Miksi et halua että lapsesi oppii sosiaalista kanssakäyttäytymistä? Päiväkodissahan se parhaiten opitaan, ne sosiaaliset

Kuulostaa tosi ankeelta. Onneksi on erilaisiakin päiväkoteja

P.S. Istuuko moni kotona uunin vieressä katsomassa kun pulla paistuu....? Mä en leivo, joten en tiedä, mutta kuvittelisin että ei.

En istu, eikä 4-vuotias yleensä siinä vaiheessa jaksa kiinnostua koko touhusta, mutta kaikkein kivointa hänestä on tehdä taikinaa: ripottaa jauhoja, sekoitaa taikinaa.

Lapset ja pehrheet kuten myös hoitopaikat ovat onneksi erilaisia. Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. En ymmärrä miksi näitä asioita ihan hirveästi pitäisi vertailla. Minulle riittää se että osaan mielestäni itselleni perustella riittävän hyvin mikä tapa hoitaa lapsia, työtä ym. sopii meille ja minun lapsilleni parhaiten huomioiden olosuhteet ja tarjolla olevat vaihtoehdot. En jaksaisi miettiä sitä mikä naapurin Villelle on paras: päiväkoti, phh vai kotihoito.

 

Keittis: Kuulostaa tosi ikävältä tuo siskontyttösi tilanne : / Tottakai pelottaa voi alkaa ketä tahansa vaikka olisi pienestä saakka totutellut kulkemaan, onhan se arvelutavaa ja persoonasta kiinni miten tilanteet handlaa, mutta valmiuksia reagoida on kyllä ihan erilailla nuorella joka on tilanteita nähnyt ja kokenut ennenkin.

Meillä on lähipiirissä myös yksi teini joka on aika kaikin puolin hemmoteltu ja tähän kuuluu myös jatkuva kuljettaminen paikasta toiseen. Tytön äiti ei ongelmaa näe, täytyyhän hänen pientään passata, mutta kaikki muut ympärillä on kyllä ihan ääneen miettineet että mitä lie tapahtuu kun joskus pitää itsenäistyä.

Tämä tapaus on hyvä esimerkki nuorista joita on tänä päivänä aika paljon, mitä työn puolesta ainakin on tavannut. Kun kotona ei odoteta mitään, ei osallisteta mihinkään eikä oikein anneta edes mahdollisuutta opetella tulemaan sen vertaa itsenäisesti toimeen mitä nyt tuon ikäinen voi, on se ihan älytön mullistus kun joku päivä joutuu itse tekemään ruokaa, maksamaan laskut, järjestämään omat kulkemisensa, siivoamaan kämppänsä jne. Ihan perusjuttuja siis. Työssäkäynnistä on monilla näillä nuorilla myös aika mielenkiintoinen kuva..

Tämä nyt ei suoranaisesti tähän varhaislapsuuteen enää liittynyt, mutta mun on vain vaikea uskoa että näitä nuoria on silloinkaan otettu kovin aktiivisesti mukaan siihen normaaliin aikuisten maailmaan ja kuvioihin mitä kotona pyöritetään päivittäin, tai sitten se on myöhemmin päässyt tosi pahasti lipsahtamaan.

Uskon että on paljon helpompi kasvattaa lapsi pienestä pitäen osallistumaan, hoitamaan osansa (kun ikää on tarpeeksi), siivoamaan jälkensä ja jossain määrin pitämään itsestään huolta (sitten isompana tietty), kuin että teini-iän lähestyessä yrittäisi yhtäkkiä alkaa "muuttamaan sääntöjä" ja vaatimaan enemmän, kuten uskon että nuori sen voisi kokea.

Menipäs tajunnan virraksi. Sorry jaarittelu :saint:

 

Mä en tajua miten se, että kuskaa lapsensa joka paikkaan autolla kunnes tämä on teini (ja vielä silloinkin ehkä) liittyy siihen, onko pikkulapsi päiväkodissa vaiko kotihoidossa :ashamed:

 

