Mikä sinulla on kaikista provosoivin ja vahvin mielipiteesi tai näkemyksesi jostain asiasta?

Tästä ketjusta tulee viä pitkä. opcorn:

 

Somalit, muslimit, islam... Homoliitot, tasa-arvoliibalaaba...

 

On ihmisiä joista ei saa "yhteiskuntakelpoisia" puhumalla, lahjomalla tai paapomalla. Tunti turpaan ja tutustuminen koivuniemen herraan saisi nämä henkilöt tajuamaan miten maailma toimii ja opettaisi heille sitä nöyryyttä jota ei tule kun kaikki annetaan valmiina ja pyydellään anteeksi kun Rovaniemeltä Helsinkiin menevä juna on kymmenen minuuttia myöhässä eikä odottamassa Maailman Napaa.

Joutsenet voisi ampua lähes sukupuuttoon, jonnekin yhdelle luonnonsuojelualueelle voisi muutaman jättää.

Masentuneen pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni. Tällä tarkoitan että hankkiutuisi sinne hoitoon tai jos on jo lääkkeet niin ottaisi ne eikä jättäisi ottamatta heti kun toinen aamutossu oli luiskahtanut sängyn alle eikä niitä voinutkaan heti sängystä sujauttaa jalkaansa. Se on vaan niin helvetin raskasta kun toinen ei edes yritä parantua sairaudestaan vaan suorastaan hekumoi pahaa oloaan.

Kaikki uskovaiset jotka eivät ole hiljaa ja nöyriä uskostaan ovat langenneet Saatanan valoon ja päätyvät itse sinne Helvettiin kun tuomitsevat niin ahkeraan muita sinne.

Selvinpäin voi pitää hauskaa.

 

Tästä ketjusta tulee viä pitkä. opcorn:

Go Tytsi Go!!

 

[QUOTE="vieras";28488789]Viimeistä lausetta en tästä allekirjoita, mutta kaiken muun kyllä. Jopa hirveitä asioita kokeneet ihmiset voivat olla onnellisia, kun päättävät olla onnellisia.[/QUOTE]

Onko osa siis huvikseen onnettomia? Kun on niin kivaa kärsiä? Jotain epäloogista tässä ajatuksessa on. Oletko varma, että juuri sillä hetkellä voi, kun on pahimmassa jamassa, juuri sairastunut vakavaan masennukseen? Kyllä mäkin uskon, että traumoista huolimatta ja "taistelun" jälkeen voi olla taas onnellinen, mutta ei se millään joka vaiheessa ja tilanteessa onnistu. Eihän masennus ja erilaiset kauheat kokemukset muuten olisi niin kauheita, jos eivät vaikuttaisi onnellisuuteen. Ei se nyt ole tervettä olla yhtä onnellinen hyvässä ja huolettomassa elämäntilanteessa kuin vaiheessa, jossa seinät kaatuu päälle. Ei siis mitenkään voi pitää paikkaansa, että kaikille olisi _yhtä helppoa_ saavuttaa se onnellisuuden tila. Tiedän, ettei asia ole näin, koska itse olen ollut onnellinen koko elämäni sen kummempia miettimättä. En osaisi edes olla onneton.

 

[QUOTE="vieras";28488789]Viimeistä lausetta en tästä allekirjoita, mutta kaiken muun kyllä. Jopa hirveitä asioita kokeneet ihmiset voivat olla onnellisia, kun päättävät olla onnellisia.[/QUOTE]

Ja lisätään vielä, että sama mieltä on myös oma psykologian haaransa psychology of mind.

 

kaikki narkkarit ja pedofiilit vois viedä saunan taakse ja ampua.

 

Tyhmät amatöörit ei käytä pyöräilykypärää pyöräillessä.

 

Onko osa siis huvikseen onnettomia? Kun on niin kivaa kärsiä? Jotain epäloogista tässä ajatuksessa on. Oletko varma, että juuri sillä hetkellä voi, kun on pahimmassa jamassa, juuri sairastunut vakavaan masennukseen? Kyllä mäkin uskon, että traumoista huolimatta ja "taistelun" jälkeen voi olla taas onnellinen, mutta ei se millään joka vaiheessa ja tilanteessa onnistu. Eihän masennus ja erilaiset kauheat kokemukset muuten olisi niin kauheita, jos eivät vaikuttaisi onnellisuuteen. Ei se nyt ole tervettä olla yhtä onnellinen hyvässä ja huolettomassa elämäntilanteessa kuin vaiheessa, jossa seinät kaatuu päälle. Ei siis mitenkään voi pitää paikkaansa, että kaikille olisi _yhtä helppoa_ saavuttaa se onnellisuuden tila. Tiedän, ettei asia ole näin, koska itse olen ollut onnellinen koko elämäni sen kummempia miettimättä. En osaisi edes olla onneton.

