Miksei muka lapsi voisi sanoa ekaa sanaansa 6-7kk ikäisenä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihmeissään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ihmeissään

Vieras
En ymmärrä, miksi kaikki jankuttavat, että jokainen lapsi on yksilö ja kehittyy omaan tahtiinsa, mutta miksei tätä sitten kuitenkaan uskota? Miksi on vaikeaa ymmärtää, että joku lapsi sanoo ekan tarkoituksellisen sanan vaikkapa puolivuotiaana? Kyllähän muutaman kuukauden ikäinen lapsi jo ymmärtää puhetta muutenkin...lapsihan ymmärtää sanoja jo ennen kuin itse oppii ne. Jos lapselle on hoettu erilaisia sanoja paljon ja osoitettu esim. äitiä niin miksei 6kk vanha vauva voisi oppia yhdistämään äiti-sanaa äitiinsä ja sanoa sen?? :o Uskotteko, että kaikki menee juuri niin kuin oppikirjoissa sanotaan? Että kun lapset KESKIMÄÄRIN sanoo sanoja vasta lähellä vuoden ikää niin yksikään lapsi ei voi poiketa tästä kaavasta vai?! Onhan niitä kaikenmaailman lapsinerojakin olemassa. Onko joku niin naiivi, että luulee, ettei maailmassa ole vielä ollut puolivuotiasta, joka sanoo ekan sanansa? Jos lapsi 5kk voi jo kontata niin miksei lapsi 6kk voisi sanoa sanaa?

Tunnen lapsen, joka oppi liikkumaan vasta myöhään, mutta sanoi ensimmäisen sanansa 6kk ikäisenä, puhui yksivuotiaana parin sanan lauseita ja puolitoistavuotiaana kokonaisia lauseita, uskokaa tai älkää! Onko se kateutta vai mitä, kun ihmiset ei meinaa uskoa tätä? =)
 
Mä olen sama vieras, joka toisessa ketjussa olin asiasta eri mieltä kuin sinä. Voin vakuuttaa, että en ole kateellinen, ja kertoa, että omakin tyttöni on hokenut äitiä, äitää, ättää jne. 5-6-kuisesta asti. Ei siis tarvitse olla kateellinen mistään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen sama vieras, joka toisessa ketjussa olin asiasta eri mieltä kuin sinä. Voin vakuuttaa, että en ole kateellinen, ja kertoa, että omakin tyttöni on hokenut äitiä, äitää, ättää jne. 5-6-kuisesta asti. Ei siis tarvitse olla kateellinen mistään.


Niin, mutta sanoiko sitä vain sinut nähdessään, tarkoittaen äitiä? Niin minun sanoi.
 
Toki voi moisia lapsineroja olla olemassa. Totuus kuitenkin on se, että suuri osa lapsista sanoo tuon äiti-sanan ja muita samankaltaisia sanoja puolivuotiaana, vailla hajuakaan siitä, että tuli juuri sanoneeksi äitinsä "nimen". Se vaan on luonnonlaki. Samaa "sanaa" hokevat puolivuotiaat ympäri maailmaa. Jos olet tarkkana, lapsesi sanoo usein myös "mamma" sinua katsoessaan. Onneksi olkoon, sinulla on kaksikielinen vauvanero!
 
uskon toki. aivan varmasti voi. miksei voisi sanoa.

tosin tuo äiti -sana on mielenkiintoinen. Meillä kun sanoi sen selvästi jo laitoksella. se on sellainen äänne, joka syntyy vähän kuin itsestään... jos vielä joku toinen sana esittää todisteena samassa iässä, niin ei ole pelkkää hokemista.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen sama vieras, joka toisessa ketjussa olin asiasta eri mieltä kuin sinä. Voin vakuuttaa, että en ole kateellinen, ja kertoa, että omakin tyttöni on hokenut äitiä, äitää, ättää jne. 5-6-kuisesta asti. Ei siis tarvitse olla kateellinen mistään.


Niin, mutta sanoiko sitä vain sinut nähdessään, tarkoittaen äitiä? Niin minun sanoi.

