Mikä rotu meille?

Eli kokeneemmat koiraihmiset, mikähän rotu meille sopisi, kun vanhasta cockerspanielista on aika jättää? :'(

Tässä muutamia kriteerejä

-koiran pitäisi olla keskikokoinen tai pieni
-ei vaadi kohtuuttoman paljon liikuntaa, mutta kestää kovempaakin menoa
-Ei hajoa pientenkään lasten käsiin
-Ei ole vihainen, ja tulee toimeen muiden eläinten kanssa
-Ei ole räksyttäjä
-On ihmisrakas
-Turkki ei saa olla liian aikaa vievä, mielellään lyhyt, tai vaikka karkeakin.


Tässä oli nyt tärkeimmät kriteerit, cockerspanieli on ollut ihana rotu, mutta turkki on aika aikaa vievä, ja koiran tekemisen halu on kyltymätön. Kokemusta on myös labradorinnoutajista, mutta nekin vaativat paljon liikuntaa ja ovat aika isojakin.


Lapsiperheen koiraa siis haetaan. :heart:

 

englanninspringeri?

 

Olisiko aussi eli australianterrieri mitään?

 

Spanielia en ota, koska cockerspanieli meillä on jo, ja sillä on aikaa vievä turkki, ja se vaatii paljon toimintaa, mutta aussi.... Se on kyllä kiva rotu, parhaalla kaverillani oli joskus nuorena sellainen ja se oli kyllä hurmaava tapaus..

 

Onko kokemuksia perhoskoirasta, eli papillonista? Helpompi vsi vaikeampi turkki, kuin spanielilla?

 

Ranskanbulldoggi!!! Ihana tapaus! :heart:

 

Tutun tutulla on aivan ihana parsonrusselinterrieri, ja pentujakin olisi pian aikomus teettää. Onko kellään kokemuksia em. rodusta? Liikuntaahan tuo tarvitsee aika paljon, mutta veljen tytär suostuisi harrastamaan koiran kanssa jotain "urheilua". Sopeutuuko lapsiperheeseen?

 

No ei välttämättä kaikista helpoin tapaus, eli vaatii kyllä kunnon jämptin peruskoulutuksen tai saattaa helposti ottaa pomon paikan perheessä.

 

Parson Russelinterrieri on erittäin tempperamenttinen ja energinen pakkaus! Sopii lapsiperheeseen, JOS se opetetaan hyville tavoille ja se saa riittävästi liikuntaa. Ei helpoin rotu - todellakaan! Pieni, mutta pippurinen kuten terrierit yleensäkin.
Aloittelijat yleensä yllättyvät, että noinkin pieni koira osaa pomottaa omistajiaan, jos siihen on mahdollisuus.
Meillä on kolme poikaa ja edesmennyt parson rouva tuli erittäin hyvin juttuun muksujen kanssa. Tosin olen aina ollut selkeä "johtaja" koirillemme ja mitään arvovalta ongelmia ei ole koskaan ollut! Riippuu niin paljon koirasta ja perheestä, että miten yhteiselo sujuu.

Parson rotuna on yleistynyt paljon nyt muutaman vuoden aikana, joka ei jalostuksellisesti ole ollut välttämättä hyvä. Rotuun on tullut arkoja ja "pelkopurijoita", joten kannattaa tutustua HUOLELLA pentujen vanhempiin ja polvet ja silmät tulisi olla myös vanhemmilta tutkittu.
Allergioita on myös jonkun verran, samoin hammaspuutoksia.
Hintahaitari on jopa 850-1200e. Tarjontaa on varmasti paljon, mutta hyvän pennun löytämiseen kannattaa uhrata aikaa.

Onnea etsintään!

 

Jos ei halua leikkiä aina silloin kun muksu nukkuu tai haluaa joskus olla rauhassa, ei kannata parsonia ottaa. Meillä yksi ihanaakin ihanampi parson-herra -joka kyllä tulee lapsen kanssa toimeen kun lapsi ei liikaa kiusaa -mutta välillä tuntuu et antakaa jompikumpi rauhaa edes hetkeksi... Vaikka kuvittelee tietävänsä minkälainen on energinen koira, niin ennenkuin on parsoni ollut, sitä ei tiedä...

 

Australian karjakoira?
Älykäs ja kotona rauhallinen, mutta tarvitsee liikuntaa, peruskoulutuksen ja älyllisiä tehtäviä. Tosi hyvä apu kotona - hakee tossut kun ei itse jaksa nousta sohvalta...
Karjis ei karkaile, sen turkki on helppo hoitaa ja ainakin meidän tapaus pitää lapsista (muiden!) paljon. Jännittävää aikaa kyllä eletään, ensimmäinen lapsi on tulossa (rv 25)... Vinkkejä siis kaivataan koiran omistajilta!
Eli mitä muita neuvoja vauvan ja koiran tutustumiseen kuin että tuo sairaalasta vaatteita yms., joissa on vauvan tuoksuja?

 

\

Australian karjakoira?
Älykäs ja kotona rauhallinen, mutta tarvitsee liikuntaa, peruskoulutuksen ja älyllisiä tehtäviä. Tosi hyvä apu kotona - hakee tossut kun ei itse jaksa nousta sohvalta...
Karjis ei karkaile, sen turkki on helppo hoitaa ja ainakin meidän tapaus pitää lapsista (muiden!) paljon. Jännittävää aikaa kyllä eletään, ensimmäinen lapsi on tulossa (rv 25)... Vinkkejä siis kaivataan koiran omistajilta!
Eli mitä muita neuvoja vauvan ja koiran tutustumiseen kuin että tuo sairaalasta vaatteita yms., joissa on vauvan tuoksuja?

Eipä meillä ainakaan oo mitään jippoja tehty vauvojen ja koirien tutustuttamiseen. Ihan hyvin kaikki on sujunut, kun koira tietää paikkansa perheessä.