Miksi joku tekee 2 vauvaa heti peräjälkeen?

Mun isoveli on mua melkein kuusi vuotta vanhempi ja vaikka rakas onkin, niin ei meillä ole nyt eikä koskaan ole ollutkaan oikein mitään yhteistä. Voi johtua sukupuoli erostakin, mutta toisaalta tiedän paljon siskoja ja veljiä, joilla on läheiset suhteet, mutta ikäeroakin on vain 1 - 3 vuotta. Mulla on yksi läheinen ystävä, jolla on lapset ihan peräjälkeen ja lapset on tosi huonoja nukkujia, mutta ei se mun kaveri koskaan silti valita väsymystään tms. vaan on iloinen, että lapsista on seuraa toisilleen. Eli kuten täällä on monta kertaa toistettukin; mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle. Minä ainakin kannatan pieniä ikäeroja, enemmän niistä on lähipiirissäni hyviä kuin huonoja esimerkkejä.

 

Kirjoittelen jo aiemmin tähän ketjuun valinnoistani. Mutta pientä lisäystä vielä. Mä oon halunnu tehä lapset nuorena (alle 25v) ja lyhyellä välillä (maks.2,5v).
Juuri tuossa juttelin ystäväni kanssa aiheesta, ystävälle syntyi pari kuukautta sitten toinen lapsi ja ikäeroksi tuli 1v9kk eli lähes sama kuin meillä tulee olemaan. Hän oli samaa mieltä kanssani siitä asiasta ettei noin pieni osaa olla mustasukkainen, koska ei osaa ajatella tyyliin "jos vauvaa ei olisi niin... "
Sitä paitsi, mielestäni on helpompaa kun yöheräämiset, vaippakuviot yms. tulevat kerralla yhteen putkeen eikä viiden vuoden välillä. Ja kun sitten lähden työelämään/opiskelemaan niin ainakaan lasten teko ei sitten tule siihen "väliin" enää kun ne lapset on jo tehty. Ei tarvitse pitää välivuosia eikä "opetella" työntekoa uudelleen äitiysloman jälkeen. Saatikka tuntea syyllisyyttä siitä että laittaa lapsen liian aikaisin hoitoon, kun ei tule taloudellisesti toimeen.. Kun en ole missään vaiheessa tienannut mitään niin tulen kyllä toimeen minimituilla niin pitkään kuin lasten kannalta on tarvis.

 

tai jopa useampia, siis putkeen, ettei ikäeroa kerry kun joku vuosi lapsien välille. Tietysti vahinkoja sattuu, mutta että vartavasten ja tahalleen??
Mun mielenterveys ei kyllä kestäisi, ja oon huomannut ettei kestä oikein tutunkaan, joka niin on tehnyt.
Paljon helpompaa on itselle ja ympäristöllekin, kun lapsilla on muutama vuosi välissä. Isompi sisarus on vauvanhoidossa jopa avuksi.=)
Säästäkää siis omia hermojanne ja muiden, ja ajatelkaa asioita pidemmälle. On kaikilla mukavempi elää.

kaikki on yksilöllistä..jotkut haluaa paljon paljon lapsia..itselleni riittää yksi nyt ainakin..tiiä sitten kun pääsen vaatekauppaan ja nään ihania vauvan vaatteita..alkaako vauvakuume....itse kyllä koen pärjääväni parhaiten yhden kanssa..mutta olishan se tietysti ihanaa jos vaan jaksaisi..semmonen maailman pienin ja avuttomin olento makaa käsivarsilla..tietää ettei kauniimpaa olekaan..pitäs vaan muistaa sen epätoivon hetkelläkin kun lapsi pistää ranttaliksi ja itellä hermot tiukalla kun viulun kieli..että siinähän se maailman ihanin napero kiukkuilee..