koulutukseen kannustaminen käytännössä tarkoittaisi? Kouluttautumunen on varmaan hyvä juttu, mutta eikö se kannattaisi tukea nimenomaan perheellisten kouluttautumista?

 

Ihminen voi hankkia lapsia koska se ei ole kiellettyä. Mutta jos et halustasi huolimatta saa lapsia niin se on oma ongelmasi. Et voi lähteä hakemaan oikeutta asiallesi yhteiskunnalta olettaen että se antaa sinulle tämän oikeuden eli ts. hankkii sinulle lapsen.

Sen sijaan jos esimerkiksi joudut syrjityksiä työelämässä sukupuolesi vuoksi, voit vaatia korjausta tilanteeseen viime kädessä yhteiskunnalta (oikeuslaitokselta joka määrää korvauksia sinulle kärsimyksistäsi). Tasa-arvoinen kohtelu on näet perusoikeus ihmisellä ja epätasa-arvoisesta kohtelusta on mahdollisuus saada lain mukaan korvausta.

Mielestäni oikeus lisääntymiseen ei ole perusoikeus siinäkään mielessä että kaikilla ei ole oikeutta hankkia lapsia, esimerkiksi jos ajatellaan homopareja.

 

Ihminen voi hankkia lapsia koska se ei ole kiellettyä. Mutta jos et halustasi huolimatta saa lapsia niin se on oma ongelmasi. Et voi lähteä hakemaan oikeutta asiallesi yhteiskunnalta olettaen että se antaa sinulle tämän oikeuden eli ts. hankkii sinulle lapsen.

Sen sijaan jos esimerkiksi joudut syrjityksiä työelämässä sukupuolesi vuoksi, voit vaatia korjausta tilanteeseen viime kädessä yhteiskunnalta (oikeuslaitokselta joka määrää korvauksia sinulle kärsimyksistäsi). Tasa-arvoinen kohtelu on näet perusoikeus ihmisellä ja epätasa-arvoisesta kohtelusta on mahdollisuus saada lain mukaan korvausta.

Mielestäni oikeus lisääntymiseen ei ole perusoikeus siinäkään mielessä että kaikilla ei ole oikeutta hankkia lapsia, esimerkiksi jos ajatellaan homopareja.

Valitettavasti joudun poistumaan keskustelusta mutta tuosta homoparien oikeudesta lisääntymiseen sanoisin vielä, että se on mielestäni epäkohta, joka pitäisi korjata. Siis, että heille pitäisi antaa adoptio-oikeus. Mutta se on jo toisen keskustelun paikka.

Kiitos hedelmällisestä (kirjaimellisesti!) keskustelusta!

 

Tarkoitinkin ennaltaehkäiseviä toimia. Harvemmin korkeammin koulutetut vaikkapa ajautuvat tuollaisiin tilanteisiin. Opiskeluaika opettaa myös elämänhallintaa ja kasvattaa muutenkin.

Eiköhän se usein periydy jo lapsuudenkodista :/

Varmasti vaikuttaa, mutta jos näiden perheiden lapset saataisiin valitsemaan toisenlainen tie ja kouluttautumaan kunnolla, niin ehkä olisi toivoa. Ei se perhetausta aina ole se, minkä mukaan lapset menevät, usein myös kapinoivat ja haluavat ihan päinvastaista. Riippuu toki varmasti siitä, miten on kokenut lapsuutensa ja elämänsä kotona asuessaan. Jotenkin voisin kuvitella, että jos on ollut 7 sisarusta ja aina kovin tiukkaa, niin haluaisi itse rakentaa jotain muuta.

Juu.. Kaikki kouluttautumaan mahd. korkeasti ja kivaan hyväpalkkaiseen ammattiin. Aivan loisto idea!

Miettikääpä vielä. Elämä kuljettaa ihmisiä erisuuntiin. Kaikkien ei täydy elää samalla tavalla. Toki voi miettiä miten yhteiskuntaa voi muuttaa parempaan suuntaan, mutta yksittäisiä ihmisiä on turha arvostella jos elämäntapa ei itseä miellytä.