En allekirjoita sitä, että lapsi voisi oppia sosiaalisia taitoja ainoastaan päiväkodissa. Oppiihan niitä sielläkin toki, sitä en kiistä, enkä mitätöi taitojen tarpeellisuutta. Mutta kuten tässä ketjussa jo mainittiin, voi varhain aloitettu päivähoito ns. ylikuormittaa pienen lapsen sosiaalisen sietokyvyn kapasiteettia ja tulos on päinvastainen ja lapsi stresaantuu. En ole tässä tuomitsemassa vanhempia, jotka vievät lapsensa varhain päivähoitoon, mutta jos syynä on ainoastaan lapsen sosiaalistaminen.. haluaisin rohkaista vanhempia miettimään muitakin vaihtoehtoja.
Kovin pieni lapsi ei ryhmässä oloa juuri tarvitsekaan.
Isomman lapsen kannalta tilanne onkin jo toinen, joskaan en mitätöisi kerhojakaan. Lapsesta voi kasvaa hyvinkin sosiaalinen, vaikkei päiväkodissa olisi ollutkaan. Tosin eskarivuodeksi kyllä suosittelisin eskaria ihan tämän ryhmässä toimimisen kannaltakin.

Itse ajattelen, että jos lapsella on takanaan pitkä päivä päiväkodissa on ilta hyvä rauhoittaa olemalla siellä kotona. Ne muutamat tunnit, joita on valveillaoloaikaa. Eikä viikonloppujenkaan tarvitse olla täyteen ohjelmoituja. Kunnia pyjama-aamuille ja sille onnen tunteelle, joka syntyy siitä, ettei tarvitse mennä kiireellä minnekään.

 

Chala: Mullakin on tuttuja, joiden perheissä pienet lapset eivät ole osallistuneet kodin arkeen. Siivouksen ajaksi lapset on viety mummolaan, isän kanssa pihalle tai katsomaan lastenohjelmaa telkkarista. Vaikka lapsen olisi voinut ottaa mukaan siivoukseen. Ja kyllä, kyllä se tietysti on hitaampaa siivota 2-vuotiaan kanssa kuin yksin, mutta samalla lapsi oppii paljon. Ja kyllä, kyllä se pesuämpäri voi lapselta kaatua lattialle. Mutta mitä sitten? Sitten haetaan riepu ja yhdessä lapsen kanssa kuivataan kaatunut vesi ja jatketaan siivousta.

Lapsi tarvitsee lasten juttuja, mutta kaiken lapsen elämässä ei tarvitse olla lasten juttuja. Lapsi otetaan mukaan aikuisten maailmaan ja varataan riittävästi aikaa siihenin, että lapsen kysymyksiin ehditään vastaamaan. Kun lapsi ihmettelee raitiovaunussa penkillä nukkuvaa setää, lapselle kerrotaan lapsen sen hetkisen kehitystason mukaan, miksi spurgut joskus nukkuvat raitiovaunuissa. Mä olen aivan varma, että jos siskontytön viereen tulisi joku spurgu ja nukahtaisi siihen, tyttö olisi kauhusta kankea eikä uskaltaisi tehdä mitään. Ei pystyisi jäämään edes oikealla pysäkillä pois, koska ei uskaltaisi mennä sitä spurgua herättämäänkään.

 

Mainio Keittis tuo spurguesimerkki, ja varmasti hyvin paikkansapitävä. Tuli todella elävä kuva tilanteesta

 

Mä en tajua miten se, että kuskaa lapsensa joka paikkaan autolla kunnes tämä on teini (ja vielä silloinkin ehkä) liittyy siihen, onko pikkulapsi päiväkodissa vaiko kotihoidossa :ashamed:

Siten, että kummin tahansa lapsensa hoidattaa, voi sortua siihen että suojaa lasta liikaa siltä oikealta maailmalta (ja siis joskus se menee liian pitkälle) ja sitten ollaan tilanteessa että kaikki on teininä uutta ja pelottavaa kun ei ole kokemusta aiemmin. Eihän se kauhean hyvä pohja ole jos sulkee lapsen vain kotiin tai päiväkotiin, eikä osallista ja sosiaalista muuten erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa.

Mutta ihan samoihin virheisiin voi päätyä oli lapsi missä tahansa hoidossa, varmasti on päiväkoti parempi kuin kotihoito jos muuten ei todellakaan mennä ikinä mihinkään, ollaan vain neljän seinän sisällä. Toivottavasti tämä on äärimmäisen harvinaista :ashamed:

 

Kuulostaa tosi ankeelta. Onneksi on erilaisiakin päiväkoteja

P.S. Istuuko moni kotona uunin vieressä katsomassa kun pulla paistuu....? Mä en leivo, joten en tiedä, mutta kuvittelisin että ei.

