miksei kaikki voi olla niinkun sillon ennen?

ja nyt tarkoitan omaa elämääni.

mun nykyinen mies oli mun paras ystävä monta vuotta.
hän oli se henkilö jolle halusin kertoa kaiken ensimmäisenä.
hän oli se henkilö joka auttoi mut pois paskoista suhteista.
hän oli se joka osasi sanoa aina ne oikeat sanat.
hän oli se joka sai mut aina nauramaan.
meillä oli älyttömän mukavaa, naurettiin, ajeltiin, vedettiin kalsarikännejä ja juteltiin aamuun asti.
alettiin seurustella ihan huomaamattamme, seksi oli mahtavaa ja elämä oli ihanaa. rahat oli yhteisiä vaikka molemmilla omat tilit. soiteltiin monta kertaa miehen työpäivän aikana ja tekstailtiin ällön imeliä viestejä.
mä odotin sitä kotiin ja paloin halusta kertoa miten mun päivä oli mennyt ja mua todella kiinnosti miten miehen päivä oli mennyt.
me oltiin kotona ja nyhjättiin sohvannurkassa, katsottiin leffoja ja herkuteltiin.
mies siivosi ja teki mun kanssa ruokaa ja elämä oli helvetin mahtavaa. mä olin niin onnellinen et meinasin pakahtua.
mentiin kihloihin ja sovittiin että mennään myös naimisiin.
riideltiin ja sovittiin, halailtiin ja suukoteltiin.
nautittiin elämästä.

mitä vittua tapahtui?

anteeks että mä jauhan tästä, mut tää asia on nyt vaan koko ajan mielessä.

 

Niinpä. Me ei riidellä mutta tuntuu ettei kyllä puhuta mitään muutakaan. Saati sitten hellyyttä ja seksiä :/

 

huokaus.
taidan kirjottaa tän mun alotuksen paperille ja jättää keittiön pöydälle, saa mies lukee sen heti aamulla ku töihin lähtee.

 

huokaus.
taidan kirjottaa tän mun alotuksen paperille ja jättää keittiön pöydälle, saa mies lukee sen heti aamulla ku töihin lähtee.

Hyvä idea :hug::hug:

 

Mitä sit tapahtui, saitteko pennun vai?

 

Kirjota, se on hyvä idea. Ja se miten pahalta siusta tuntuu. Kirjotat silleen rauhallisesti =)

 

Sitä kutsutaan arjeksi.

 

huokaus.
taidan kirjottaa tän mun alotuksen paperille ja jättää keittiön pöydälle, saa mies lukee sen heti aamulla ku töihin lähtee.

teeppä se..ja mä haluun kuulla heti huomenna millasen vastauksen sait. kerrankin nainen jolla munaa sanoo suoraan mitä ajattelee.. toi oli niin hyvin kirjoitettu et postaa toi sille.

 

huokaus.
taidan kirjottaa tän mun alotuksen paperille ja jättää keittiön pöydälle, saa mies lukee sen heti aamulla ku töihin lähtee.

Tee se,ihan oikeesti.
Toi kuulostaa tosi tota..Ahdistavalta olotilalta jos noin tunnet kun mitä äsken kirjotit.Pura se,älä pidä sisälläs. :hug:

 

Mitä sit tapahtui, saitteko pennun vai?

pennun? oot nyt käsittäny väärin, me ollaan ihan ihmisiä eikä mitää kissoja

 

Te teitte sen mokan, että aloitte seurustelemaan.
Ei parhaiden ystävien kanssa kuulu seurustella.
T: eräs, joka vuosia sitten erehtyi kokeilemaan seurustelua hyvän miespuolisen ystävänsä kanssa, ja se oli totaalinen fiasko :|

 

Mitä sit tapahtui, saitteko pennun vai?

pennun? oot nyt käsittäny väärin, me ollaan ihan ihmisiä eikä mitää kissoja

Ei vielä lasta? Ehkä se on liitto, oletteko menneet naimisiin tai kihloihin? Meillä lähti mopo käsistä heti, kun mentiin naimisiin, miehestä tuli pikkuhitleri.

 

Oli hienosti kirjotettu, jätä oikeesti lappuna pöydälle se!!

