Miksi haluatte tietää sukupuolen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hömelö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hömelö

Vieras
Ihan uteliaisuudesta kysyisin, miksi monille on niin tärkeää tietää vauvan sukupuoli jo ennen syntymää. Itselleni on kumpi vaan tervetullut ja kyllähän se sitten heti syntymän jälkeen kuitenkin selviää kumpaa sorttia on.
 
Minulla syyt olivat ne että halusin etukäteen ostaa ja miettiä asiat, eihän sitä muutakaan tekemistä raskausaikana ollut. Oli todella helpottavaa että oli ostettuna kaikki tarvikkeet ja vaatteet sekä mietitty nimi ja kummit. Kyllä siinä vauva-arjen opettelussa menee sitten todella kiitettävästi aika vauvan kanssa ilman näitäkin. Ja kauppaan esim. vaunuostoksille en olisi kuvitellutkaan lähteväni synnytyksen jälkeen! En itse ainakaan rakasta shoppailu varsinkaan täällä pk-seudun ruuhkissa, lisäksi jälkivuotoa oli 7 viikkoa, paikat kipeät monta viikkoa ja tytön halusin antaa nukkua rauhassa kotona ja miestä en yksinään ostoksille olisi päästänyt! Ja kun tiedettiin että tulee tyttö niin oli ihana ostella vaalenpunaisia vaatteita. Loppujen lopuksi kaupoissa on todella vähän neutraaleja molemmille sukupuolille sopivia vaatteita tai tavaroita. Vaunutkin alkaa olemaan entistä enemmän väritykseltään tarkoitettu joko tytölle tai pojalle. Mun mielestä oli ihanaa hyödyntää se äitiysloma kuukausi ennen syntymää siihen että viimeisteli paikat ja ostokset ja kaikki oli sitten valmiina vauvan tuloon. Mitä ihmettä olisin muuten silloin tehnyt kun vointi oli kuitenkin hyvä mutta kaikki ystävät ja muut töissä? Ja koska emme antaneet mitään erikoista nimeä niin ellemme olisi tavallaan varanneet vauvamme nimeä jo etukäteen (ilmoitimme kaikille kavereille ja sukulaisille vauvan tulevan nimen jo hyvissä ajoin) niin veikkaan että ennen ristiäisiä olisi lähipiiriin putkahtanut ainakin yksi samanniminen (näin on käynyt monelle) mikä ei olisi mukava juttu. Myös kummit saatiin kysyttyä tehtäväänsä ajoissa ja se oli kummeista itsestään todella mukavaa kun sitten saivat odottaa kummilapsensa syntymää ja tulla häntä heti tervehtimään sairaalaan.

Jotkut sanovat sukupuolen tietämisen "pilaavan yllätyksen" mutta omasta mielestäni on yllätystä ihan tarpeeksi lapsen ulkonäössä ja luonteessa ja tietenkin terveydessä ym. joten sukupuoli on näistä yllätyksistä se pienin sillä aivan kuten sanoit molemmat ovat tervetulleita joten lapsen itsensä arvoa se ei vähennä yhtään tai muutenkaan pilaa odotusta. Päinvastoin musta on helpompaa sanoa vanhoillisille sukulaisillekin heti odotusaikan kumpi on tulossa ettei sitten kukaan soittele synnärille kun ei sitä poikaa nyt sitten tullutkaan...voi voi. Ja jotenkin sukupuolen tietämisen jälkeen vauva henkilöityy uudella tavalla ja kun nimi on mietitty niin lapsi on jo todellinen persoona. Hän on juuri se oma itsensä vaikka onkin mahassa. Mielestäni on karmaisevaa lukea vanhoja hautakiviä joissa sodan aikana on samassa perheessä haudattu vuoden välein aina Laura niminen tyttö eli jokaiselle tytölle annettu vaan sitten sama nimi...
 
Minäkin olin kaikki vauvantarvikkeet hankkinut valmiiksi, vaikka en tiennytkään sukupuolta. Halusin myös, että samat tavarat kävisivät myöhemmin pikkusiskolle/veljelle. Olen 70-luvulla kasvatettu, joten minusta ihan hyvin voi olla pojalla punainen vaate tai tytöllä sininen. Kummit olisivat ollet samat joka tapauksessa, sukupuolesta riippumatta. Nimiä oli mietitty yksi kummallekin. Ei se minusta kovin hankalaa ollut.
 
Kun se nykyaikana on mahollista niin miksei??Eihän sitä ennen ollut mitään muitakaan tutkimuksia,navasta mitattu kuinka monta sormea siihen menee väliin,tällä ennen mitattiin kohdunkasvua ja vauvan samoin.

