Miks mun elämälle on käynyt näin

["Harmaa"]

Äiti oli yksinhuoltaja, köyhä.. Ukki anto kaiken periksi ( eka lapsenlapsi), ukki kuoli, sit mummu, mummu nyt melkein tajuttomana Ei siinä mitään. Rakkaita kaikki on mulle, onneksi äiti on vielä elossa, se on mulle todella rakas, mutta en osaa sitä sille näyttää kun kännissä, miksi? Oon ihmetellyt et miksi.. äitinkaa huumori nappaa, pidetään hauskaa, mut en voi sille vaikka ns selvinpäin sano yhttäkkiä että: äiti mää rakastan sua, olet mulle todella tärkeä. Kännissä pystyn sen sanoon. Oisko syy se kun mies on mua haukkunu, en löydä sitä hyvää oloo??

 

["..."]

Niin mitä sun elämään sitten kuuluu? Ja miten SUN elämällesi on käynyt?

 

["Harmaa"]

No ihan hyvää kuuluu, kiitos kysymästä. Miksen pysty äitille näyttään että rakastan sitä? Kaikkee p.askaa on tullu varrel, selvitty on. Äiti on ISO KIITOS SIINÄ JA UKKI.

 

["..."]

No hyvinhän sulle on sitten käynyt.

 

["Joku"]

No jos et pysty sanomaan sitä niin miten olis josi vaikka kirjoittaisit sen ja antaisit vaikka kirjeenä?

 

["sasa"]

[QUOTE="Harmaa";26029666]No ihan hyvää kuuluu, kiitos kysymästä. Miksen pysty äitille näyttään että rakastan sitä? Kaikkee p.askaa on tullu varrel, selvitty on. Äiti on ISO KIITOS SIINÄ JA UKKI.[/QUOTE]

Melkoista tajunnanvirtaa.