miks jotkut ihmiset ei ymmärrä että mustasukkaisuus on pohjimmiltaan pelkoa ja osittain ahdistusta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja milla magia
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

milla magia

Vieras
eikä sitä että ihminen on ilkeä tai kamala. miksi se nähdään kamalana?

mua on petetty kaikissa niissä suhteissa missä oon ite ollut vakavissani, se jättää pienen pelon.. sitten kun viimesessä suhteessa miehes alko olla haluton seksiin,jäi kiinni valheista yms. niin mun ahdistus kasvo niin suureksi että ei sitä voi edes kuvitella.

mies vahvisti koko ajan kaikella käytöksellä mun tunnetta siitä että en kelpaa enkä riitä.

kyllä puhuin miehelle siitä mitkä ne merkit oli ollut aiemmissa suhteissa. joten mies tiesi mikä saa mut pelkää(just valehtelu,salailu, puhumattomuus ja haluttomuus) mies teki kaikkia noita.

mä yritin rajoittaa sen naispuolisia kontakteja edelllä mainitun pelon ja ahdistuksen takia, kaiken muun lisäksi aidosti viihdyin miehen kanssa.
paitsi se hiersi että koskaan ei puhuttu meidän suhteen ongelmista.

nyt ollaan erottu ja mies alko pommittaa mua viesteillä että kai oon kuullut sairaanloisesta mustasukkaisuudesta.. mua itkettää! mulla ei olltu mitään pahaa tarkoitusta,ei vaan ollut keinoja.. mutta en mä silti koe asian olleen noin, koska puolet siitä mun pelosta johtui suoraan iehen käytöksestä.. lähinnä haluttomuudesta ja siitä puhumattomuudesta.

mutta ei se ei näe vikaa ittessään.. vaikka koirakin kykenee tuntemaan enempi empatiaa... siihen tuo mies ei koskaan pystynyt!

sattuu pirusti
 
pistää vihaksi! se ei koskaan tukenut mua missään, sen kanssa ei voinut keskustella syvällisesti,ei tunteista ei suhteen ongelmista,ei haluttomuudestaan ei mistään. alusta asti se valehteli ja valehteli ja salaili. se ei osoittanut empatiaa koskaan.

ei ottanut mun tarpeita huomioon seksissä se oli vain hänen tyydytystä.. monella muullakin tavalla osoitti että ei välitä.

mun vika oli se että pelkäsin hänen menettämistä..kumpikohan on pahemmpi asia!

ei hän ei näe mitään yhteyttä omissa toimissaan ja siinä että häneen ei luoteta!

käsi ylös joka luottaa ihmiseen vaikka tää jäis kiinni valheesta 15kertaa? en mä
 
eikä sitä että ihminen on ilkeä tai kamala. miksi se nähdään kamalana?

mua on petetty kaikissa niissä suhteissa missä oon ite ollut vakavissani, se jättää pienen pelon.. sitten kun viimesessä suhteessa miehes alko olla haluton seksiin,jäi kiinni valheista yms. niin mun ahdistus kasvo niin suureksi että ei sitä voi edes kuvitella.

mies vahvisti koko ajan kaikella käytöksellä mun tunnetta siitä että en kelpaa enkä riitä.

kyllä puhuin miehelle siitä mitkä ne merkit oli ollut aiemmissa suhteissa. joten mies tiesi mikä saa mut pelkää(just valehtelu,salailu, puhumattomuus ja haluttomuus) mies teki kaikkia noita.

mä yritin rajoittaa sen naispuolisia kontakteja edelllä mainitun pelon ja ahdistuksen takia, kaiken muun lisäksi aidosti viihdyin miehen kanssa.
paitsi se hiersi että koskaan ei puhuttu meidän suhteen ongelmista.

nyt ollaan erottu ja mies alko pommittaa mua viesteillä että kai oon kuullut sairaanloisesta mustasukkaisuudesta.. mua itkettää! mulla ei olltu mitään pahaa tarkoitusta,ei vaan ollut keinoja.. mutta en mä silti koe asian olleen noin, koska puolet siitä mun pelosta johtui suoraan iehen käytöksestä.. lähinnä haluttomuudesta ja siitä puhumattomuudesta.

mutta ei se ei näe vikaa ittessään.. vaikka koirakin kykenee tuntemaan enempi empatiaa... siihen tuo mies ei koskaan pystynyt!

sattuu pirusti

Ensin bouldasin kysymyksesi, eli miksi mustasukkaisuus nähdään kamalana.