Arvostelinko nyt? Mietin vain, että kouluttautuminen usein avaa muitakin mahdollisuuksia ja opiskeluaika on hyvää aikaa turvallisesti harjoitella elämää ja tutkiskella itseään, tavoitteitaab ja maailmaa. Ja kannustamalla opiskeluun saataisiin ehkä ainakin osa ihmisistä säästymään näiltä tilanteilta, joista tässä ketjussa on ollut puhetta.

Juu et arvostellut. Mutta miten tämä koulutukseen kannustaminen käytännössä tarkoittaisi? Kouluttautumunen on varmaan hyvä juttu, mutta eikö se kannattaisi tukea nimenomaan perheellisten kouluttautumista?

Perheellistenkin, mutta tarkoitin nyt lähinnä ennaltaehkäisemistä tulevaisuudessa, jotta lisää tällaista ei pääsisi syntymään. Opetukseen tulisi panostaa siten, että nuoret haluaisivat omasta halustaan lähteä kouluttautumaan ja kiinnostuisivat eri aloista.

Haluan tällä nyt sanoa, että kun ihmiset saataisiin näin hankkimaan joku suunta ja kiinnostuksenkohteita elämälleen, samalla saisivat siitä rahaa ja yhteiskunta veronmaksajia, niin voitaisiin ehkäistä holtiton lisääntyminen, kun tajuaisivat, että elämässä voi tehdä muutakin kuin lapsia. Opiskelu kehittää ihmistä ja avaa mahdollisuuksia. Siten saa näkökulmaa elämään ja oppii myös hahmottamaan, miten maailma toimii, mitkä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet, mitä voin tehdä, miten hallitsen elämääni, kuka olen, mitä haluan oikeasti pyrkiä elämässäni jne.

Usein näiden ketjussa mainittujen kaltaisten tapausten taustalta löytyy juurikin sitä, että kun ei ole koulutusta, työtä, mitään muutakaan järkevää tekemistä, niin sitten ajautuvat tuilla tekemään lapsia. Ei ole ollut aikaa itselleen miettiä elämän olennaisia asiota, tehdä oivalluksia, tutkia itseään ja sitä, mitä oikeasti haluaa elämällään tehdä.

 

omma on onneksi muuttumassa,

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/12/28519

Koskenkorva: Sano hyvästit sosiaalivaltiolle

Pieniä ja keskisuuria yrityksiä kehittävän Panostajan hallituksen puheenjohtaja Matti Koskenkorva uskoo, että ylenmääräiset sosiaaliset turvaverkot ja tukitoimet ovat kulkemassa tiensä päähän.

- Suunnitelmataloudesta lähtevät sosiaaliset tuet ja turvaverkot heikkenevät tulevaisuudessa väistämättä. Itse kukin joutuu aiempaa enemmän pitämään huolta itsestään ja läheisistään, Koskenkorva uskoo.

Julkiset maksuautomaatit tulevat väkisin tiensä päähän, kun rahoittajaa ei tulevaisuudessa löydy.

- Tämä merkitsee huomattavaa yrittäjyyden roolin voimistumista, Koskenkorva visioi.

Koskenkorva sanoo, että pk-yritysten sukupolvenvaihdokset voivat turvaverkkojen ja riskiä karttavan ajattelun oloissa olla hankalia. Kuitenkin terveille yrityksille pitäisi aina löytää jatkaja.

- Turvaverkoista johtuen paloa ei ole niin paljon kuin aikaisemmin. Elämiseen saa toistaiseksi rahaa sosiaalisista turvaverkoista, mutta kun ne oleellisesti pienenevät, ihmiset heräävät olosuhteiden pakosta yrittäjiksi.

Yrittäjyydestä ja pk-yrityksistä sanotaan usein, että niiden varaan rakentuu koko Suomen tulevaisuus. Koskenkorva arvioi ehkä yllättävästi, että yrittäjyys yleistyy vielä olojen pakosta.

- Potkua ja paloa yrittäjyyteen löytyy toistaiseksi valitettavan vähän. Suomi on vasta vähän yli kymmenen vuotta sitten siirtynyt suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Muutoksessa olisi tärkeää huomata, että laaja-alainen yrittäjyys on markkinatalouden elinehto.