Siis tänään on sanonut sitä vain sinut nähdessään? :) Odota nyt jokunen päivä ja kuuntele tarkasti, niin kuulet, kuinka lapsinerosi juttelee sinusta muillekin.

 
mun eka lapseni sanoi eka sanoja 7kk ikäisenä,1v puhui jo jonkin verran,että kyllä vaan voi,vauvat niin yksilöllisiä,siitä ihan turhaan vääntää,ei varmana sanonu,ei varmana kävellyt
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen sama vieras, joka toisessa ketjussa olin asiasta eri mieltä kuin sinä. Voin vakuuttaa, että en ole kateellinen, ja kertoa, että omakin tyttöni on hokenut äitiä, äitää, ättää jne. 5-6-kuisesta asti. Ei siis tarvitse olla kateellinen mistään.


Niin, mutta sanoiko sitä vain sinut nähdessään, tarkoittaen äitiä? Niin minun sanoi.

Siis tänään on sanonut sitä vain sinut nähdessään? :) Odota nyt jokunen päivä ja kuuntele tarkasti, niin kuulet, kuinka lapsinerosi juttelee sinusta muillekin.

En ole sama tyyppi kuin sen ketjun aloittaja. Mun lapsi on jo 2v...sanoi äiti 6kk iässä aina minut nähdessään..1v:nä puhui 2 sanan lauseita ja 1,5v:nä kokonaisia lauseita.
 
Meidän tyttö sanoi 7 kk iässä SELKEÄSTI äiti, kakka, mamma, papi (isä siis, meillä hän on papi), pallo. Yksivuotiaana hän puhui jo 2-3 sanan lauseita, puolitoistavuotiaana puhe oli keskiverto 3-vuotiaan tasolla. Ja tyttäremme on kaksikielinen kaiken lisäksi.
Kun hän meni tutustumaan päiväkotiin 1,5-vuotiaana, niin hoitaja sanoi että tuolla on pallo, mene hakemaan pallo. Tyttö katsoi hoitajaa ja sanoi: en minä halua hakea palloa, minä haluun olla tässä äitin vieressä. Hoitaja sanoi, että puhuupa hän hyvin 2,5-vuotiaaksi. Meinasi tipahtaa pyrstölleen kun sanoin, että vähennäs kuule vuosi tuosta iästä :D .
Toiset lapset vaan kehittyy kielellisesti nopeammin kuin toiset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Papupadan äiti:
Meidän tyttö sanoi 7 kk iässä SELKEÄSTI äiti, kakka, mamma, papi (isä siis, meillä hän on papi), pallo. Yksivuotiaana hän puhui jo 2-3 sanan lauseita, puolitoistavuotiaana puhe oli keskiverto 3-vuotiaan tasolla. Ja tyttäremme on kaksikielinen kaiken lisäksi.
Kun hän meni tutustumaan päiväkotiin 1,5-vuotiaana, niin hoitaja sanoi että tuolla on pallo, mene hakemaan pallo. Tyttö katsoi hoitajaa ja sanoi: en minä halua hakea palloa, minä haluun olla tässä äitin vieressä. Hoitaja sanoi, että puhuupa hän hyvin 2,5-vuotiaaksi. Meinasi tipahtaa pyrstölleen kun sanoin, että vähennäs kuule vuosi tuosta iästä :D .
Toiset lapset vaan kehittyy kielellisesti nopeammin kuin toiset.


No nimenomaan...
Tai sitten sinunkaan lapsi ei muistanu lukasta niitä kirjoja, että millon kuulus oppia toinen asia ja millonka se ensimmäinen ;) :D :D
Edelleen pyyyyydän anteeksi jos olen saanut jonkun hermostumaan jankkaamisellani... :D :D
 
Miksei voisi, vaikka varhaistahan se toki on ja keskiarvoiän reilusti alittavaa.
Lasten yksillöisyyys ja erilainen kehittymistahti on varmaan asia, joka aiheuttaa monenlaisia tunteita. Usein koetaan ärsyttäväksi se, jos joku kehuu tai kertoo lapsensa oppineen jo varhain joitakin asioita. Ja täytyy tunnustaa, että olen itsekin joskus sellaisissa tilanteissa ärtymystä tuntenut, etenkin jos tilanteessa on ollut jotenkin sellainen omia lapsiani mitätöivä , vertaileva sävy.
(tosin se sävy on voinut olla ihan omienkin korvieni välissä)
Toisaalta se ärtymys tuntuu hölmöltä, mikseivät ihmiset saisi olla iloisia lastensa uusista taidoista, ylpeitäkin? Usein kuitenkin ajatellaan, että vanhemmat liioittelevat ja ottavat lastensa taidoista ikäänkuin ansion itselleen, vaikkei oikeasti näin olisikaan.
(vaikka toisaalta, sitäkin tapahtuu)
Pitäisi varmaan mennä nukkumaan, kun ajatus ei kulje lainkaan ja hajanaisista sanoistani, en saa itsekään enää kiinni.
:ashamed:
 