Ja sitten bouldasin vastauksesi, eli yhden syyn sille, miksi mustasukkaisuutta pidetään kamalana asiana.

Et sä voi mennä aikuista ihmistä rajoittamaan. En mä koe olevani oikeutettu säännöstelemään sitä, että kenen kanssa mun mieheni saa olla tekemisissä, eikä hänelläkään ole oikeutta rajoittaa mua tapaamasta miespuolisia ystäviäni.
 
Itse valkkaan sen ajatuksen evoluutiobiologiasta, että mustasukkaisuus on parisuhteen suojadefenssi. Aina se ei toimi oikein, kuten muillakin defensseillä on puutteensa, mutta eläinmaailmassa ihmisotusten aivojen ja parisuhteen laadun yhdistelmä on ainutlaatuinen. Yritys pitää vieteiltään polygaminen laji monogamisena jälkikasvun parhaaksi pitkittäen suhteen kestoa.

Mieheni saa vapaasti ajatella ja sanoa omistavansa minut.
 
pistää vihaksi! se ei koskaan tukenut mua missään, sen kanssa ei voinut keskustella syvällisesti,ei tunteista ei suhteen ongelmista,ei haluttomuudestaan ei mistään. alusta asti se valehteli ja valehteli ja salaili. se ei osoittanut empatiaa koskaan.

ei ottanut mun tarpeita huomioon seksissä se oli vain hänen tyydytystä.. monella muullakin tavalla osoitti että ei välitä.

mun vika oli se että pelkäsin hänen menettämistä..kumpikohan on pahemmpi asia!

ei hän ei näe mitään yhteyttä omissa toimissaan ja siinä että häneen ei luoteta!

käsi ylös joka luottaa ihmiseen vaikka tää jäis kiinni valheesta 15kertaa? en mä

Mies kohteli sua kun roskaa...mutta silti sä pelkäsit hänen menettämistään?!? Eikö semmoisen kakkakasan menettäminen olisi ollut pelkästään positiivista?
 
Niin tai näin, ei toista saa/voi rajoittaa. Vain itseään voi.
Olipakin syyt mustasukkaisuuteen osittain olosuhteissa tai muiden käytöksessä, niin oma vika ja omalla vastuulla.
 
Ensin bouldasin kysymyksesi, eli miksi mustasukkaisuus nähdään kamalana.

Ja sitten bouldasin vastauksesi, eli yhden syyn sille, miksi mustasukkaisuutta pidetään kamalana asiana.

Et sä voi mennä aikuista ihmistä rajoittamaan. En mä koe olevani oikeutettu säännöstelemään sitä, että kenen kanssa mun mieheni saa olla tekemisissä, eikä hänelläkään ole oikeutta rajoittaa mua tapaamasta miespuolisia ystäviäni.

ei ole kyse siitä että mä kuvittelisin olevani oikeutettu vaan siitä että tunsin etten riitä miehelleni ja siiä miten hän vahvisti sitä tunnetta.. pohjimmiltaanhan tuo pelko on jäänyt edellisistä suhteista siinä mielessä että tietyt tapahtumat kuten miehen seksuaalinen haluttomuus nostaa pintaan pelon siitä että tyydyttää netarpeet muualla.

sitä mä tässä koetan selittää että vaikka on tehnyt väärin niin en oo paha! en oo tehnyt sitä vittuillakseni tai määräämisen ilosta vaan siks että oma ahdistus oli paremmin hallittavissa.

suurimman osan pelosta olis voinut mies hälventää ymmärtämällä ja sanomalla mulle että oon rakas ja tärkee..
 
Miksi sitten omaa pelkoaan ja ahdistustaan ei voi sanoa ääneen vaan se pitää ilmaista epäilyksenä, kytäämisenä jne.?

no minähän sanoin sen ääneen,kerroin myös syyt siihen miksi tunnen näin, lisäksi kerroin siitä mitä tarpeita minulla on. mutta mies ei sanonut näihin mitään,eikä mikään muuttunut esimerkiksi seksi oli vaan hänen pikaista tyydyttämistä! vaikka puhuin siitäkin..
 
Kyllä mä ainakin ymmärrän, että mustasukkaisuus on juurikin pelkoa ja ahdistusta pohjimmiltaan. Mutta pelko ja ahdistus ei oikeuta kohtelemaan toista miten sattuu. Aikuisen ihmisen vastuulla on hakea itselleen apua.
 