 

Tarkoitinkin ennaltaehkäiseviä toimia. Harvemmin korkeammin koulutetut vaikkapa ajautuvat tuollaisiin tilanteisiin. Opiskeluaika opettaa myös elämänhallintaa ja kasvattaa muutenkin.

Eiköhän se usein periydy jo lapsuudenkodista :/

Varmasti vaikuttaa, mutta jos näiden perheiden lapset saataisiin valitsemaan toisenlainen tie ja kouluttautumaan kunnolla, niin ehkä olisi toivoa. Ei se perhetausta aina ole se, minkä mukaan lapset menevät, usein myös kapinoivat ja haluavat ihan päinvastaista. Riippuu toki varmasti siitä, miten on kokenut lapsuutensa ja elämänsä kotona asuessaan. Jotenkin voisin kuvitella, että jos on ollut 7 sisarusta ja aina kovin tiukkaa, niin haluaisi itse rakentaa jotain muuta.

Juu.. Kaikki kouluttautumaan mahd. korkeasti ja kivaan hyväpalkkaiseen ammattiin. Aivan loisto idea!

Miettikääpä vielä. Elämä kuljettaa ihmisiä erisuuntiin. Kaikkien ei täydy elää samalla tavalla. Toki voi miettiä miten yhteiskuntaa voi muuttaa parempaan suuntaan, mutta yksittäisiä ihmisiä on turha arvostella jos elämäntapa ei itseä miellytä.

Arvostelinko nyt? Mietin vain, että kouluttautuminen usein avaa muitakin mahdollisuuksia ja opiskeluaika on hyvää aikaa turvallisesti harjoitella elämää ja tutkiskella itseään, tavoitteitaab ja maailmaa. Ja kannustamalla opiskeluun saataisiin ehkä ainakin osa ihmisistä säästymään näiltä tilanteilta, joista tässä ketjussa on ollut puhetta.

Juu et arvostellut. Mutta miten tämä koulutukseen kannustaminen käytännössä tarkoittaisi? Kouluttautumunen on varmaan hyvä juttu, mutta eikö se kannattaisi tukea nimenomaan perheellisten kouluttautumista?

Perheellistenkin, mutta tarkoitin nyt lähinnä ennaltaehkäisemistä tulevaisuudessa, jotta lisää tällaista ei pääsisi syntymään. Opetukseen tulisi panostaa siten, että nuoret haluaisivat omasta halustaan lähteä kouluttautumaan ja kiinnostuisivat eri aloista.

Haluan tällä nyt sanoa, että kun ihmiset saataisiin näin hankkimaan joku suunta ja kiinnostuksenkohteita elämälleen, samalla saisivat siitä rahaa ja yhteiskunta veronmaksajia, niin voitaisiin ehkäistä holtiton lisääntyminen, kun tajuaisivat, että elämässä voi tehdä muutakin kuin lapsia. Opiskelu kehittää ihmistä ja avaa mahdollisuuksia. Siten saa näkökulmaa elämään ja oppii myös hahmottamaan, miten maailma toimii, mitkä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet, mitä voin tehdä, miten hallitsen elämääni, kuka olen, mitä haluan oikeasti pyrkiä elämässäni jne.

Usein näiden ketjussa mainittujen kaltaisten tapausten taustalta löytyy juurikin sitä, että kun ei ole koulutusta, työtä, mitään muutakaan järkevää tekemistä, niin sitten ajautuvat tuilla tekemään lapsia. Ei ole ollut aikaa itselleen miettiä elämän olennaisia asiota, tehdä oivalluksia, tutkia itseään ja sitä, mitä oikeasti haluaa elämällään tehdä.

On ollut aikaa miettiä. Aina ei ole kyse siitäkään. Minä olen ainakin opiskellut montaa alaa mutta missään en ole pärjännyt. On ollut jo peruskoulussa isoja oppimisvaikeuksia. Olen todella väsynyt opiskeluun koska joka kerta se turhauttaa kun putoaa kelkasta.

