Ennen on aina syöny kaiken, mitä on annettu ja siskonkin jämät useimmiten.
Mutta nyt juhannuksen jälkeen ei mikään kelpaa. Maito menee, ja jugurtti ja aamupuuro, mutta lämmin ruoka ei sitten millään.
Jos antaa ite syödä lusikalla, niin koittaa syödä, mutta kun mikään ei pysy siinä lusikassa, kun ei oo se homma hallinnassa vielä.
Jos yritän syöttää niin pää kääntyy heti pois.
Kummallinen tapaus.
Onko tää nyt se minä itse -vaihe? Luulis nälkä tulevan, kun ei moneen päivään oo syöny, ku jugurttia ja leipää. (Jugurtti ja puuro kelpaa syötettynäkin, tosin entistä vaikeammin.)
Sitten vielä, kun aikansa taistelee lusikan kanssa, niin kyllästyy ja alkaa käsillä syömään, jonka seurauksena suurin osa ruokaa menee lattialle. :/
Mutta nyt juhannuksen jälkeen ei mikään kelpaa. Maito menee, ja jugurtti ja aamupuuro, mutta lämmin ruoka ei sitten millään.
Jos antaa ite syödä lusikalla, niin koittaa syödä, mutta kun mikään ei pysy siinä lusikassa, kun ei oo se homma hallinnassa vielä.
Jos yritän syöttää niin pää kääntyy heti pois.
Kummallinen tapaus.
Onko tää nyt se minä itse -vaihe? Luulis nälkä tulevan, kun ei moneen päivään oo syöny, ku jugurttia ja leipää. (Jugurtti ja puuro kelpaa syötettynäkin, tosin entistä vaikeammin.)
Sitten vielä, kun aikansa taistelee lusikan kanssa, niin kyllästyy ja alkaa käsillä syömään, jonka seurauksena suurin osa ruokaa menee lattialle. :/