  • Tykkää
Reactions: chef
muutenkin oma äitini oli just tuollainen ku tuo mies kaikki mesen ja kaikkien salasanat piti vain omana tietonaan ja yllätteän äitini vetosi siihen että pitää olla yksityisyttä ja isäni kyttää ja on sairas yms.. mutta kappas äiti salas tunnukset ja keskustelut siksi että sillä oli siellä sutinaa.

minusta siis jos ei ole salattavaa pelataan avoimin kortein,niin että esimerkiksi ne mesen ja facen tunnukset on molemmilla tiedossa,näin annetaan ymmärtää että mitään salattavaa ei ole,joten ei olisi mitään tarvetta epäilläkkään!
 
Kirjoitustesi mukaan miehessä oli niin paljon erilaisia vikoja, että osta itsellesi kimppu ruusuja, koska pääsit moisesta hyypiöstä eroon. Mutta seuraavaa suhdetta varten suosittelen sua hakemaan ammattiapua, koska sairaalloinen mustasukkaisuus voi ajaa sitkeämmänkin ihmisen luotasi pois. Mä olen nuorena elänyt sairaalloisen mustasukkaisen ihmisen kanssa eikä siinä suhteessa ollu tpidemmän päälle mitään tervettä. Onneksi ei ollut lapsia, joten ero oli lopulta hyvin helppo.
 
Mustasukkaisuustilanteessa auttaa myös ymmärrys toisen tunteille

Mustasukkaisuus on myös niin sanottu suojautumistunne, kuten esimerkiksi viha. Sen avulla rakennetaan välimatkaa ja suojaa suhteessa kumppaniin. Kun mustasukkaisuus myönnetään, sen sisällä voidaan havaita myös niin sanottuja perustunteita, haavoittuneisuutta, pelkoa, surua, yksinäisyyden tunnetta. Niitä ilmaisemalla rakennetaan läheisyyttä.

Suojautumistunteita purkamalla, eli epäilyillä ja syytöksillä, ei saada aikaan läheisyyttä, intiimiyttä tai hyvää seksuaalista kanssakäymistä. Mustasukkaisuuden tunne vain vahvistuu, kun kumppania karkotetaan omalla epäilevällä käyttäytymisellä. Mustasukkaisuudesta puhuminen auttaa. Samalla on hyvä keskustella siitä, miten loukkaantuneeksi, yksinäiseksi tai surulliseksi itsensä tuntee. Myös puhuminen omasta epävarmuudesta tai riittämättömyyden tunteesta voi auttaa.

Tilanteen purkamiselle on hyödyllistä, kun kumppani kertoo aidosti omista vastaavista perustunteistaan purkamatta vihaansa nimittelemällä toista mustasukkaiseksi. Olennaista on kertoa, miten pahalta esimerkiksi toisen syytökset ovat tuntuneet.

Mustasukkaisuus väärin ilmaistuna peittää alleen aidon läheisyyden ja rakkauden mahdollisuuden. Rakkaus ja välittäminen eivät pääse esiin, koska sille ei epäilyiden vuoksi ole tilaa. Kun tunteita päästään aidosti ilmaisemaan ja kohtaamaan, mahdollistuu sen läheisyyden ja intohimon kokeminen, mistä mustasukkainen sisimmässään haaveilee.



http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_kriisit/mustasukkaisuus/
 
ei ole kyse siitä että mä kuvittelisin olevani oikeutettu vaan siitä että tunsin etten riitä miehelleni ja siiä miten hän vahvisti sitä tunnetta.. pohjimmiltaanhan tuo pelko on jäänyt edellisistä suhteista siinä mielessä että tietyt tapahtumat kuten miehen seksuaalinen haluttomuus nostaa pintaan pelon siitä että tyydyttää netarpeet muualla.

sitä mä tässä koetan selittää että vaikka on tehnyt väärin niin en oo paha! en oo tehnyt sitä vittuillakseni tai määräämisen ilosta vaan siks että oma ahdistus oli paremmin hallittavissa.

suurimman osan pelosta olis voinut mies hälventää ymmärtämällä ja sanomalla mulle että oon rakas ja tärkee..

Sä kuvittelet, että sulla on oikeus oksentaa paha olosi miehen päälle. Olet väärässä, ei ole.

Tosin miehessäsikin on vikaa, jos ei kehu ja kannusta, vaan vain haukkuu ja mollaa.