Kuinka moni on käynyt seuraamassa oman lapsen päiväkodin tapahtumia niin pitkään ja paljon, että ihan 100% tietää kuinka päiväetenee ja mitä siellä tapahtuu?

Toivon todella, että päiväkodissa on metsäretkelle enempi aikaa ku 45 minuuttia, mutta mistäpä mä sen tiedän kun olen töissä?

 

Kuinka moni on käynyt seuraamassa oman lapsen päiväkodin tapahtumia niin pitkään ja paljon, että ihan 100% tietää kuinka päiväetenee ja mitä siellä tapahtuu?

Toivon todella, että päiväkodissa on metsäretkelle enempi aikaa ku 45 minuuttia, mutta mistäpä mä sen tiedän kun olen töissä?

Me asutaan parikymmentä metriä päiväkodista ja näen/kuulen mitä siellä tapahtuu ollessani esim. etupihassa
Lisäksi retkien yms ajat ilmoitetaan yleensä etukäteen; "Lähdemme retkelle kello 9 ja palaamme kello 12, jonka jälkeen syömme, joten puolipäiväiset lapset voisi tulla hakemaan vasta kello 12:30 jälkeen", tuohon tyyliin.

 

Siten, että kummin tahansa lapsensa hoidattaa, voi sortua siihen että suojaa lasta liikaa siltä oikealta maailmalta (ja siis joskus se menee liian pitkälle) ja sitten ollaan tilanteessa että kaikki on teininä uutta ja pelottavaa kun ei ole kokemusta aiemmin.

Jaa, en näe että päiväkoti mitenkään lisäisi tuollaisen riskiä...oikeastaan päinvastoin; ei kai vanhempi, joka haluaa suojella kultamussuaan pahalta maailmalta, laittaisi lasta päiväkotiin missä ei itse voi olla suojelemassa? Siellähän joku voi tönäistä lasta, sanoa että mä en leiki sun kaa, lapsi voi joutua tekemään jotain mitä ei haluaisi ja tädit voi vaikka komentaa

 

Jaa, en näe että päiväkoti mitenkään lisäisi tuollaisen riskiä...oikeastaan päinvastoin; ei kai vanhempi, joka haluaa suojella kultamussuaan pahalta maailmalta, laittaisi lasta päiväkotiin missä ei itse voi olla suojelemassa? Siellähän joku voi tönäistä lasta, sanoa että mä en leiki sun kaa, lapsi voi joutua tekemään jotain mitä ei haluaisi ja tädit voi vaikka komentaa

Musta tuntuu että sä haluat tahallasi käsittää väärin. En mä päiväkotia parjaa, älä pelkää :saint:

 

Siten, että kummin tahansa lapsensa hoidattaa, voi sortua siihen että suojaa lasta liikaa siltä oikealta maailmalta (ja siis joskus se menee liian pitkälle) ja sitten ollaan tilanteessa että kaikki on teininä uutta ja pelottavaa kun ei ole kokemusta aiemmin. Eihän se kauhean hyvä pohja ole jos sulkee lapsen vain kotiin tai päiväkotiin, eikä osallista ja sosiaalista muuten erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa.

Mutta ihan samoihin virheisiin voi päätyä oli lapsi missä tahansa hoidossa, varmasti on päiväkoti parempi kuin kotihoito jos muuten ei todellakaan mennä ikinä mihinkään, ollaan vain neljän seinän sisällä. Toivottavasti tämä on äärimmäisen harvinaista :ashamed:

Näin juuri. Lapsen pitää päästä muuallekin kuin sellaisiin paikkoihin ja tapahtumiin, jotka on lapsille suunnattu. Siihen maailmaan, mikä ympärillä oikeasti on. Kun sen tekee vanhempiensa kanssa turvallisesti, se maailma ei olekaan hieman isompana pelottava.