Tämä keskustelu lähti siitä, kun joku kirjoitti, että hänen lapsensa on ruvennut käyttämään tuota äiti-sanaa tänään ja tarkoittanut sillä nimen omaan tuota omaa äitiään. Eiköhän suuri osa kritiikistä ole kohdistettu tuolle kirjoittajalle. Tuskin on ollut tarkoitus sanoa, että KUKAAN lapsi ei voi sanoa merkityksellistä sanaa puolivuotiaana. Tuon asian puheeksi ottaneen kannattanee tarkkailla vielä jonkin aikaa, tarkoittaako lapsi sanalla tosiaankin äitiään vai tuleeko se "sana" suusta ihan sattumalta kuten useimmilla muilla maailman lapsilla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ultramariini:
Miksei voisi, vaikka varhaistahan se toki on ja keskiarvoiän reilusti alittavaa.
Lasten yksillöisyyys ja erilainen kehittymistahti on varmaan asia, joka aiheuttaa monenlaisia tunteita. Usein koetaan ärsyttäväksi se, jos joku kehuu tai kertoo lapsensa oppineen jo varhain joitakin asioita. Ja täytyy tunnustaa, että olen itsekin joskus sellaisissa tilanteissa ärtymystä tuntenut, etenkin jos tilanteessa on ollut jotenkin sellainen omia lapsiani mitätöivä , vertaileva sävy.
(tosin se sävy on voinut olla ihan omienkin korvieni välissä)
Toisaalta se ärtymys tuntuu hölmöltä, mikseivät ihmiset saisi olla iloisia lastensa uusista taidoista, ylpeitäkin? Usein kuitenkin ajatellaan, että vanhemmat liioittelevat ja ottavat lastensa taidoista ikäänkuin ansion itselleen, vaikkei oikeasti näin olisikaan.
(vaikka toisaalta, sitäkin tapahtuu)
Pitäisi varmaan mennä nukkumaan, kun ajatus ei kulje lainkaan ja hajanaisista sanoistani, en saa itsekään enää kiinni.
:ashamed:



Aivan,usein sille äidillekkin voi tulla semmonen olo,ettei "kehtaa" sanoa lapsen oppineen uutta, ettei toinen kuvittelisi että sitä jotenkin sen kummemmin "hehkuttaa".
Minä oon tämmönen äiti.... Vaikka kuinka ilostu siitä ekasta sanasta, ekasta konttauksesta, niin "Pelkäs" sitä oikeestaan sanoo muuta ku oman perheen kesken... :ashamed:
Ettei kukaan sitte ois ymmärtäny sitä väärin...
 
se amerikan neroin lapsihan oli tavuttanut (amerikkalaisesti tavuttanut) sanoja 7 kuisena, siis englanninkielisiä sanoja esim näin e-n-g-l-i-s-h eli tavuttanut niin että hänelle sanottiin sana ja lapsi tavutti kirjaimet yhden kerrallaan mitä siinä sanassa oli... Aika uskomatonta :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja Saapasjalkakissa:
Alkuperäinen kirjoittaja Papupadan äiti:
Meidän tyttö sanoi 7 kk iässä SELKEÄSTI äiti, kakka, mamma, papi (isä siis, meillä hän on papi), pallo. Yksivuotiaana hän puhui jo 2-3 sanan lauseita, puolitoistavuotiaana puhe oli keskiverto 3-vuotiaan tasolla. Ja tyttäremme on kaksikielinen kaiken lisäksi.
Kun hän meni tutustumaan päiväkotiin 1,5-vuotiaana, niin hoitaja sanoi että tuolla on pallo, mene hakemaan pallo. Tyttö katsoi hoitajaa ja sanoi: en minä halua hakea palloa, minä haluun olla tässä äitin vieressä. Hoitaja sanoi, että puhuupa hän hyvin 2,5-vuotiaaksi. Meinasi tipahtaa pyrstölleen kun sanoin, että vähennäs kuule vuosi tuosta iästä :D .
Toiset lapset vaan kehittyy kielellisesti nopeammin kuin toiset.


