MIkä siinä laitoshoidossa on niin kamalaa ?

[QUOTE="Juujuujuu";29332994]

Siellä istutaan kokeen takana, maataan taukopaikan sohvilla ja tuoleilla, kun jää luppoaikaa, sitä ei todellakaan käytetä vanhusten vieressä vaan tietokoneella tai kahvihuoneessa juoruten.
Plus että kaikki hoitajat istuvat samaan aikaan kahvitauolla, kaikki. Ihan sama, vaikka sinä aikana kuka paappa soittaisi kelloa miten paljon tahansa, kukaan ei tule.
[/QUOTE]

No niin on. Hoitajien keksintöhän se on, että kaikki pitää kirjata (pitkäaikaisosastollakin joka vuorossa, vaikka asukkaan voinnissa ei ole tapahtunut mitään muutosta (eikä odotetakaan tapahtuvan) eikä mitään erityistä ole tapahtunut, ja kaikenlaisia asioita pitää arvioida ja pisteyttää ja tilastoida sinne potilastietojärjestelmään. Ja tauollakin käyvät, ajattele!

Yleensä jos jätetään juoksematta kellon soittoon, kyseessä on pappa joka soittelee hoitajaa ojentamaan vesimukia tai pissapulloa, jonka hän saisi ihan omaa kättään ojentamalla mutta kun ei viitsi. Sitä se on se kuntouttava työote, ei passata potilaita/asukkaita pilalle vaan vaaditaan tekemään itse asioita, joihin tämä pystyy.

 

No niin on. Hoitajien keksintöhän se on, että kaikki pitää kirjata (pitkäaikaisosastollakin joka vuorossa, vaikka asukkaan voinnissa ei ole tapahtunut mitään muutosta (eikä odotetakaan tapahtuvan) eikä mitään erityistä ole tapahtunut, ja kaikenlaisia asioita pitää arvioida ja pisteyttää ja tilastoida sinne potilastietojärjestelmään.

Määrätääkö se muuten jossakin että joka vuorossa pitää jotakin kirjata? Meillä nimittäin asumispalveluyksikössä ei kirjata läheskään joka vuoro jos kirjattavaa ei yksinkertaisesti ole.

 

[QUOTE="kkmm";29333293]Määrätääkö se muuten jossakin että joka vuorossa pitää jotakin kirjata? Meillä nimittäin asumispalveluyksikössä ei kirjata läheskään joka vuoro jos kirjattavaa ei yksinkertaisesti ole.[/QUOTE]

Kai ne ovat kuntakohtaisia määräyksiä. Älytöntähän se on, jos kyse on palveluasumisesta, jossa ei esim. tehdä asukkaalle hoitoa, jonka vaikuttavuutta pitää seurata tiiviisti.

 

Kirjaamisen käytännöt ovat tiukentuneet vuosi vuodelta. Yksi syy, eikä vähäisin, ovat omaiset, jotka vaativat sitä ja tätä ja tulkitsevat asioita välillä hyvin mielenkiintoisesti. Nuo kirjaukset suojaavat osaltaan hoitohenkilökuntaa, silloin kun kaikki on mennyt asiallisesti.

 

Sanotaan nyt vielä, että toki minunkin mielestäni se on ihanneratkaisu, että vanhus (tai vammainen tai kuka muu tahansa) voi elää kotonaan niin pitkään kuin vain on mahdollista. Mutta se nyt vain on tosiseikka, että monelle tulee jossain vaiheessa eteen se tosiseikka, että siellä kotona ei enää pärjää, ei vaikka kuinka olisi omaisia huolehtimassa.

Ja se tässä mikä minua huolettaa on se, että tässä tunnutaan olevan jatkuvasti menossa siihen suuntaan, että ihmisten oletetaan kykenevän huolehtimaan yhä vaikeammin sairaista ja huonokuntoisemmista vanhuksista kotona.

