Miten suhtautua isoäitiin näin vaikeassa tilanteessa.

[juuh]

Suoraan sanottuna rasittaisi se eukko suunnattomasti. On kuitenkin itse tuollaisen pojan saanut aikaiseksi miehensa kanssa.

 

["vieras"]

Älä ihan suinpäin sitoudu säännöllisiin tapaamisiin, katso miten sujuu ja mitä mieltä asiantuntijat ovat.

 

[ärsyyntynyt]

Tuosta aloituksesta jäi mieleeni tuo kommentti, jonka mummo oli sanonut tytölle puhelimessa! Siis "moitti" sinun käytöstäsi lapselle sanomalla ettei ymmärrä miksi et päästä häntä mummon luo. Ja lisäksi tosiaan pelotteli lasta lisää sillä, ettei lapsi saisi nähdä mummoaan enää koskaan. Minusta kyllä arveluttavaa puhetta mummolta. Aikuisen tulisi tuossa tilanteessa lohduttaa lasta eikä pelotella lisää!! Nämä ovat aikuisten kesken puhuttavia asioita!! En takuulla päästäisi lastani yksin mummolle. En todella!! Mutta en myöskään katkaisisi välejä, vaan mummoa tavattaisiin mahdollisuuksien mukaan yhdessä.

Ja lisäksi olen kyllä sitä mieltä, että mummon olisi kuulunut tuolloin jouluna perua menonsa ja huolehtia lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, eikä viedä häntä enää isälle. Ihme toimintaa.. näitä nykyajan itsekkäitä ihmisiä.

 

[Nunnunannu]

ketjun alottaja,pystytkö rekisteröitymään,olisi kiva vaihtaa ajatuksia. Mulla samanlainen tytön isä (päihteet,rikollisuus) en täällä viitsi kamalasti asioista puhua mutta olisi kiva kun olisi kohtalotoveri....

 

["apua"]

Kiitos hei kannanotoista. Tuli myös todella hyviä juttuja. Pakko mun on myöntää että tämän isoäidin kanssa on saanut vuosien varrella vääntää vaikka mistä. Välillä tuntuu että koko ihminen on aikalailla lapsellinen ja en oiken tiedä miten häneen pitäisi suhtautua. On silti ollut tytölle todella tärkeä joten olen purrut hammasta, mutta nyt vaan meinaa oikeesti palaa jo pinna.
Toivoisin tässä tilanteessa häneltä malttia ja rauhallisuutta kun on vasta kulunut pari viikkoa.

Ja mulla tänään tosiaan särähti tuo kun peloitteli tyttöä sillä ettei enään saa nähdä. Tyttö otti sen todella raskaasti. Ymmärrän kyllä jos häntä stressaa se että koska näkee, mutta noita tunteita ei saisi kuormittaa lapseen millä on muutenkin jo tarpeeksi raskasta.

Lähetin nyt hänelle viestin että menen parin viikon päästä sinne päin katsomaan omia sukulaisiani niin käydään siinä samassa hänen luona kylässä ja että ei puhu isälle mitään tästä vierailusta. Huomenna käyn lastenvalvojalla niin kyselen vähän hänen mielipidettään tähän tilanteeseen ja sitten mietin eteenpäin noita tapaamisia.

Tilanne on siitä niin tylsä juuri kun itse en luottaisi tähän kun tosiaan olen sitä mitetä että hän on toiminut itsekkäästi ja vastuuttomasti noissa tilanteissa, mutta tytölle hän on tärkeä. Pitää vaan löytää jokin kultainen keskilinja.

Luulen että oli tänään niin hermostunutkin kun viimeeksi kun puhuttiin lupasin että tyttö saa soittaa hänelle jos kaipaa, mutta kun tyttö ei ole edes nyt puhunut koko mummusta niin ei olla soitettu ja hän varmaan meinaa etten olisi antanut soittaa.

Soitan hälle huomenna ja koitan vielä vähänvääntää mitä tällä kaikella haen. Toivottavasti ymmärtäisi.
Eiköhän tämä tästä lähde selviämään.