Anatolia: Sulla on ihanteellinen tilanne lastesi hoidon suhteen, koska lapsesi eivät joudu vanhempien työn vuoksi viettämään viittä 9-10 tunnin päivää viikossa päiväkodissa. Kaikilla ei kuitenkaan asiat ole noin hyvin. Täällä pk-seudulla vierähtää kevyesti tunti yhteen suuntaan jo työmatkaan eikä kaikilla ole joustavaa työaikaa niin, että toinen vanhemmista vie lapsen myöhemmin ja toinen hakee aikaisemmin. Ja on ihan selvää, että sen paremmin vanhemmat kuin lapsetkaan eivät jaksa pitkän päivän jälkeen lähteä minnekään. Viikonloppuna surautetaan autolla markettiin, jossa ihmiset eivät edes puhu toisilleen. Kiireesti takaisin kotiin, siivoamaan ja sitten onkin jo ilta. Sunnuntaina tehdään ehkä jotain kivaa lapsen ehdoilla tai vaan levätään ja sitten onkin taas uusi työviikko edessä.

 

Musta tuntuu että sä haluat tahallasi käsittää väärin. En mä päiväkotia parjaa, älä pelkää :saint:

Ei kun mä en vaan yhtään tajua, miten se, että paapoo penskaansa ihan hullun lailla vielä kun tämä on teini, liittyy päivähoitoon.

 

Anatolia: Sulla on ihanteellinen tilanne lastesi hoidon suhteen, koska lapsesi eivät joudu vanhempien työn vuoksi viettämään viittä 9-10 tunnin päivää viikossa päiväkodissa. Kaikilla ei kuitenkaan asiat ole noin hyvin. Täällä pk-seudulla vierähtää kevyesti tunti yhteen suuntaan jo työmatkaan eikä kaikilla ole joustavaa työaikaa niin, että toinen vanhemmista vie lapsen myöhemmin ja toinen hakee aikaisemmin. Ja on ihan selvää, että sen paremmin vanhemmat kuin lapsetkaan eivät jaksa pitkän päivän jälkeen lähteä minnekään. Viikonloppuna surautetaan autolla markettiin, jossa ihmiset eivät edes puhu toisilleen. Kiireesti takaisin kotiin, siivoamaan ja sitten onkin jo ilta. Sunnuntaina tehdään ehkä jotain kivaa lapsen ehdoilla tai vaan levätään ja sitten onkin taas uusi työviikko edessä.

Täysin järjestelykysymyksiä nämä ovat, miltei joka perheessä. Kuka mitäkin tärkeimpänä pitää.

 

Täysin järjestelykysymyksiä nämä ovat, miltei joka perheessä. Kuka mitäkin tärkeimpänä pitää.

Mä olen tuosta eri mieltä. Ei niitä työpaikkoja täällä pk-seudullakaan niin paljoa vapaina ole, että tuosta noin vaan voisi vaihtaa työpaikkaa, jos nykyisen työajat ei miellytä.

 

Täysin järjestelykysymyksiä nämä ovat, miltei joka perheessä. Kuka mitäkin tärkeimpänä pitää.

Työnantajallakin saattaa olla asialla osuutensa, ja liikenneyhteyksillä.:xmas:

Pahoja paikkoja ne päiväkodit kuitenkin ovat, niissä lauletaan niitä lastenlaulujakin, sitä paheksuttua sano lamppu, sano lamppu, sinä olet paksu pamppu. Jolla lapset kasvatetaan kiusaajiksi

 

Mä olen tuosta eri mieltä. Ei niitä työpaikkoja täällä pk-seudullakaan niin paljoa vapaina ole, että tuosta noin vaan voisi vaihtaa työpaikkaa, jos nykyisen työajat ei miellytä.

Mutta voi muuttaa lähemmäs työpaikkaa, jotta työmatka lyhenisi. Voi ehkä ottaa osittaista hoitovapaata ja tehdä lyhyempää työpäivää. Uudelleenkouluttautua ehkä. Aika paljon voi useimmiten tehdä, jotta pieni lapsi ei joutuisi olemaan hoidossa 50 tuntia viikossa.

 

Mutta voi muuttaa lähemmäs työpaikkaa, jotta työmatka lyhenisi. Voi ehkä ottaa osittaista hoitovapaata ja tehdä lyhyempää työpäivää. Uudelleenkouluttautua ehkä. Aika paljon voi useimmiten tehdä, jotta pieni lapsi ei joutuisi olemaan hoidossa 50 tuntia viikossa.

Osittaista hoitovapaata ei aina myönnetä.: /. Olisin jäänyt jos saisin.
Puolison työpäivien pituuteen ei taida mitkään asetukset auttaa

 

Ei kun mä en vaan yhtään tajua, miten se, että paapoo penskaansa ihan hullun lailla vielä kun tämä on teini, liittyy päivähoitoon.