 

Te teitte sen mokan, että aloitte seurustelemaan.
Ei parhaiden ystävien kanssa kuulu seurustella.
T: eräs, joka vuosia sitten erehtyi kokeilemaan seurustelua hyvän miespuolisen ystävänsä kanssa, ja se oli totaalinen fiasko :|

sä oot aina paikalla ku jauhan tästä, nyt tunnen itseni ihan jankuttajaks
mut niin... sehän se virhe tais olla.. me vaan ajauduttiin seurusteleen, tai siis niin tyhmältä kun kuulostaakin niin huomattiin vaan yhtäkkiä seurustelevamme :ashamed: mut minkäs teet enää

 

No mitä sitten tapahtui? Toi kaikki edellä oleva kuulosti hyvältä. Mä kyllä kirjotan aina miehelle viestin omista tunteista joskus paperille ja toisinaan kännykällä. Siinä voi rauhassa miettiä mitä haluaa toiselle sanoa.

 

Mitä sit tapahtui, saitteko pennun vai?

pennun? oot nyt käsittäny väärin, me ollaan ihan ihmisiä eikä mitää kissoja

Ei vielä lasta? Ehkä se on liitto, oletteko menneet naimisiin tai kihloihin? Meillä lähti mopo käsistä heti, kun mentiin naimisiin, miehestä tuli pikkuhitleri.

mulla on lapsi edellisestä suhteesta.
kihloihin mentiin kaks vuotta sitten. naimisiin piti mennä viimeistään kahden vuoden päästä kihlauksesta. eipä menty.

 

Te teitte sen mokan, että aloitte seurustelemaan.
Ei parhaiden ystävien kanssa kuulu seurustella.
T: eräs, joka vuosia sitten erehtyi kokeilemaan seurustelua hyvän miespuolisen ystävänsä kanssa, ja se oli totaalinen fiasko :|

sä oot aina paikalla ku jauhan tästä, nyt tunnen itseni ihan jankuttajaks
mut niin... sehän se virhe tais olla.. me vaan ajauduttiin seurusteleen, tai siis niin tyhmältä kun kuulostaakin niin huomattiin vaan yhtäkkiä seurustelevamme :ashamed: mut minkäs teet enää

Mikä teillä ei nyt toimi?

 

MÄ EN LÖYDÄ PAPERIA ENKÄ KYNÄÄ |O |O |O |O
niin nykypäivää :kieh:

 

Miksei parhaan kaverin kanssa saa seurustella.
Mä aloitin kaverin kanssa seurustelun 15-vuotiaana ja nyt naimisissa ja rv 27+..

 

no meillä menny suhde siihen että mesetellää keskenämme ku jotain asiaa..mies olkkarissa. minä makkarissa. kai tää on nyt sitten tätä nykypäivän parisuhdetta

 

Mitä sit tapahtui, saitteko pennun vai?

pennun? oot nyt käsittäny väärin, me ollaan ihan ihmisiä eikä mitää kissoja

Ei vielä lasta? Ehkä se on liitto, oletteko menneet naimisiin tai kihloihin? Meillä lähti mopo käsistä heti, kun mentiin naimisiin, miehestä tuli pikkuhitleri.

mulla on lapsi edellisestä suhteesta.
kihloihin mentiin kaks vuotta sitten. naimisiin piti mennä viimeistään kahden vuoden päästä kihlauksesta. eipä menty.

Just, mut ihan ok, mun mielestä. Onks jotain oikeeta häikkää?

 

Mitä sit tapahtui, saitteko pennun vai?

pennun? oot nyt käsittäny väärin, me ollaan ihan ihmisiä eikä mitää kissoja

Ei vielä lasta? Ehkä se on liitto, oletteko menneet naimisiin tai kihloihin? Meillä lähti mopo käsistä heti, kun mentiin naimisiin, miehestä tuli pikkuhitleri.

mulla on lapsi edellisestä suhteesta.
kihloihin mentiin kaks vuotta sitten. naimisiin piti mennä viimeistään kahden vuoden päästä kihlauksesta. eipä menty.

mut sun aloitus oli niin loistava, joten tulosta se suoraan.. *jään odottamaan huomista..ja uutisia, vastinetta kanteeseen..*

 