Ja mitä vanhustenhoidon laatuun tulee, niin siinä olisi kyllä syytä tehdä erittäin tarkat tutkimukset, ennenkaikkea rahojen käytön, sekä myös työn rationalisoinnin kannalta. Ei se ylimääräinen raha ja lisähoitajien palkkaaminen auta mitään, jos näiden työaika menee pelkkään paperinpyörittämiseen hoitotehtävien sijasta. (pahimmillaan olen kuullut,että hoitajien työaikasta yli puolet kuluu potilastietojen päivittämiseen ja kaikkien byrokratian vaatimien hoitolomakkeiden täyttämiseen).

 

Kai ne ovat kuntakohtaisia määräyksiä. Älytöntähän se on, jos kyse on palveluasumisesta, jossa ei esim. tehdä asukkaalle hoitoa, jonka vaikuttavuutta pitää seurata tiiviisti.

Meillä kirjaamiskäytäntö vaihtelee ihan yksiköittäinkin saman palvelukeskuksen sisällä. Toiset kirjaa ainakin päivittäin, toiset hätinä kerran kuukaudessa jos ja kun muutoksia hoitoon tai poikeamia hoitosuunnitelmaan ei ole tullut. Jossakin koulutuksessa kirjaamis ohjeeksi sanottiin se että kun hoitosuunnitelma on hyvä ja riittävän tarkasti kirjattu ei päiivittäin kirjata kuin poikkeamat.

 

Laitoshoidon, asumispalvelut ja tehostetut palvelut sosiaali- ja terveysministeriö määrittää näin

Laitoshoito - Sosiaali- ja terveysministeriö
"Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyy hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut.

"Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla enintään 85 prosenttia nettotulosta (v. 2012)."


Asumispalvelut - Sosiaali- ja terveysministeriö
"Tuki- ja palveluasumista on tarjolla niille, jotka tarvitsevat enemmän tukea asumiseen kuin tavanomaiseen asuntoon voidaan järjestää. Tuki- ja palveluasumista saavat ikäihmiset, vammaiset, kehitysvammaiset, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat."

"Tehostettua palveluasumista järjestetään paljon apua, hoivaa ja valvontaa tarvitseville. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asukkailla on oma huone tai asunto ja lisäksi yhteisiä tiloja. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden."

"Palvelu- ja tukiasumisen palveluista maksetaan kunnan tai muun asumispalvelun järjestäjän hinnaston mukaan. Kunnan järjestämän palvelu- ja tukiasumisen maksut ovat yleensä tulosidonnaisia. Asumisesta peritään yleensä erikseen vuokrasopimuksen mukaisesti vuokraa."

 

Minä näen työssäni terveyskeskuksen akuuttiosastolla näitä "kotihoidon helmiä". Yrtetään hoitaa kotiin maksimi kotiavun turvin ihmisiä jotka olisivat jo ajat sitten kuuluneet laitoshoitoon. Vain ja ainoastaa sillä "onnellisella ajatuksella" että vanhuksen paikka on kotona.

Mielestäni vuodepotilaan paikka ei ole kotona jossa hän on riippuvainen kotihoidon käynneistä kun oma iäkäs puoliso ei jaksa toteuttaa asentohoitoa, vaihtaa vaippoja, käyttää pesuilla tai osaa syöttää aspirointiriskin vuoksi. Myöskään keskivaikeasti dementoituneen muistisairaan paikka ei ole kotona.

Sitten näitä kotihoidon asiakkaita putoilee meille hoidettavaksi ja yleensä tila on jo siinä vaiheessa vakava. Näiltä vältyttäisiin jos sosiaalipuoli yms. tahot hoksaisivat tehdä hakemukset asumispalveluihin hyvissä ajoin. Mutta ei kun aina vaan yritetään siellä kotona pärjäillä. Olen ihan varma siitä että tämä tilanne tulee vielä rajähtämään käsiin ja siinä käy huonosti.