Musta vauvasta tulee jo odotusaikana läheisempi ja tutumpi.Hänestä tulee oma persoona.Siellä se tyttö/poika potkii...=)

Mulla kaks raskautta joista en tiennyt ja kaks joissa tiesin/tiedän.Eli tiiän eron.
Musta on outoo sitä "yllätystä" oottaa sillä synnytyksessä o ihan riittävästi yllättävää että ei mee pilalle se tapahtuma jos tietää kumpi tulee.

Tä vaan mun mielipide asiasta.
En olis mennyt yksityiselle tms. vain ja ainoastaan siks että tietäsin sukupuolen.Meille on vaan kerrottu se ja näin on ollut hyvä!!

Nyt pieni poika masussa kasvaa,tiiettiin jo np ultrassa.Samoin tytöstä sanottiin np ultrassa että tyttöseltä enempi näyttää.Ja joka ultra on vahvistanut nä ja uskon että poika on nyt tulossa.Miska siis.

kata rvllä 24
 
Mullakin ihan tuo "miksi ei" syynä sukupuolen selvitykseen. En ostanut yhtäkään vaaleanpunaista vaatekappaletta, tai muutenkaan valmistautunut nimen omaan tyttöön vaikka tiesinkin sukupuolen. Oli vaan ihana tietää, eikä tosiaan pilannut mitään yllätystä synnytyksestä. Enkä minäkään kalliilla yksityisellä käynyt sitä selvitämässä, vaan ihan normi ultrassa sekin selvisi.
 
Joo, miksipä ei. Mutta jotkut haluavat vartavasten käydä yksityisellä selvittämässä asian, jos ei kunnallisessa ultrassa suostuta arvioimaan sukupuolta. Sitä lähinnä ihmettelin, että miksi jollakin on niin kiihkeä tarve tietää?
 
No kunnallisessa ultrassa nuo arviot voivat mennä aivan metsään ;). Mun kaveri odotti tyttöä synnytykseen asti (olivat ultrassa sanoneet selväksi tytöksi) ja vauva olikin poika eikä tämä ole edes ainut tapaus ystäväpiirissä. Oli sitten kaapit täynnä vaaleanpunaista mekkoa ja potkaria, kiva kiva. Tietty 3d ja 4d ultrat ovat sitten varmempia tuon sukupuolen arvioimisen suhteen.

Itse en siis ainakaan normi-ultran perusteella odottaisi jompaa kumpaa. Tosin itse en halua tietää etukäteen sukupuolta muutenkaan vaan on kivempi kun tulee yllätyksenä :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap/ Hömelö:
Joo, miksipä ei. Mutta jotkut haluavat vartavasten käydä yksityisellä selvittämässä asian, jos ei kunnallisessa ultrassa suostuta arvioimaan sukupuolta. Sitä lähinnä ihmettelin, että miksi jollakin on niin kiihkeä tarve tietää?

Ja miten jollain on niin kiihkeä tarve ihmetellä toisten tekemisiä. Mulle on yksi ja sama haluaako joku tietää vai ei, ja millaisiin toimenpiteisiin ryhtyy tätä toteuttaessaan. Itse menimme yksityiselle hakemaan tietoa sukupuolesta. Minkä ihmeen takia sitä ei voisi tehdä? Miksi se on niin ihmeellistä? Vaikka kyse oli myös rakennetutkimuksesta joka muuten on tarkempi kuin kunnallisella puolella (esim. huulihalkio ei näy kunnallisessa) niin olisin varmaan mennyt katsomaan pelkkää sukupuoltakin, omilla rahoillanihan minä sen kustannan.

Minusta on yksi suurimmista mielenkiinnon aiheista äideillä ja isillä tulevan vauvan sukupuoli. Jotkut haluavat odottaa synnytystä, jotkut eivät. Onneksi saa itse päättää mitä tekee.

 
Niinpä, jokainen tekee niinku lystää, kun kerran mahdollista on :-)

Meillä kolme lasta ja neljännen odotus aluillaan. Me taas ei olla koskaan haluttu sukupuolta kysyä. Olen ehdottomasti pyytänyt loppuraskauden ultrassakin, että vilahtaa nopsasti värkkien ohi, etten itse vahingossa näe.
Toisaalta ainahan sitä mietiskelee ja arvuuttelee, mutta ollaan haluttu se synnytykseen kuuluvaksi yllätykseksi. Joka kerta onkin oma veikkaus mennyt pieleen, joten todellinen yllätys on tullut :-D
 
Jostain syystä keskustelua lukiessani tulee mieleen uusimman Perhe-lehden artikkelin lause miten lapset ovat nykyvanhemmille uusi harrastus. Ihan niinku keskustellaan aerobikista ja vertaillaan kuntosaleja niin samaan sävyyn puhutaan lapsen tulosta.
 
mun mielestä oli ihanaa käydä 4d-ultrassa miehen kanssa toteamassa että meille pikku prinsessaa odotetaan:) ei kait siinä mitään väärää ole jos on niin utelias.kyllä me muutenkin tahdottiin tietää onko kaikki hyvin.kun olen kuitenkin jo yhden muksun saanut niin meilläpäin ei noita kunnallisia ultria kakkosta odottaville montaa ole.

