Miksi äidit vauvan saatuaan hylkäävät vanhemman, vielä taaperoikäisen lapsensa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mietin vain
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mikseivät nämä hoitoon viemistä henkeen ja vereen vastustavat voisi lukea ajatuksella tätäkin ketjua läpi? Täällä moni kertoo todella hyviä ja selkeitä perusteluja ratkaisulleen, enkä löydä yhtäkään, joka kertoisi vieneensä/pitäneensä lapsen hoidossa siksi, että on vain niin laiska, ettei jaksa hoitaa lapsiaan itse. Ja oletteko huomanneet, että nämä vastustajat ovat paljon useammin niitä, jotka alentuvat arvostelemaan, haukkumaan, suorastaan menemään henkilökohtaisuuksiin.. kun taas hoitoon viejät vastailevat asiallisesti ja perustelevat kantansa ja ratkaisunsa. Jotenkin tulee sellainen ajatus, että pitäisi näitten kotona rypevien kotimammojen painua välillä vaikka sinne töihin tuulettamaan aivojaan, että oppisivat näkemään asita toistenkin kannalta, sekä hyväksymään sen, että on toisellakin lailla ajttelevia ihmisiä - ja vieläpä hyvin järkeviä sellaisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Riina:
Subjektiivinen päivähoito-oikeus pois.

Se jatettäköön vain niille perheille, joissa vanhempien tai lasten terveys sitä OIKEASTI vaatii.

Näinhän se oli ennen. Mutta on tässä nykysysteemissä myös se hyvä puoli, että enää ei kotona olevan vanhemman päiväkodissa oleva lapsi eikä ko perhe saa ongelmatapauksen leimaa otsaansa. Aiemminhan oli mahdollista vain lastensuojelullisin ( lapsi ei saa kotona ruokaa tai kodissa/vanhemmissa on jotain vikaa kuten päihteiden käyttöä ) syin saada lapsi päiväkotiin, jos äiti oli kotona.

 
Alkuperäinen kirjoittaja hai:
Alkuperäinen kirjoittaja Kahdenpienenäippä:
Alkuperäinen kirjoittaja tiia:
minun mielestä yli 2 vuotias kaipaa ehdottomasti leikkikavereita..

No meillä tuo kuopus oli jo yli 1v siinä vaiheessa kun esikoinen oli yli 2v. Joten leikkikaveri on aina kotona. Ja lisäks vielä lähialueella asuu paljon kavereita ja paikkakunnalla on kerhoja. Ei tullu mieleenkään laittaa esikoista hoitoon.

Peesi tiialle!
Meillä reilut 1v ja 2v, ja molemmat pitkästyi kotona! Nyt ovat hetken aikaa sitten aloittaneet tarhan (osa-viikkoa) ja lähtevät sinne aamulla riemusta kiljahdellen leikkimään ERI leluilla, ERI pihalle ja ERI kavereitten kanssa :)
Ruokakin on hyvää kun on ERI ruokaa ja muutkin lapset syövät.

Ihmettelen tällästä ketjua, taas vaan syyllistetään muita. Itse tosin olin kotona kunnes lapset olivat tuon 1,5 ja 2,5 mutta töihin piti palata rahatilanteen takia, ja lapset, kuten sanoin, TYKKÄÄVÄT siitä tarhasta. (Ja käyttäytyvät nätimmin kotonakin kun eivät ole päivän mittaan kyllästyneet taas samoihin leluihin, huoneisiin, veljeen, äitiin... :D

Onkohan meidän lapset sitten outoja vai onko meidän tarha sitten vaan huomattavasti parempi ja kivempi kuin teidän kaikkien muiden tarhat?

Näin meillä.

Itse asiassa mä en ymmärrä miten sä periaatteessa kritisoit mun kirjoitusta ja korostat kuinka sun lapset tykkäävät ERI sitä ja ERI tätä ku sulla on sama tilanne kuin mulle, eli olit kotona MOLEMPIEN lasten kanssa "hylkäämättä" kumpaakaan päiväkotiin kun seuraava syntyi. Meillä ei onneks vielä ole lapset kyllästyneet vaikka ovatkin jo sen 1,5v ja 2,5 v. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ahaa:
rauhasta en tiedä mutta usein kai isomman lapsen hoitoa jatketaan ettei hoitopaikka menisi?

Jos ette tiennyt niin on mahdollista keskyttää hoito vaikk 4kk tai vaikk vuodeks ja hoitopaikka säilyy ja suosittelen kyll kaikille. Ei pääse kunnollista kiintymyssuhdettakaan kehittymään lapsen ja vanhemman välille kun ei vietetä aikaa lapsen kanssa. Sit on turha yrittää kun lapsi on murrosiässä välejä saada kun koskaan ei ole kiintymyssuhdetta muodostunutkaan..
 
SIIS, mitä se ap:lle tai kenellekään kuuluu kuka ja koska lapsensa hoitoon laittaa?? Jos Suomen laki tämän sallii niin ei siinä ole mitään väärää. Kuka on sanonut että vain äidin seura 24/7 on se ainoa oikea vaihtoehto lapselle?? Eikö lapselle tee hyvää myös tavata ikätovereitaan ja oppia uusia asioita ryhmässä toisten lasten kanssa? Kaikki ihmiset eivät osaa esim askarrella ja leikkiä luovasti, silloinhan on hyvä jos lapsi saa oppia niitä asioita esim päivähoidossa muiden lasten kera. Miten voi olla noin moralisoivia ihmisiä olemassa kuin täällä palstalla monet ovat, eli moralisoidaan muiden päätökset ja tekemiset tietämättä lainkaan miten kyseisen ihmisen elämä oikeasti on. Jonkun vauva voi olla koliikkinen, vammainen tai ihan mitä vaan, tai äiti voi olla masentunut jne. Jokaisen elämäntilanne ei aina ole samanlainen kuin sinun, kaikki vauvat eivät ole niinkuin sinun vauvasi jne. Koittakaa nyt vaan antaa ihmisten elää. Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan!
 

Yhteistyössä