Mikä pakko se on ängetä sinne sairaalaan katsomaan vauvaa?!

  • Viestiketjun aloittaja AAPEE
  • Ensimmäinen viesti
hyväkuntoinen, mutta väsynyt
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelen:
miten hemmetin huonokuntoisia te oikein olette?

eihän teidän niiden vieraiden kanssa tarvitse kuin jutella, ei tarvitse laittaa kahveja pullaa tai miään muuta,
No en tiedä muista, mutta ite olin passannut miehen sukulaisia, kun oli miehen synttärit, seuraavan päivän puuhannu itteni uuvuksiin, kun oli pakko ehtiä ennen synnytystä tekemään eräät asiat valmiiks. En saanu suppareitten takia nukuttua silmäystäkään koko yönä ja vauva syntyi aamulla. Olit tajuttman väsynyt. En olisi jaksanut ainuttakaan vierasta. Sairaalassa en ehtiny nukkumaan, kun kauhee trafiikki huoneessa koko ajan ja halusin kotiin lepäämään. Samana päivänä alkoi vieraita lappamaan ja niitä riitti 2 viikkoa. En ilenny kieltää tulemasta, vaikken olis jaksanutkaan. Vauva heräsi ympäri vuorokauden 1,5 h välein syömään. Kunto oli muuten hyvä, mut nukkumaan en ehtinyt.
 
Mun on vähän vaikea ymmärtää näin negatiivista asennetta kun itse olen mielelläni ottanut vieraita vastaan synnärlle:)
Tosin olin vain ekasta lapsesta pari pvä sairaalassa ja toisesta lähdin seuraavana aamuna kun ilalla synnytin. En ole ollut mitenkään kipeä tai väsynyt synnytyksen jälkeen, johtunee tietty siitä että molemmat synnytykset on olleet tosi helppoja, erittäin nopeita eikä edes kipeitä..Mutta siis itse olen ollut täydessä vedossa jo seuraavana päivänä ja lähtenyt lenkillekkin ilman mitään kipuja enkä ole edes joutunut valvomaan vauva-aikana :ashamed: Mutta toki jos on kipeä ja väsynyt niin ei jaksa vieraita viihdyttää mutta tuskin he pahaa tarkoittavat kun sinne tuppaavatkin..
 
Mä taas kaipasin vieraita, varsinkin tällä toisella kerralla. Siellä oli niin pirun tylsää yksinään. Mies kyllä kävi pojan kanssa katsomassa, mutta lisääkin vieraita olisi voinut tulla. Hirmuinen koti-ikäväkin iski, vaikka olin sairaalassa vain kaks yötä. :ashamed:
 
niinpä
Alkuperäinen kirjoittaja ihansekasin:
Mun on vähän vaikea ymmärtää näin negatiivista asennetta kun itse olen mielelläni ottanut vieraita vastaan synnärlle:)
Tosin olin vain ekasta lapsesta pari pvä sairaalassa ja toisesta lähdin seuraavana aamuna kun ilalla synnytin. En ole ollut mitenkään kipeä tai väsynyt synnytyksen jälkeen, johtunee tietty siitä että molemmat synnytykset on olleet tosi helppoja, erittäin nopeita eikä edes kipeitä..Mutta siis itse olen ollut täydessä vedossa jo seuraavana päivänä ja lähtenyt lenkillekkin ilman mitään kipuja enkä ole edes joutunut valvomaan vauva-aikana :ashamed: Mutta toki jos on kipeä ja väsynyt niin ei jaksa vieraita viihdyttää mutta tuskin he pahaa tarkoittavat kun sinne tuppaavatkin..
Se on totta, että on vaikea ymmärtää toista, kun ei itse ole kokenut samaa. Koskee asiaa kuin asiaa. Ikävää, että monet haluavat arvostella toisenlaisen kokemuksen omaavia. Enkä nyt tarkoita sinua, ethän ketään arvostellut. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja a:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
siis onko joku tosissaan että ei ole antanut vauvaa ennen kuin 3kk iässä anopin syliin...Heh he, kuulostaa aivan naurettavalle. Saisko jonkun selityksen tai perustelun että miksi...?
Miksi vauva olisi pitänyt sille antaa syliin sen kummemmin kuin muillekaan??