Eihän se suoraan siihen liitykään, mä en vetänyt yhtä suoria johtopäätöksiä kuin sä nyt kuvittelet Se vaan liittyy siihen, että jos lapsi tuntee vain lasten maailman siellä päiväkodissa ja myöhemmin koulussa, ja lisäksi oman kotinsa, on se muu maailma väistämättä vähän arveluttava kun siihen alkaa tutustumaan lähemmin vasta teini-iässä.

 

Mutta voi muuttaa lähemmäs työpaikkaa, jotta työmatka lyhenisi. Voi ehkä ottaa osittaista hoitovapaata ja tehdä lyhyempää työpäivää. Uudelleenkouluttautua ehkä. Aika paljon voi useimmiten tehdä, jotta pieni lapsi ei joutuisi olemaan hoidossa 50 tuntia viikossa.

Ja sitten sun työpaikallasi tehdään organisaatiomuutos ja sut siirretään toiseen toimipisteeseen. Taasko pitää ostaa uusi asunto lähempää toimipistettä? Entä sitten, jos jäätkin työttömäksi? Uusi työpaikka löytyykin juuri toiselta puolelta kaupunkia kuin mihin paria kuukautta aikaisemmin muutit? Uudelleenkouluttautuminenkaan ei välttämättä auta, koska millään alalla työnantajaa ei ole kielletty siirtämästä sua toiseen toimipisteeseen. Mieti vaikka, miten monessa eri pisteessä HUSissakin röntgenhoitajia työskentelee....jo pelkästään Helsingissä, päälle vielä Espoo ja Vantaa. Jos sä tänään oletkin Meilahdessa, voit puolen vuoden päästä olla Peijaksessa.

Mä tein aikoinaan 6-tuntista päivää ja lapseni oli siis 6 tuntia + 2 tuntia mun työmatkoja päiväkodissa eli 8 tuntia päivässä. Ja matka kotoa päiväkodille ja päiväkodilta kotiin. Sitäpaitsi saatat saada lapsellesi hoitopaikan, joka on kaukana kotoa ja johon joudut menemään ehkä kahtakin julkista käyttäen. Esim Vantaa on pinta-alaltaan aika iso kaupunki, mutta kaupunki täyttää lakisääteisen velvoitteensa, kun antaa sulle hoitopaikan jostain päin Vantaata. Lapsen päiväkotimatka voi ihan hyvin olla 15-20 km yhteen suuntaan.

 

Mutta voi muuttaa lähemmäs työpaikkaa, jotta työmatka lyhenisi. Voi ehkä ottaa osittaista hoitovapaata ja tehdä lyhyempää työpäivää. Uudelleenkouluttautua ehkä. Aika paljon voi useimmiten tehdä, jotta pieni lapsi ei joutuisi olemaan hoidossa 50 tuntia viikossa.

Olisi ihanaa jos se menisi aina noin, mutta todellisuudessa pitää useassa perheessä ottaa huomioon muutkin kuin vain äiti ja päiväkodissa oleva lapsi, uudelleenjärjestelyt on hankalia ja maksaa ja joillain ei rehellisesti ole halua sitä tehdä.

 

Eihän se suoraan siihen liitykään, mä en vetänyt yhtä suoria johtopäätöksiä kuin sä nyt kuvittelet Se vaan liittyy siihen, että jos lapsi tuntee vain lasten maailman siellä päiväkodissa ja myöhemmin koulussa, ja lisäksi oman kotinsa, on se muu maailma väistämättä vähän arveluttava kun siihen alkaa tutustumaan lähemmin vasta teini-iässä.

Minusta tuo on hirmu kaukaa haettua, ja riski tuollaiseen lienee oikeasti minimaalisen pieni

 

Ja sitten sun työpaikallasi tehdään organisaatiomuutos ja sut siirretään toiseen toimipisteeseen. Taasko pitää ostaa uusi asunto lähempää toimipistettä? Entä sitten, jos jäätkin työttömäksi? Uusi työpaikka löytyykin juuri toiselta puolelta kaupunkia kuin mihin paria kuukautta aikaisemmin muutit? Uudelleenkouluttautuminenkaan ei välttämättä auta, koska millään alalla työnantajaa ei ole kielletty siirtämästä sua toiseen toimipisteeseen. Mieti vaikka, miten monessa eri pisteessä HUSissakin röntgenhoitajia työskentelee....jo pelkästään Helsingissä, päälle vielä Espoo ja Vantaa. Jos sä tänään oletkin Meilahdessa, voit puolen vuoden päästä olla Peijaksessa.