Te teitte sen mokan, että aloitte seurustelemaan.
Ei parhaiden ystävien kanssa kuulu seurustella.
T: eräs, joka vuosia sitten erehtyi kokeilemaan seurustelua hyvän miespuolisen ystävänsä kanssa, ja se oli totaalinen fiasko :|

sä oot aina paikalla ku jauhan tästä, nyt tunnen itseni ihan jankuttajaks
mut niin... sehän se virhe tais olla.. me vaan ajauduttiin seurusteleen, tai siis niin tyhmältä kun kuulostaakin niin huomattiin vaan yhtäkkiä seurustelevamme :ashamed: mut minkäs teet enää

Mikä teillä ei nyt toimi?

sanoppa se. ei vaan oo enää mitää mitä alotuksessa kirjotin.
sanon et lähdetäänkö ajelee niinku sillon ennen, niin ei mennä ku bensa on kallista :headwall:
tehdäänkö yhdessä ruokaa? joo tee vaan, mitä sä teet?
katsotaanko leffa? ei jaksa, aikanen herätys.
vedetäänkö kalsarikänni? ääähh... ei jaksa..
harrastetaanko seksiä? mua väsyttää..
voisitko vittu olla mun kaa? no koko ajanhan mä oon :saint:

 

ja nyt tarkoitan omaa elämääni.

mun nykyinen mies oli mun paras ystävä monta vuotta.
hän oli se henkilö jolle halusin kertoa kaiken ensimmäisenä.
hän oli se henkilö joka auttoi mut pois paskoista suhteista.
hän oli se joka osasi sanoa aina ne oikeat sanat.
hän oli se joka sai mut aina nauramaan.
meillä oli älyttömän mukavaa, naurettiin, ajeltiin, vedettiin kalsarikännejä ja juteltiin aamuun asti.
alettiin seurustella ihan huomaamattamme, seksi oli mahtavaa ja elämä oli ihanaa. rahat oli yhteisiä vaikka molemmilla omat tilit. soiteltiin monta kertaa miehen työpäivän aikana ja tekstailtiin ällön imeliä viestejä.
mä odotin sitä kotiin ja paloin halusta kertoa miten mun päivä oli mennyt ja mua todella kiinnosti miten miehen päivä oli mennyt.
me oltiin kotona ja nyhjättiin sohvannurkassa, katsottiin leffoja ja herkuteltiin.
mies siivosi ja teki mun kanssa ruokaa ja elämä oli helvetin mahtavaa. mä olin niin onnellinen et meinasin pakahtua.
mentiin kihloihin ja sovittiin että mennään myös naimisiin.
riideltiin ja sovittiin, halailtiin ja suukoteltiin.
nautittiin elämästä.

mitä vittua tapahtui?

anteeks että mä jauhan tästä, mut tää asia on nyt vaan koko ajan mielessä.

Oliskohan kyse siitä, että kaikki rutinoituu ajan mittaan. Meikäläisillä on ollut viimeiset pari vuotta vähän sama juttu, mutta se tuntuu häiritsevän vaan mua. Mies on tyytyväinen tilanteeseen. Meillä on yhteiseloa takana ihan just 20 vuotta, mutta mulla romantiikkaa tuntuisi löytyvän vanhan mallin mukaan. Kaipa se on vaan niin, että miehet ja naiset ovat vaan ihan toistensa vastakohtia myös tässäkin asiassa.

 

Te teitte sen mokan, että aloitte seurustelemaan.
Ei parhaiden ystävien kanssa kuulu seurustella.
T: eräs, joka vuosia sitten erehtyi kokeilemaan seurustelua hyvän miespuolisen ystävänsä kanssa, ja se oli totaalinen fiasko :|

sä oot aina paikalla ku jauhan tästä, nyt tunnen itseni ihan jankuttajaks
mut niin... sehän se virhe tais olla.. me vaan ajauduttiin seurusteleen, tai siis niin tyhmältä kun kuulostaakin niin huomattiin vaan yhtäkkiä seurustelevamme :ashamed: mut minkäs teet enää

No höh, ei saa yleistää. Itse olen ollut reilut 11 vuotta (joista 8 vuotta naimisissa) yhdessä parhaan ystäväni kanssa, eikä loppua näy - ainakaan vielä...