Ei vaan he ovat onnettomia, koska he eivät tiedä miten olla onnellisia. Mikä ei tarkoita sen kummempaa, kuin että heidän pitäisi oppia pari yksinkertaista periaatetta siitä miten ajatukset vaikuttaa mielialaan ja hekin voisivat olla onnellisia.

 

...

Selvinpäin voi pitää hauskaa.

Alku oli vielä ihan asiaa mutta tämä meni kyllä jo vähän yli : /

 

Tytsi: mene nyt helketti sinne terassille jo ja ala ELÄÄ SITÄ ELÄMÄÄSI!! Ei ne miehet kotoa sua tule hakemaan.

 

Mun mielestä mielipide ei voi olla uskottava. Ihminen on uskottava tai epäuskottava, hänellä on sitten niitä mielipiteitä jotka voi olla joko hyviä tai huonoja. Uskottavalla ihmisella on yleensä hyviä mielipiteitä, epäuskottavalla taas päinvastoin.

 

[QUOTE="vieras";28488843]Mun mielestä mielipide ei voi olla uskottava. Ihminen on uskottava tai epäuskottava, hänellä on sitten niitä mielipiteitä jotka voi olla joko hyviä tai huonoja. Uskottavalla ihmisella on yleensä hyviä mielipiteitä, epäuskottavalla taas päinvastoin.[/QUOTE]

ei mielipiteen tarvitsekkaan olla uskottava, se on mielipide.

 

[QUOTE="vieras";28488818]Ja lisätään vielä, että sama mieltä on myös oma psykologian haaransa psychology of mind.[/QUOTE]

Ei varmasti ole sitä mieltä, että onnistuisi kovinkaan helposti kaikissa tilanteissa. Sitä pidettäisiin jopa epäterveenä, jos tietyllä hetkellä olisi onnellinen. Kaikki ihmiset eivät kykene joka tilanteessa olemaan onnellisia, koska kyllähän he päättäisivät niin, jos olisi noin yksinkertaista. Tuo on yhtä yksinkertainen ajatus kuin, että anoreksiaa sairastava kykenisi aina hetkessä paranemaan kun vaan päättää niin. Onnellisuus voi sairaudesta ja kokemuksista huolimatta toteutua jonkin ajan kuluttua, mutta se vaatii työtä. Toiset joutuvat tekemään enemmän työtä sen onnellisuuden eteen.

 

ei mielipiteen tarvitsekkaan olla uskottava, se on mielipide.

No niin minustakin, tytsin mielestä on kuitenkin olemassa uskottavia mielipiteitä ja tätä jäin ihmettelemään.

 

Ei varmasti ole sitä mieltä, että onnistuisi kovinkaan helposti kaikissa tilanteissa. Sitä pidettäisiin jopa epäterveenä, jos tietyllä hetkellä olisi onnellinen. Kaikki ihmiset eivät kykene joka tilanteessa olemaan onnellisia, koska kyllähän he päättäisivät niin, jos olisi noin yksinkertaista. Tuo on yhtä yksinkertainen ajatus kuin, että anoreksiaa sairastava kykenisi aina hetkessä paranemaan kun vaan päättää niin. Onnellisuus voi sairaudesta ja kokemuksista huolimatta toteutua jonkin ajan kuluttua, mutta se vaatii työtä. Toiset joutuvat tekemään enemmän työtä sen onnellisuuden eteen.

Kyllä, 100% on sitä mieltä. Tutustu asiaan. Lue vaikka Richard Carlsonin kirjoja, ne ovat hyvä paikka aloittaa.

 

Masentuneen pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni. Tällä tarkoitan että hankkiutuisi sinne hoitoon tai jos on jo lääkkeet niin ottaisi ne eikä jättäisi ottamatta heti kun toinen aamutossu oli luiskahtanut sängyn alle eikä niitä voinutkaan heti sängystä sujauttaa jalkaansa. Se on vaan niin helvetin raskasta kun toinen ei edes yritä parantua sairaudestaan vaan suorastaan hekumoi pahaa oloaan.

Minusta yllämainittu koivuniemen herra olisi todellakin paras lääke lievemmän masennuksen aiheuttamiin ongelmiin. Tehokkaampaa motivaattoria esim. hoitoon tai työhön hakeutumiseen saa etsiä, ja kun sinne hoitoon on päässyt tai saanut elämäänsä järjestystä ja järjellistä tekemistä, niin masennuskin alkaa pikkuhiljaa helpottaa.