Myönnän että elämäni olisi todella tyhjää ilman lapsia. Lapset ovat täyttymys ja onni elämässä ja niin pitääkin olla. Osaan arvostaa lapsiani erityisellä tavalla koska he antavat elämään niin suuresti sisältöä. Uraäidit eivät omien havaintojeni mukaan pysty tai halua antautua äitiyteen niin täysillä. Minulle äitiys on elämäntehtävä ja sille omistaudun. Uskon että lapseni tulevat kiittämään vielä siitä.

Rahan vähyys ei ole minulle tai perheelleni ollut koskaan ongelma. Aina ollaan pärjätty. Kaikkea meillä on aina mitä tarvitaan.

 

Tarkoitinkin ennaltaehkäiseviä toimia. Harvemmin korkeammin koulutetut vaikkapa ajautuvat tuollaisiin tilanteisiin. Opiskeluaika opettaa myös elämänhallintaa ja kasvattaa muutenkin.

Eiköhän se usein periydy jo lapsuudenkodista :/

Varmasti vaikuttaa, mutta jos näiden perheiden lapset saataisiin valitsemaan toisenlainen tie ja kouluttautumaan kunnolla, niin ehkä olisi toivoa. Ei se perhetausta aina ole se, minkä mukaan lapset menevät, usein myös kapinoivat ja haluavat ihan päinvastaista. Riippuu toki varmasti siitä, miten on kokenut lapsuutensa ja elämänsä kotona asuessaan. Jotenkin voisin kuvitella, että jos on ollut 7 sisarusta ja aina kovin tiukkaa, niin haluaisi itse rakentaa jotain muuta.

Juu.. Kaikki kouluttautumaan mahd. korkeasti ja kivaan hyväpalkkaiseen ammattiin. Aivan loisto idea!

Miettikääpä vielä. Elämä kuljettaa ihmisiä erisuuntiin. Kaikkien ei täydy elää samalla tavalla. Toki voi miettiä miten yhteiskuntaa voi muuttaa parempaan suuntaan, mutta yksittäisiä ihmisiä on turha arvostella jos elämäntapa ei itseä miellytä.

Arvostelinko nyt? Mietin vain, että kouluttautuminen usein avaa muitakin mahdollisuuksia ja opiskeluaika on hyvää aikaa turvallisesti harjoitella elämää ja tutkiskella itseään, tavoitteitaab ja maailmaa. Ja kannustamalla opiskeluun saataisiin ehkä ainakin osa ihmisistä säästymään näiltä tilanteilta, joista tässä ketjussa on ollut puhetta.

Juu et arvostellut. Mutta miten tämä koulutukseen kannustaminen käytännössä tarkoittaisi? Kouluttautumunen on varmaan hyvä juttu, mutta eikö se kannattaisi tukea nimenomaan perheellisten kouluttautumista?

Perheellistenkin, mutta tarkoitin nyt lähinnä ennaltaehkäisemistä tulevaisuudessa, jotta lisää tällaista ei pääsisi syntymään. Opetukseen tulisi panostaa siten, että nuoret haluaisivat omasta halustaan lähteä kouluttautumaan ja kiinnostuisivat eri aloista.

Haluan tällä nyt sanoa, että kun ihmiset saataisiin näin hankkimaan joku suunta ja kiinnostuksenkohteita elämälleen, samalla saisivat siitä rahaa ja yhteiskunta veronmaksajia, niin voitaisiin ehkäistä holtiton lisääntyminen, kun tajuaisivat, että elämässä voi tehdä muutakin kuin lapsia. Opiskelu kehittää ihmistä ja avaa mahdollisuuksia. Siten saa näkökulmaa elämään ja oppii myös hahmottamaan, miten maailma toimii, mitkä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet, mitä voin tehdä, miten hallitsen elämääni, kuka olen, mitä haluan oikeasti pyrkiä elämässäni jne.

Usein näiden ketjussa mainittujen kaltaisten tapausten taustalta löytyy juurikin sitä, että kun ei ole koulutusta, työtä, mitään muutakaan järkevää tekemistä, niin sitten ajautuvat tuilla tekemään lapsia. Ei ole ollut aikaa itselleen miettiä elämän olennaisia asiota, tehdä oivalluksia, tutkia itseään ja sitä, mitä oikeasti haluaa elämällään tehdä.