 
Oon kuullu monelta juttua että kättärillä ja naistenklinikalla ei edes kerrota enään sukupuolta. Kaverini kävi vähän aikaa sitten ultrassa ja oli kysynyt niin olivat sanoneet että tuossa nyt on jos haluatte kattoa mutta hän ei sitä sano miltä näyttää. On kuulema tullut liikaa virhearvioita.
 
Musta on ihan kiva saada tietää etukäteen tulevan lapsen sukupuoli, jos se vaivatta näkyy kunnallisten ultrissa. En kuitenkaan menisi varta vasten kalliiseen 4D-tutkimukseen pelkästään siitä syystä, ehkä muusta lapsen terveyteen liittyvästä syystä kylläkin.

Sitä en kyllä ymmärrä, että pitää hankkia tyttövaunut jos on tulossa tyttö. Mitenkäs sitten jos seuraava lapsi onkin poika?? Meneekö vaunut samantien vaihtoon vai mitä? Menee kyllä musta överiksi....
 
mie saan tietää viikonpäästä lauantaina rakenne ultrassa kumpi on tulloillaa. :D minusta on vain niin kiva tietää, eihän se varmuus ole 100%. .. mutta osaa sitten varautua kumpi tulee. Ihan siis sama kumpi, kunhan olisi vain terve. Minusta tuntuu niin pahalta kun jotkut sanoo "minä toivon poikaa, tai minä toivon tyttöä" ja ne eivät ota siitä selvää, vaan haluavat yllättyä! Kun ne eivät saakkaan toivomaansa........ pettyykö ne siihen lapseen! se on niiiii väärin. En haluaisi kuulla jostain että "sinusta toivottiin poikaa" tai jotai siihe suuntaa. Mutta kaikilla meillä on erit periaatteet, turhaapa niihin puuttumaan :))
 
Toki jokainen saa tehdä niinkuin haluaa, mutta miksi jotkut (esim. mmmmm) ovat loukkaantuneet kysymyksestä? Jos asia on liian henkilökohtainen, voi jättää vastaamattakin. Minusta on ihan kiva keskustella joskus asioista joista on erilaisia näkemyksiä, mutta jos joku toinen ei halua keskustella, niin en pakota ketään!
 
Vaikka vähän jompaa kumpaa toivoisikin, niin voin kyllä omasta kokemusta kertoa, että siihen "väärään" ei kyllä pety yhtään. Ei sillä hetkellä, kun sen pienen rinnalleen saa, ole kovinkaan suurta painoarvoa sillä sukupuolella.
Ja ne ns. toiveetkin saattaa vaihdella vähän miten sattuu.
Ekasta toivoin vähän enempi tyttöä, poika tuli.
Toisesta en uskaltanut sitä tyttöä enää toivoakaan, tyttö tuli.
Kolmannesta en oikein kumpaakaan osannut toivoa, poika tuli.
Ja neljännestä ehkä taas vähän toivoisinkin poikaa.
Mutta kuten sanottu, sillä ei oikeasti ole mitään merkitystä ja ne toiveet kyllä unohtuu!
Enkä aio tälläkään kertaa sukupuolta selvittää :-)

Tehotyttö
 
Niin, tarkennan vielä, ettei minua varsinaisesti kiinnosta kenenkään tuntemattomien ihmísten henk.koht. asiat, mutta minusta se on aika mielenkiintoista, miten nykyään sukupuoliroolit ovat tulleet niin tärkeiksi vaikka eletään muka niin vapaamielisesti, ja jo lapsesta asti on erilaiset odotukset tytöille ja pojille. Ja leikkipuistossakin on monien mielestä tosi tärkeää, että pystyy erottamaan sukupuolet haalarien väristä, ettei luule vahingossa tyttöä pojaksi. Minun lapsuudessani, kuten Mira-Mariankin, jokainen sai pitää sen värisiä vaatteita mistä sattui tykkäämään.
 
Minulle oli jotenkin itsestäänselvää ennen raskausaikaa ja sen aikana, että teen/saan pojan. Kun sain rv 34 ultrassa tietää odottavani tyttöä, oli se ihan "positiivinen" järkytys. Jälkeenpäin ajateltuna, oli ihana tietää, että tyttö on tulossa; sai rauhassa totutella ajatukseen ja rakastua toiseen sukupuoleen.
 