Kirpaisee kunnolla annettuna toki niin, ettei ole edes todellista, mutta se ei ole mitään verrattuna siihen, miten paljon ihminen kärsii maatessaan vuosia sängyn pohjalla, kun ei saa elämäänsä järjestykseen.

 

[QUOTE="vieras";28488827]Ei vaan he ovat onnettomia, koska he eivät tiedä miten olla onnellisia. Mikä ei tarkoita sen kummempaa, kuin että heidän pitäisi oppia pari yksinkertaista periaatetta siitä miten ajatukset vaikuttaa mielialaan ja hekin voisivat olla onnellisia.[/QUOTE]

Ei se onnistu tuosta noin vaan. Se, että tietää jotain, ei vielä muutu ahaa-elämykseksi niin vain. Vähän sama juttu kuin, että tietyissä tilanteissa tarvitaan motivaatiota onnistumiseen. Motivaatiota tarvitaan mm. laihtumiseen, riippuvuuden lopettamiseen jne. Eivätkä nuo onnistu, jos todellista motivaatiota ei ole. Ei riitä, että tietää, mitä pitäisi tehdä. Se on ihan fakta, että jos elämä on helppoa ja mukavaa, ei yleensä tarvitse tehdä mitään työtä sen eteen, että on onnellinen. Mä en usko, että olisin näin aidosti onnellinen, jos joutuisin sen onnellisuuden kokemuksen eteen tekemään kauheasti jotain ajatustyötä. Elämäni on päinvastoin niin ihanaa, että se onnellisuus on väistämätön seuraus. Minusta on traumaattisten kokemusten vähättelyä pitää niitä asioina, jotka eivät mitenkään vaikeuttaisi onnellisuutta. Elämä on onnellisempaa ilman suuria traumoja. Toki ajan kuluessa voi saavuttaa taas yhtä onnellisen tilan, mutta ilman niitä traumoja se tila pysyy helpommin koko ajan.

 

[QUOTE="vieras";28488835]Tytsi: mene nyt helketti sinne terassille jo ja ala ELÄÄ SITÄ ELÄMÄÄSI!! Ei ne miehet kotoa sua tule hakemaan.[/QUOTE]

jospa tytsi onkin lepakko ja on vailla hot mamaa kunnon mureaa milffiä

 

Tupakan osto reseptille ja viina kortille. Seksuaalirikollisilta pallit tiiliskivien väliin tai vagina pikaliimalla kiinni. Kirkko ja valtio erilleen ja herätysliikkeet, joiden oppi ei noudata luterilaisen kirkon oppeja, eroon luterilaisesta kirkosta. Terveille ihmisille työttömyyskorvaus ja toimeentulotuki vastikkeelliseksi(=kansalaisvelvoitetöitä).

 

[QUOTE="vieras";28488879]Kyllä, 100% on sitä mieltä. Tutustu asiaan. Lue vaikka Richard Carlsonin kirjoja, ne ovat hyvä paikka aloittaa.[/QUOTE]

Siis 100% varmasti. Ihmisen onnellisuus riippuu loppujen lopuksi vain ja ainoastaan hänen ajatuksistaan. Tapahtumat ja muut ihmiset eivät vaikuta onnellisuuteen, vaan ne ajatukset, jotka näistä tapahtumista ja ihmisistä syntyy. Ja ihminen voi vaikuttaa itse siihen mitä ajattelee. Ihmiset ovat onnettomia sen takia, että heillä on ensinnäkin tapana ajatella negatiivisesti ja tavoista on kovin vaikea päästä eroon ja toiseksi he eivät itse ymmärrä sitä, että heidän onnettomuutensa johtuu heidän ajatuksistaan. He luulevat, että se johtuu ulkoisista asioista ja niinpä he käyttävät aikansa näiden asioiden miettimiseen ja analysointiin ja koska he kuluttavat aikansa negatiivisia ajatuksia ajatellen he masentuvat vain lisää.

Otetaan esimerkiksi se, että aika auttaa kaikkiin haavoihin. Oli kyseessä sitten ero, läheisen kuolema jne. Syy tähän ei ole itse asiassa itse ajassa vaan siinä, että ajan myötä ihmiset eivät ajattele asiaa enää yhtä paljon.

Jos ihminen on vakavasti sairas hän voi viettää päivänsä pohtien kuinka kamalaa on olla vakavasti sairas tai hän voi keskittyä elämän hyvistä puolista nauttimiseen.

Siinä tosin olet oikeassa, että toisille tämä on helpompaa, koska toisille tällainen ajattelu tulee luonnostaan. Toiset taas joutuvat opettelemaan sen.