Mutta mun pitää myöntää, että jos ei muutamalla kerralla menisi sana perille ja kumppani siis useammankin kertaa kiukuttelisi mustasukkaisuuttaan, mulla paleisi käpy aivan totaali. Jos mä sanon, ettei mulla ole ketään muuta enkä petä, niin silloin mulla ei ole ketään muuta, enkä petä. Jos puoliso ei usko, en mä jaksa sitä sataa kertaa toistella, vaan menee hermo, kun ei munhun luoteta, eikä mua uskota.
 
muutenkin oma äitini oli just tuollainen ku tuo mies kaikki mesen ja kaikkien salasanat piti vain omana tietonaan ja yllätteän äitini vetosi siihen että pitää olla yksityisyttä ja isäni kyttää ja on sairas yms.. mutta kappas äiti salas tunnukset ja keskustelut siksi että sillä oli siellä sutinaa.

minusta siis jos ei ole salattavaa pelataan avoimin kortein,niin että esimerkiksi ne mesen ja facen tunnukset on molemmilla tiedossa,näin annetaan ymmärtää että mitään salattavaa ei ole,joten ei olisi mitään tarvetta epäilläkkään!


Vaikka ei olisi salattavaa, niin onhan sitä ihmisellä oikeus yksityisyyteen. En minä ainakaan antaisi miehelleni salasanoja kaikkiin sähköposteihini ym. Käytännössä niihin pääseekin, mutta jos huomaisin käyvän tsekkailemassa, vaihtaisin hyvin äkkiä salasanat. En siksi, että olisi mitään salailtavaa, vaan siksi, että ahdistaisi sellainen kyttäävä mies. Mun mielestä luottamus on parisuhteen perusta. Jos ei voi luottaa toiseen (ilman että tarkkailee sen mesä ja mitä nyt sit ikinä), niin miksi olla yhdessä?
 
[QUOTE="...";28505364]se on se rakkaus..[/QUOTE]

Mutta kun aina se rakkaus ei vaan riitä. Joten miksi jäädä roikkumaan suhteeseen, joka ei kokonaisvaltaisesti ole riittävää?
 
http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Mustasukkaisuus-vie-voimat/700/

tuolta löytyy kohta jossa sanotaan että. Markovan mukaan suurin ero normaalin ja sairaalloisen mustasukkaisuuden välillä on se, että sairaalloisesti käyttäytyvältä puuttuu tyystin syyllisyydentunto tekemisistään.

kyllä mä oon kokenut syyllisyyttä.. jossain vaiheessa pelkäsin että ajan tällä puolison pois.. mutta en silti voinut luottaa enempää :'(
 
Ajattelen että ei ole tarpeen määritellä tervettä tai sairasta mustasukkaisuutta. Se raja miten paljon sietää epäilyjä on aika yksilöllinen. Toinen sietää mustasukkaisuutta enemmän kuin toinen. Pienikin epäily voi loukata.
 
http://hyvaterveys.fi/artikkelit/Mustasukkaisuus-vie-voimat/700/

tuolta löytyy kohta jossa sanotaan että. Markovan mukaan suurin ero normaalin ja sairaalloisen mustasukkaisuuden välillä on se, että sairaalloisesti käyttäytyvältä puuttuu tyystin syyllisyydentunto tekemisistään.

kyllä mä oon kokenut syyllisyyttä.. jossain vaiheessa pelkäsin että ajan tällä puolison pois.. mutta en silti voinut luottaa enempää :'(
No jaa, ei tuo sun kuvaamasi ihan terveeltäkään kuitenkaan kuullosta. Nyt hankit sitä apua, jotta et pilaa tuleviakin suhteitasi samalla tavalla.
 
  • Tykkää
Reactions: chef
[QUOTE="noo";28505397]Vaikka ei olisi salattavaa, niin onhan sitä ihmisellä oikeus yksityisyyteen. En minä ainakaan antaisi miehelleni salasanoja kaikkiin sähköposteihini ym. Käytännössä niihin pääseekin, mutta jos huomaisin käyvän tsekkailemassa, vaihtaisin hyvin äkkiä salasanat. En siksi, että olisi mitään salailtavaa, vaan siksi, että ahdistaisi sellainen kyttäävä mies. Mun mielestä luottamus on parisuhteen perusta. Jos ei voi luottaa toiseen (ilman että tarkkailee sen mesä ja mitä nyt sit ikinä), niin miksi olla yhdessä?[/QUOTE]

miten voi luottaa ihmiseen joka salaa kaiken ja valehtelee? eikä ota tunteita/tarpeita huomioon,eikä ikinä puhu siitä miltä hänestä tuntuu.. paitsi nyt!
 

Yhteistyössä