No nimenomaan...
Tai sitten sinunkaan lapsi ei muistanu lukasta niitä kirjoja, että millon kuulus oppia toinen asia ja millonka se ensimmäinen ;) :D :D
Edelleen pyyyyydän anteeksi jos olen saanut jonkun hermostumaan jankkaamisellani... :D :D

Ei tuo sentään lukea osannut siinä iässä vielä :D . Nyt osaa, täytti juuri 4 v.
Suvussa kulkee: itse puhuin lauseita jo alle puolitoistavuotiaana, ja opin lukemaan 3 v 8 kk iässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Papupadan äiti:
Ei tuo sentään lukea osannut siinä iässä vielä :D . Nyt osaa, täytti juuri 4 v.
Suvussa kulkee: itse puhuin lauseita jo alle puolitoistavuotiaana, ja opin lukemaan 3 v 8 kk iässä.


Niimpä... Että luulo/tieto ja taito ei aina kulje samoissa kansissa :D
Niin siis tässä tarkotin vaan tota kirjastaopittua.... :D En sun lasta :D

Mä meen ihan kohta nukkumaan, ei hätää ihmiset :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen sama vieras, joka toisessa ketjussa olin asiasta eri mieltä kuin sinä. Voin vakuuttaa, että en ole kateellinen, ja kertoa, että omakin tyttöni on hokenut äitiä, äitää, ättää jne. 5-6-kuisesta asti. Ei siis tarvitse olla kateellinen mistään.


Niin, mutta sanoiko sitä vain sinut nähdessään, tarkoittaen äitiä? Niin minun sanoi.

Siis tänään on sanonut sitä vain sinut nähdessään? :) Odota nyt jokunen päivä ja kuuntele tarkasti, niin kuulet, kuinka lapsinerosi juttelee sinusta muillekin.

En ole sama tyyppi kuin sen ketjun aloittaja. Mun lapsi on jo 2v...sanoi äiti 6kk iässä aina minut nähdessään..1v:nä puhui 2 sanan lauseita ja 1,5v:nä kokonaisia lauseita.

tätä peesaillen, paitsi et äiti sana tuli esikoiselta 8kk ikäisenä ja sitä aina huuteli minulle sängystä ja osoitteli sormella. kuopusa on nyt 1,5v ja puhuu alle 20 sanaa, eli kehittyvät kielellisesti aivan eri tahtiin.
 
Lapset on niin erillaisia.Mun esikoinen oli vähä reilu 6kk kun alko puhumaan sanoja.1.5 vuotiaana osas puhua jo pitkiä lauseita ja nyt 4v kielellisesti lahjakas.Siskon tyttö taas ei oppinut puhumaan kun vasta 2v mutta nyt 3v ja opettelee lukemaan ja osaa jo kirjoittaa muutamia sanoja.Joten meitä on niin moneksi.
 
En nyt muista kumpi, mutta toinen noista tenavista sanoi puolen vuoden kieppeillä "kissa" eikä se suinkaan ollut eka sanalta kuullostava siitä suusta. 1½ vuoden iässä neiti puhui 4-6 sanan lauseita ja taisi välillä olla pidempiäkin. Toisaalta sitten on lapsia jotka puhuvat pari vuotiaana vasta muutamia sanoja. Yksilöllistä. Ja paljon on myös kuulijan korvista kiinni mitä kuulee ja miten ymmärtää. :D
 
Meidän esikoinen sanoi ekat sanat vasta 2,5 vuotiaana. Ystäväni lapsi sanoi äiti ja iti 6kk1vkon iässä. Ja ihan itse sen näin ja kuulin!! Kun se vauva näki äidin, sanoi äiti!
Että kyllä voi!!!!

Meidän kohalla taas ihmeteltiin sitä ja kukaan ei meinannut uskoa enenkuin näki, että meidän esikoinen käveli puita pitkin 7 kuisena.
 

Yhteistyössä