 

[QUOTE="carelia";28488894]Tupakan osto reseptille ja viina kortille. Seksuaalirikollisilta pallit tiiliskivien väliin tai vagina pikaliimalla kiinni. Kirkko ja valtio erilleen ja herätysliikkeet, joiden oppi ei noudata luterilaisen kirkon oppeja, eroon luterilaisesta kirkosta. Terveille ihmisille työttömyyskorvaus ja toimeentulotuki vastikkeelliseksi(=kansalaisvelvoitetöitä).[/QUOTE]

se että seksuaalirikollisten värkit tuhotaan ei valitettavasti auta ongelmaan. Sitähän voi raiskata vaikka rikkinäisellä pullolla jos ei itse kykene.

 

risman infon työntekijät pakolliselle tehtävänkiertorundille, pitkälle.
:kieh:
jos ei suostu, niin lopputili.

 

[QUOTE="vieras";28488895]Siis 100% varmasti. Ihmisen onnellisuus riippuu loppujen lopuksi vain ja ainoastaan hänen ajatuksistaan. Tapahtumat ja muut ihmiset eivät vaikuta onnellisuuteen, vaan ne ajatukset, jotka näistä tapahtumista ja ihmisistä syntyy. Ja ihminen voi vaikuttaa itse siihen mitä ajattelee. Ihmiset ovat onnettomia sen takia, että heillä on ensinnäkin tapana ajatella negatiivisesti ja tavoista on kovin vaikea päästä eroon ja toiseksi he eivät itse ymmärrä sitä, että heidän onnettomuutensa johtuu heidän ajatuksistaan. He luulevat, että se johtuu ulkoisista asioista ja niinpä he käyttävät aikansa näiden asioiden miettimiseen ja analysointiin ja koska he kuluttavat aikansa negatiivisia ajatuksia ajatellen he masentuvat vain lisää.

Otetaan esimerkiksi se, että aika auttaa kaikkiin haavoihin. Oli kyseessä sitten ero, läheisen kuolema jne. Syy tähän ei ole itse asiassa itse ajassa vaan siinä, että ajan myötä ihmiset eivät ajattele asiaa enää yhtä paljon.

Jos ihminen on vakavasti sairas hän voi viettää päivänsä pohtien kuinka kamalaa on olla vakavasti sairas tai hän voi keskittyä elämän hyvistä puolista nauttimiseen.

Siinä tosin olet oikeassa, että toisille tämä on helpompaa, koska toisille tällainen ajattelu tulee luonnostaan. Toiset taas joutuvat opettelemaan sen.[/QUOTE]

Minusta tuo viimeinen kappale kiteyttää asian. Toiset on onnellisia luonnostaan, toiset ei.

Jotkut myös jää jumiin esim. avioeroon tai puolison kuolemaan eikä pääse siitä ikinä irti.

 

Ei se onnistu tuosta noin vaan. Se, että tietää jotain, ei vielä muutu ahaa-elämykseksi niin vain. Vähän sama juttu kuin, että tietyissä tilanteissa tarvitaan motivaatiota onnistumiseen. Motivaatiota tarvitaan mm. laihtumiseen, riippuvuuden lopettamiseen jne. Eivätkä nuo onnistu, jos todellista motivaatiota ei ole. Ei riitä, että tietää, mitä pitäisi tehdä. Se on ihan fakta, että jos elämä on helppoa ja mukavaa, ei yleensä tarvitse tehdä mitään työtä sen eteen, että on onnellinen. Mä en usko, että olisin näin aidosti onnellinen, jos joutuisin sen onnellisuuden kokemuksen eteen tekemään kauheasti jotain ajatustyötä. Elämäni on päinvastoin niin ihanaa, että se onnellisuus on väistämätön seuraus. Minusta on traumaattisten kokemusten vähättelyä pitää niitä asioina, jotka eivät mitenkään vaikeuttaisi onnellisuutta. Elämä on onnellisempaa ilman suuria traumoja. Toki ajan kuluessa voi saavuttaa taas yhtä onnellisen tilan, mutta ilman niitä traumoja se tila pysyy helpommin koko ajan.

Kukaan ei ole onnellinen, jos joutuu tekemään kauheasti ajatustyötä sen eteen. Koska pointti on juurikin se, että ihmisen pitää vähentää ajattelua tullakseen onnelliseksi. Tutustu oikeasti psychology of mindin periaatteisiin, en jaksa tässä nyt kaikkea sinulle selittää.

Yksi maa, joka pärjää todella hyvin onnellisuustutkimuksissa on muuten Nigeria. Köyhä ja väkivaltainen maa. Ihmisille tapahtuu siellä paljon traumaattisia asioita. Miksi he sitten ovat onnellisia? Se johtuu heidän ajattelustaan, suhtautumisesta asioihin.