Minulla ei vaikuttanut pätkääkään vaatteiden tai vaunujen väriin vaikka tiedänkin lapseni sukupuolen. Vaaleanpunaista, punaista, oranssia ja keltaista vaatetta on enemmän kuin sinistä, vaikka poika onkin tulossa. Vaunutkin on enemmän hankittu äidin garderoobiin sopivaksi. Mies halusi tietää sukupuolen ja minäkin olin että mikäs siinä, niin sitten kysyttiin ja lääkäri kertoi.

Ja voi kun olisikin Suomessa lapset enemmän vanhemmilleen harrastus, eli siis toisin sanoen tärkeä ja kiinnostava juttu jonka parissa vietetään mahdollisimman paljon aikaa!! Sehän olisi vain upeaa, eikös nyky-yhteiskunnan yksi suurimmista ongelmista tunnu olevan se, ettei vanhemmilla ole aikaa lapsilleen.

 
Mullakin oli ekassa raskaudessa sellainen hurskas ajatus, etten halua tietää sukupuolta, koska kumpikin on tervetullut. Nyt toisella kertaa olen luopunut epämääräisistä periaatteista: olen niin utelias, että kyllä vaan haluaisin tietää, kumpi sieltä on tulossa. Toivottavasti rakenneultrassa selviää. Ihan rehellisesti toivon tyttöä. Minulla on myös "tyttöolo", tiedä sitten, johtuuko se vain toiveista. Ekan lapsen kohdalla oli kyllä poikaolo, ja poikahan tuli. Mutta minulle ei tule olemaan minkäänlainen järkytys, vaikka tulokas olisi tälläkin kertaa poika.

Minäkään en kannata vahvaa sukupuoliroolittamista, ja varmasti mahdollinen tyttövauvakin saa pitää isoveljensä vanhoja vaatteita. Mutta on se ihan kiva ostaa pikkuisen jotakin punaista tai pinkkiä, jos tietää tytön olevan tulossa. Minusta on ihan ok pukea tytölle punaista, mutta vauvojen minihameet ja muut pornahtavat vaatteet menevät kyllä yli hilseen.
 
Heh, vai on se hurskastelua, jos ei halua tietää sukupuolta???
Ja kohta on taas kauhee sota päällä, kuten monissa muissa ketjuissa täällä. Omia mielipiteitä ja ajatuksia ei voi täällä kertoa ilman, että niistä tulee kauhea kädenvääntö. Kiitti riitti :-D

Mitenköhän ne ihmiset ennen selvisi lapsen syntymisestä, kun ei tiennyt sukupuolta etukäteen ;-) Heti mulla kaikki tänne -filosofia jyrää???
 
No anteeksi kärjekäs sanavalinta. Mutta monet periaatteeni ja kiihkeät näkemykseni ekan raskauden aikana olivat aikamoista hurkastelua. Enkä minä ole ainoa, sori vaan.

Ja kyllä minä ainakin selviän tämänkin lapsen syntymästä, vaikka en tietäisi sukupuolta. Veikkaan, että aika moni muukin selviää.

Pärjättiinhän sitä ennen kokonaan ilman ultria, veriryhmän määrityksiä ja neuvolakäyntejä. Ehkä nekin voisi lopettaa, koska aiemminhan asiat olivat paljon paremmin?
 
Minä olen halunnut selvittää sen koska se on mahdollista. Se on yksi syntyvän lapseni ominaisuus ja minusta on kiva tietää etukäteen tällaisia asioita lapsesta. Ihan samalla tavalla olisi kiva nähdä vauvasta kasvokuva (en vaan jaksa lähteä toiseen kaupunkiiin 4d-ultraan), tietää vaikkapa tukan väri jne. Ja onhan se helpompi ostella vaatteita ja tietää alkaako jo myymään vanhoja pois jos sattuu että tulee vastakkaista sukupuolta. Synnytyksessä on yllätyksiä ja jännitystä ihan tarpeeksi muutenkin, ei se ole mitenkään tylsää vaikka sukupuoli olisikin tiedossa. Ja olen vaan niin kamalan uteliaskin :)
 
Halusin tietää, ja se meille kerrottiinkin. Poika. Kiva oli kutsua lasta omalla nimellä siitä päivästä eteenpäin. Jos lapsi oppii tunnistamaan isän ja äidin äänen ja beethoovenin musiikit niin miksi se ei voisi tunnistaa omaa nimeään. Meidän vauva oli ultrapäivästä eteenpäin Roope. Meidän poikamme Roope.
 

Similar threads

Yhteistyössä