On ollut aikaa miettiä. Aina ei ole kyse siitäkään. Minä olen ainakin opiskellut montaa alaa mutta missään en ole pärjännyt. On ollut jo peruskoulussa isoja oppimisvaikeuksia. Olen todella väsynyt opiskeluun koska joka kerta se turhauttaa kun putoaa kelkasta.

Myönnän että elämäni olisi todella tyhjää ilman lapsia. Lapset ovat täyttymys ja onni elämässä ja niin pitääkin olla. Osaan arvostaa lapsiani erityisellä tavalla koska he antavat elämään niin suuresti sisältöä. Uraäidit eivät omien havaintojeni mukaan pysty tai halua antautua äitiyteen niin täysillä. Minulle äitiys on elämäntehtävä ja sille omistaudun. Uskon että lapseni tulevat kiittämään vielä siitä.

Rahan vähyys ei ole minulle tai perheelleni ollut koskaan ongelma. Aina ollaan pärjätty. Kaikkea meillä on aina mitä tarvitaan.

Ja kunhan pennut lähtevät pesästä, mitä jää jäljelle? Tyhjä elämä ja haaskatut mahdollisuudet.

 

Tarkoitinkin ennaltaehkäiseviä toimia. Harvemmin korkeammin koulutetut vaikkapa ajautuvat tuollaisiin tilanteisiin. Opiskeluaika opettaa myös elämänhallintaa ja kasvattaa muutenkin.

Eiköhän se usein periydy jo lapsuudenkodista :/

Varmasti vaikuttaa, mutta jos näiden perheiden lapset saataisiin valitsemaan toisenlainen tie ja kouluttautumaan kunnolla, niin ehkä olisi toivoa. Ei se perhetausta aina ole se, minkä mukaan lapset menevät, usein myös kapinoivat ja haluavat ihan päinvastaista. Riippuu toki varmasti siitä, miten on kokenut lapsuutensa ja elämänsä kotona asuessaan. Jotenkin voisin kuvitella, että jos on ollut 7 sisarusta ja aina kovin tiukkaa, niin haluaisi itse rakentaa jotain muuta.

Juu.. Kaikki kouluttautumaan mahd. korkeasti ja kivaan hyväpalkkaiseen ammattiin. Aivan loisto idea!

Miettikääpä vielä. Elämä kuljettaa ihmisiä erisuuntiin. Kaikkien ei täydy elää samalla tavalla. Toki voi miettiä miten yhteiskuntaa voi muuttaa parempaan suuntaan, mutta yksittäisiä ihmisiä on turha arvostella jos elämäntapa ei itseä miellytä.

Arvostelinko nyt? Mietin vain, että kouluttautuminen usein avaa muitakin mahdollisuuksia ja opiskeluaika on hyvää aikaa turvallisesti harjoitella elämää ja tutkiskella itseään, tavoitteitaab ja maailmaa. Ja kannustamalla opiskeluun saataisiin ehkä ainakin osa ihmisistä säästymään näiltä tilanteilta, joista tässä ketjussa on ollut puhetta.

Juu et arvostellut. Mutta miten tämä koulutukseen kannustaminen käytännössä tarkoittaisi? Kouluttautumunen on varmaan hyvä juttu, mutta eikö se kannattaisi tukea nimenomaan perheellisten kouluttautumista?

Perheellistenkin, mutta tarkoitin nyt lähinnä ennaltaehkäisemistä tulevaisuudessa, jotta lisää tällaista ei pääsisi syntymään. Opetukseen tulisi panostaa siten, että nuoret haluaisivat omasta halustaan lähteä kouluttautumaan ja kiinnostuisivat eri aloista.