Jotenkin nyt tuntuu siltä, että syytät kotihoitoa tilanteesta? Tai ainakin jotakuta? Kuitenkin minusta lyhytnäköinen näkemys tilanteesta.

On vaan niin asiakaskohtaista, miten hoito kotona täyttää hänen tarpeensa tai ei täytä. Itsemääräämisoikeus on kuitenkin aika kovaa valuuttaa vielä (jos vain kognitio antaa myöten kuulla sitä). Vuodepotilaskin voi esim. omaishoitajan, kotihoidon ja sairaalan hoitoringin avulla pärjätä kotona pitkäänkin halutessaan. Usein kotiutumista saatetaan yrittää pariin-kolmeenkin kertaan, koska asiakas ja omaiset niin haluavat, mutta lopulta nähdään, ettei asiakas enää kykene kotona selviämään syystä tai toisesta.

Ainakin omassa työssäni tilanne on se, että joku asiakas saa laitoshoitopaikan hyvinkin helposti (epäilen omaisten sinnikkyyttä tässä asiassa) ja joku, joka tarvitsisi sitä häntä enemmän, ei saa, koska omaisia ei joko ole, tai he eivät niin paljon välitä. Me kotihoidosta olemme yhteydessä ns. sas-työryhmään tarvittaessa useinkin, mutta näkemykseni on, ettei siitä ole kovin paljon apua asiakkaan asumisjärjestelyissä. Sitten on tilanteita, joissa hyvinkin huonosti kotona selviävälle asiakkaalle tarjotaan laitoshoitopaikkaa kahteen, jopa kolmeenkin kertaan, eivätkä omaiset vastaanota sitä syystä tai toisesta. Kotihoito hoitaa, kun ei muutakaan voi. Sitten asiakas on siinä kunnossa, että joudutaan soittamaan ambulanssi ja loppuelämä kuluukin sairaalassa. Jokainen tilanne on erilainen ja asiakkaan eteen kyllä tehdään ainakin meillä kotihoidossa kaikki voitavamme, mutta kun se ei aina vaan riitä.

 

kuinka moni tähänkin ketjuun vastanneista oikeasti tietää mitä eri laitoksissa on? mun mielestä on kuulopuheiden perusteella tehtävistä mielipiteistä turha keskustella, koska ne eivät kerro sitä asian oikeata laitaa.

en sano etteikö joissakin paikoissa olisi kurjaa kun hoitajia on vähän, mutta niissä paikoissa missä itse olen kiertänyt työntekijänä, on asiat olleet ihan mallillaan, kukaan ei märissä vaipoissa tuntia kauempaa ole ja aina saa ruokaa syötäväksi, ihmistä ei kuitenkaan voi väkisin syöttää, koska hoitajien pitää kunnioittaa ihmisen omaa tahtoa, ketään ei siis pakkosyötet'ä.

 

Yksittäisistä hoitotilanteista keskustelu harvoin kuuluu julkiselle keskustelupalstalle. Muuten hyvästä ja huonosta hoidosta pitäisi keskustella huomattavasti nykyistä enemmän. Aina kritiikki ei esim. hoitajan näkökulmasta ole perusteltua, mutta täysin ymmärretävää on sekin että kaikki eivät tiedä sitä että esim. "tauoilla" tehdään paljon muutakin kuin istutaan, lorvitaan ja ryystetään kahvia.

 

En tiedä onko pitkäaikainen laitoshoito jonkun mielestä hyvää hoitoa jota itselle tai omille läheisille halutaan, mutta kuka ylipäätään määrittelee hyvän hoidon. Onko hyvää hoitoa kunnioittaa vanhuksen itsemääräämisoikeutta joka tilanteessa?

 

Laitoksessa asuvilla on vapaus tavata ystäviään ja henkilökunta on noita vaikeimmin vammaisia tuonut vierailulle luokseni.

Attendon "kodit" ovat vankiloita. Niissä asuvilla ei tuota tapaamisoikeutta ole.