Pelkään että masennun taas, enkä tiedä mitä tehdä...

["harmaana"]

Melkein kymmenen vuotta sitten sairastin "keskivaikean" masennuksen. Lapsia ei silloin vielä ollut. Sen jälkeen masennus on oireillut kausittain, mutta huomattavasti lievempänä ja olen selvinnyt siitä aina hyvin itse läpi. Luonnehtisin näitä viime vuosien masennuksia lähinnä alakuloisuudeksi tai kaamosmasennukseksi tmv.

Nyt on pari viime kuukautta ollut kuitenkin todella vaikeaa... Mieskin on sen varmasti huomannut, sillä olen todella kärttyinen, mutta jotenkaan en saa hänelle sanotuksi että pelkään oikeasti sairastuvani taas. Sellainen tuttu toivottomuuden tunne on tullut taas eteen ja arki tuntuu taistelulta. Silloin tällöin saan isommankin ahdistuskohtauksen jonka aikana en pysty tekemään mitään.

En oikein tiedä mistä lähtisin hakemaan apua. Aikanaan kävin yksityisellä psykiatrilla (kun oli töissä ja sain työterveyshuollon kautta käynnit), mutta mistä mennään kunnalliselle puolelle? Ja kehtaako sinne kolmen lapsen äiti mennä valittamaan.....

 

[bipo ite]

mä menisin yksityiselle omalla kustannuksella, julkisella pitkät jonot ja riski leimautua kun on lapsia. lääkityksen varmaan tarvitsisit ennaltaehkäisyyn.

 

["alkup"]

mä menisin yksityiselle omalla kustannuksella, julkisella pitkät jonot ja riski leimautua kun on lapsia. lääkityksen varmaan tarvitsisit ennaltaehkäisyyn.

Mitä tarkoitat leimautumisella?? :O

 

["alkup."]

Yksityiselle ei kyllä olisi nyt vara mennä...

 

[samperi]

Tottakai menet sanomaan! Lastesi parhaaksihan sä silloin toimit.
Soita terveyskeskukseen näin aluksi.

 

[viriviri]

Siis menet lääkäriin, kerrot huolesi, se teettää sulla mesennustestin. Sit se kysyy, jos sulla on masennusta, että haluatko lääkkeitä, vastaa, että et halua, vaan keskusteluapua. Pääset psykiatriselle sairaanhoitajalle juttelemaan.

Mitään se ei tule vaikuttamaan sun lapsiin, jos käyt siellä juttelemassa, eikä se sua mitään leimaa miksikään. Mäkin olen käynyt. Tajusin asioita itsestäni, piristyin, enkä enää tarvinnyt sitten apua. Ihan helppoa.

 

["Hoitsu"]

Rohkeasti vaan apua hakemaan! Turha pelätä leimautumista tai muutakaan, on pelkästään hyvä, jos tunnistaa tilanteensa ja hakee siihen apua. Nykypäivänä masennus on niin yleistä, että eipä siitä voi edes mitään leimaa kenellekään antaa. Toki en tiedä asuinpaikkakuntasi tilannetta, mutta yleensä helpoin tapa on varata aikaa omaan terveyskeskukseen lääkärille. Hän voi arvioida lääkityksen tarpeen ja suunnitella hoidon. Tarvittaessa voi laittaa lähetettä esimerkiksi psykiatrian poliklinikalle, jossa voi tavata psykiatrin ja mahdollisesti päästä psykiatriaan perehtyneen sairaanhoitajan juttusille. Mikäli erikoissairaanhoidon tarvetta ei ole, on monessa terveyskeskuksessa myös depressiohoitajia, joiden vastaanotolle voi päästä. Yksityissektori tulee toki kalliiksi ja hakeutuisinkin sinne vasta, jos perusterveydenhuollosta ei saa apua.