Haluan tällä nyt sanoa, että kun ihmiset saataisiin näin hankkimaan joku suunta ja kiinnostuksenkohteita elämälleen, samalla saisivat siitä rahaa ja yhteiskunta veronmaksajia, niin voitaisiin ehkäistä holtiton lisääntyminen, kun tajuaisivat, että elämässä voi tehdä muutakin kuin lapsia. Opiskelu kehittää ihmistä ja avaa mahdollisuuksia. Siten saa näkökulmaa elämään ja oppii myös hahmottamaan, miten maailma toimii, mitkä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet, mitä voin tehdä, miten hallitsen elämääni, kuka olen, mitä haluan oikeasti pyrkiä elämässäni jne.

Usein näiden ketjussa mainittujen kaltaisten tapausten taustalta löytyy juurikin sitä, että kun ei ole koulutusta, työtä, mitään muutakaan järkevää tekemistä, niin sitten ajautuvat tuilla tekemään lapsia. Ei ole ollut aikaa itselleen miettiä elämän olennaisia asiota, tehdä oivalluksia, tutkia itseään ja sitä, mitä oikeasti haluaa elämällään tehdä.

On ollut aikaa miettiä. Aina ei ole kyse siitäkään. Minä olen ainakin opiskellut montaa alaa mutta missään en ole pärjännyt. On ollut jo peruskoulussa isoja oppimisvaikeuksia. Olen todella väsynyt opiskeluun koska joka kerta se turhauttaa kun putoaa kelkasta.

Myönnän että elämäni olisi todella tyhjää ilman lapsia. Lapset ovat täyttymys ja onni elämässä ja niin pitääkin olla. Osaan arvostaa lapsiani erityisellä tavalla koska he antavat elämään niin suuresti sisältöä. Uraäidit eivät omien havaintojeni mukaan pysty tai halua antautua äitiyteen niin täysillä. Minulle äitiys on elämäntehtävä ja sille omistaudun. Uskon että lapseni tulevat kiittämään vielä siitä.

Rahan vähyys ei ole minulle tai perheelleni ollut koskaan ongelma. Aina ollaan pärjätty. Kaikkea meillä on aina mitä tarvitaan.

No jos teillä on rahaa ja tulette toimeen, niin miksi vastasit, kun asia ei nyt sitten koske millään tavalla sinua? Lue ketju, oli puhe siitä, että jos tehtailee lapsia ennestään äärimmäisen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen sossun tuilla.

 

Tarkoitinkin ennaltaehkäiseviä toimia. Harvemmin korkeammin koulutetut vaikkapa ajautuvat tuollaisiin tilanteisiin. Opiskeluaika opettaa myös elämänhallintaa ja kasvattaa muutenkin.

Eiköhän se usein periydy jo lapsuudenkodista :/

Varmasti vaikuttaa, mutta jos näiden perheiden lapset saataisiin valitsemaan toisenlainen tie ja kouluttautumaan kunnolla, niin ehkä olisi toivoa. Ei se perhetausta aina ole se, minkä mukaan lapset menevät, usein myös kapinoivat ja haluavat ihan päinvastaista. Riippuu toki varmasti siitä, miten on kokenut lapsuutensa ja elämänsä kotona asuessaan. Jotenkin voisin kuvitella, että jos on ollut 7 sisarusta ja aina kovin tiukkaa, niin haluaisi itse rakentaa jotain muuta.

Juu.. Kaikki kouluttautumaan mahd. korkeasti ja kivaan hyväpalkkaiseen ammattiin. Aivan loisto idea!

Miettikääpä vielä. Elämä kuljettaa ihmisiä erisuuntiin. Kaikkien ei täydy elää samalla tavalla. Toki voi miettiä miten yhteiskuntaa voi muuttaa parempaan suuntaan, mutta yksittäisiä ihmisiä on turha arvostella jos elämäntapa ei itseä miellytä.

Arvostelinko nyt? Mietin vain, että kouluttautuminen usein avaa muitakin mahdollisuuksia ja opiskeluaika on hyvää aikaa turvallisesti harjoitella elämää ja tutkiskella itseään, tavoitteitaab ja maailmaa. Ja kannustamalla opiskeluun saataisiin ehkä ainakin osa ihmisistä säästymään näiltä tilanteilta, joista tässä ketjussa on ollut puhetta.