Mä tein aikoinaan 6-tuntista päivää ja lapseni oli siis 6 tuntia + 2 tuntia mun työmatkoja päiväkodissa eli 8 tuntia päivässä. Ja matka kotoa päiväkodille ja päiväkodilta kotiin. Sitäpaitsi saatat saada lapsellesi hoitopaikan, joka on kaukana kotoa ja johon joudut menemään ehkä kahtakin julkista käyttäen. Esim Vantaa on pinta-alaltaan aika iso kaupunki, mutta kaupunki täyttää lakisääteisen velvoitteensa, kun antaa sulle hoitopaikan jostain päin Vantaata. Lapsen päiväkotimatka voi ihan hyvin olla 15-20 km yhteen suuntaan.

nin voi ja pahimassa tapauksessa, eivät sisarukset pääse samaan päiväkotiinkaan. Joka lisää matkojen pituutta entisestään. Eli kaikki ei kyllä perheen omista valinnoista ole kiinni.

 

Ja sitten sun työpaikallasi tehdään organisaatiomuutos ja sut siirretään toiseen toimipisteeseen. Taasko pitää ostaa uusi asunto lähempää toimipistettä? Entä sitten, jos jäätkin työttömäksi? Uusi työpaikka löytyykin juuri toiselta puolelta kaupunkia kuin mihin paria kuukautta aikaisemmin muutit? Uudelleenkouluttautuminenkaan ei välttämättä auta, koska millään alalla työnantajaa ei ole kielletty siirtämästä sua toiseen toimipisteeseen. Mieti vaikka, miten monessa eri pisteessä HUSissakin röntgenhoitajia työskentelee....jo pelkästään Helsingissä, päälle vielä Espoo ja Vantaa. Jos sä tänään oletkin Meilahdessa, voit puolen vuoden päästä olla Peijaksessa.

Mä tein aikoinaan 6-tuntista päivää ja lapseni oli siis 6 tuntia + 2 tuntia mun työmatkoja päiväkodissa eli 8 tuntia päivässä. Ja matka kotoa päiväkodille ja päiväkodilta kotiin. Sitäpaitsi saatat saada lapsellesi hoitopaikan, joka on kaukana kotoa ja johon joudut menemään ehkä kahtakin julkista käyttäen. Esim Vantaa on pinta-alaltaan aika iso kaupunki, mutta kaupunki täyttää lakisääteisen velvoitteensa, kun antaa sulle hoitopaikan jostain päin Vantaata. Lapsen päiväkotimatka voi ihan hyvin olla 15-20 km yhteen suuntaan.

Joojoo, sovitaan sitten niin että mä olen ainoa laatuani, tai ainakin hyvin harvinaisessa vähemmistössä, koska me ollaan miehen kanssa pystytty järkkäämään asiat niin, että lapsilla ei ole ollut 10 h hoitopäiviä :xmas:

Mä en vaan usko, näkemäni/kuulemani perusteella, että me oltaisiin mitenkään harvinaisia tapauksia.

 

Minusta tuo on hirmu kaukaa haettua, ja riski tuollaiseen lienee oikeasti minimaalisen pieni

Ikävän paljon näihin on törmännyt. Jos asuu jossain keskusta-alueella on tietty helpompi integroitua siihen normielämään jo pelkästään kouluun kulkemalla, mutta haja-asutusalueilla missä koulubussi tai -taksi tai usein ne omat vanhemmat kuskaa kouluun, mennään koulusta ehkä kaverille, ehkä lähelle (tai vanhempien kyydillä) harrastukseen ja sen jälkeen tai suoraan koulusta taas kyydillä kotiin, se käy todella helposti ja huomaamatta ja sitten nämä nuoret ovat ihan pulassa kun menevät tet-jaksolla töihin johonkin jossa joutuu olemaan tekemisissä huomattavasti erilaisemman aineksen kanssa kuin mihin ovat tottuneet. Se on aika rude awakening monelle ja tuntuu ihan hullulta että näin voi olla, mutta minkäs teet.