M
"minä"
Vieras
Tämä on ollut ihan kauhea vuosi ihan heti uudesta vuodesta alkaen! Isäni kuoli yllättäen. Ei meillä läheiset välit olleet, mutta kyllä se pysäytti ja riipaisi. Äitini pisti välit kokonaan poikki kanssani. Hänen mielestään isän kuoleman jälkeen olisi pitänyt kertoa vain asioiden "hyvät puolet" ja loukkaantui esimerkiksi siitä kun kerroin miehelleni kuinka isä oli minua lapsena lyönyt (tiesihän se mies siis tämän ennestäänkin).
Olen ollut hoitovapaalla ja syksyllä olisi paluu töihin edessä. En haluaisi palata entiseen paikkaani ja mulla oli muitan suunnitelmia, mutta sain juuri tietää että se ei onnistunutkaan. Tuntuu käsittämättömän kauhealta ajatukselta palata vanhaan paikkaan takaisin!
Meillä on häät suunnitteilla ja samalla ollut ihan kauhea kausi miehen kanssa... Tuntuu etten saa häneltä nyt yhtään tukea näihin asioihin. Ja toisaalta koko juhlat ovat mun mielessä menettäneet merkitystään, koska mulla ei enää ole perhettä joka sinne tulisi! Tuntuu hassulta ajatukselta juhlia omia häitään ilman oman puolen sukulaisia.
Tiedän, on maailmassa pahempiakin ongelmia, tuntuu vaan että nyt on kasaantunut liikaa ja liian nopeassa tahdissa... Pelkään että masennun. Olen kärsinyt keskivaikean masennuksen nuoruudessani ja tunnen että nyt on samanlaisia merkkejä ilmassa. En meinaa jaksaa mitään, haluaisin olla vain itsekseni, olen itkuherkkä ja kärttyinen ja mikä tärkeintä mulla on ihan hirveän paha olo (ja ei, en ole raskaana)!
Anteeksi, piti jonnein purkaa. Helpotti ehkä hetkeksi.
Olen ollut hoitovapaalla ja syksyllä olisi paluu töihin edessä. En haluaisi palata entiseen paikkaani ja mulla oli muitan suunnitelmia, mutta sain juuri tietää että se ei onnistunutkaan. Tuntuu käsittämättömän kauhealta ajatukselta palata vanhaan paikkaan takaisin!
Meillä on häät suunnitteilla ja samalla ollut ihan kauhea kausi miehen kanssa... Tuntuu etten saa häneltä nyt yhtään tukea näihin asioihin. Ja toisaalta koko juhlat ovat mun mielessä menettäneet merkitystään, koska mulla ei enää ole perhettä joka sinne tulisi! Tuntuu hassulta ajatukselta juhlia omia häitään ilman oman puolen sukulaisia.
Tiedän, on maailmassa pahempiakin ongelmia, tuntuu vaan että nyt on kasaantunut liikaa ja liian nopeassa tahdissa... Pelkään että masennun. Olen kärsinyt keskivaikean masennuksen nuoruudessani ja tunnen että nyt on samanlaisia merkkejä ilmassa. En meinaa jaksaa mitään, haluaisin olla vain itsekseni, olen itkuherkkä ja kärttyinen ja mikä tärkeintä mulla on ihan hirveän paha olo (ja ei, en ole raskaana)!
Anteeksi, piti jonnein purkaa. Helpotti ehkä hetkeksi.