Juu et arvostellut. Mutta miten tämä koulutukseen kannustaminen käytännössä tarkoittaisi? Kouluttautumunen on varmaan hyvä juttu, mutta eikö se kannattaisi tukea nimenomaan perheellisten kouluttautumista?

Perheellistenkin, mutta tarkoitin nyt lähinnä ennaltaehkäisemistä tulevaisuudessa, jotta lisää tällaista ei pääsisi syntymään. Opetukseen tulisi panostaa siten, että nuoret haluaisivat omasta halustaan lähteä kouluttautumaan ja kiinnostuisivat eri aloista.

Haluan tällä nyt sanoa, että kun ihmiset saataisiin näin hankkimaan joku suunta ja kiinnostuksenkohteita elämälleen, samalla saisivat siitä rahaa ja yhteiskunta veronmaksajia, niin voitaisiin ehkäistä holtiton lisääntyminen, kun tajuaisivat, että elämässä voi tehdä muutakin kuin lapsia. Opiskelu kehittää ihmistä ja avaa mahdollisuuksia. Siten saa näkökulmaa elämään ja oppii myös hahmottamaan, miten maailma toimii, mitkä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet, mitä voin tehdä, miten hallitsen elämääni, kuka olen, mitä haluan oikeasti pyrkiä elämässäni jne.

Usein näiden ketjussa mainittujen kaltaisten tapausten taustalta löytyy juurikin sitä, että kun ei ole koulutusta, työtä, mitään muutakaan järkevää tekemistä, niin sitten ajautuvat tuilla tekemään lapsia. Ei ole ollut aikaa itselleen miettiä elämän olennaisia asiota, tehdä oivalluksia, tutkia itseään ja sitä, mitä oikeasti haluaa elämällään tehdä.

On ollut aikaa miettiä. Aina ei ole kyse siitäkään. Minä olen ainakin opiskellut montaa alaa mutta missään en ole pärjännyt. On ollut jo peruskoulussa isoja oppimisvaikeuksia. Olen todella väsynyt opiskeluun koska joka kerta se turhauttaa kun putoaa kelkasta.

Myönnän että elämäni olisi todella tyhjää ilman lapsia. Lapset ovat täyttymys ja onni elämässä ja niin pitääkin olla. Osaan arvostaa lapsiani erityisellä tavalla koska he antavat elämään niin suuresti sisältöä. Uraäidit eivät omien havaintojeni mukaan pysty tai halua antautua äitiyteen niin täysillä. Minulle äitiys on elämäntehtävä ja sille omistaudun. Uskon että lapseni tulevat kiittämään vielä siitä.

Rahan vähyys ei ole minulle tai perheelleni ollut koskaan ongelma. Aina ollaan pärjätty. Kaikkea meillä on aina mitä tarvitaan.

No jos teillä on rahaa ja tulette toimeen, niin miksi vastasit, kun asia ei nyt sitten koske millään tavalla sinua? Lue ketju, oli puhe siitä, että jos tehtailee lapsia ennestään äärimmäisen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen sossun tuilla.

Aloituksessa ei puhuttu mitään sossun tuilla elämisestä, vaan heikosta rahatilanteesta. Tiukkaa voi olla työssäkäyvien perheissä.

 

Köyhä ei saa harrastaa ollenkaan seksiä. Sillä ehkäisystä huolimatta voi tulla raskaaksi, mutta köyhänä ei saa tehdä lapsia. Eikä tämän palstan mukaan aborttikaan ole sallittu.

 

Meillä on 6 lasta, kumpikin vanhempi vakitöissä, sossuun emme ole kertaakaan turvautuneet, vaikka olemme lasten aikana vuorotellen jopa opiskelleet... En pidä tietenkään sitäkään minään huonon vanhemman merkkinä, jos joskus joutuu apua hakemaan.
Ollaan hädintuskin keskituloisia, eli tullaan toimeen, mutta ei pystytä tuhlailemaan. Eletään tulojemme mukaan onnellista, hyvää elämää. Lapset on opetelleet säästämään ja tietävät, ettei ihan kaikkea saa mitä haluaa, eikä tarvitsekaan saada.