:D Täällä palstalla tuntuu olevan niin outoa porukkaa et hohhoijjaa. Jotenkin vähän yksinkertaista porukkaa. Olen vasta aloittanut tämän palstailun ja taidan kyllä lopettaakkin kun ei täällä tunnu mitään järkevää keskustelua saavan aikaseksi. Ihme katkeraa ja negatiivista tiltystä ja vouhkoomista, tuntuu että aika monella on todella pienet kuviot oikeassa elämässä, vai olenkohan ihan väärässä..Noh joka tapauksessa on täällä paljon mukavia ja järkeviä ihmisiäkin, jotenkin vaan paistaa näistä joistakin alotuksista mm. uusavuttomuus ja sellanen. Siis en itsekään pidä itseäni minään penaalin terävimpänä kynänä mutta välillä täällä on niin tyhmiä kysymyksiä että ei voi uskoa silmiään.
 
vieras
Minä ilmoitin kaukonäköisesti jo hyvissä ajoin ennen esikoisen syntymää kaikille sukulaisille, että sairaalaan en ota vieraita vastaan. Olisivat kyllä varmasti sinne ängenneet, mutta eivät sitten uskaltaneet kun kielletty oli. Huonekaverilla ramppasi koko ajan porukkaa ja se oli todella häiritsevää. Kaipasin vain lepoa ja rauhaa tutustua vauvaani. Vieraat olivat tervetulleita meille kotiin katsomaan vauvaa ja silloin olinkin jo kaikinpuolin kunnossa seurustelemaan ja passaamaan vieraita. Kuopus syntyi tuossa menneen vuoden lopulla ja silloin oli meidän sairaalassa vieraat rajattu vain lapsen isään ja sisaruksiin, edes isovanhemmat eivät päässeet sikaflunssavaaran takia katsomaan vauvaa. Todella hyvä juttu ja toivonkin käytännön jäävän voimaan myös jatkossa.
 
Mä tykkäsin kun kävi vieraita. Mun vanhemmat oli siellä kahtena päivänä peräkkäin useamman tunnin kun heillä on niin pitkä ajomatka. En pistäny pahakseni. Ihan kiva kun oli seuraa :) Ja sit muut kävi vierailutunnin aikana.
 
En kyllä käsitä miksi ei voi sanoa suoraan,että ei vaan tahdo sairaalaan vieraita!!?? :eek:

Minusta oli ihana kun kävi aina joku katsomassa.Veljeni tyttöystävänsä kanssa tulivat termospullossa kahvit sekä leivokset mukana.Mikäs sen kivempaa kun jutella vauva kainalossa :heart:
 
Foortti harmaana
Sairaalassa Koksissa vuonna 2001 sain onneksi olla yksin huoneessa, jee.

Vuonna 2004 oli kaverina joku tosi tyytymätön teiniäiti, se soitteli kokoajan kavereille, valitti äitilleen, soitti lapsen isälle, jonka kanssa ei ollu yhdessä. Valitti kätilöille. Valitti voisko vauvan vaihtaa toimivampaan...

Ja sillä ravas sitä sukua! Pahimmillaan 8kpl huoneessa, joten mun oli PAKKO poistua, ettei ne kyttää imettämisyrityksiä, voi luoja.

Koti kun pääsin esikoisesta, niin naapurit HETI sisään ja olivat 2h ja odottivat, että imetänkö ja kun sai keltaisuuden vuoksi välillä pullosta, niin niille riitti ja päivittelivät ja lähtivät.

Voi luoja =)

Muuten ollu ihan OK...
 
rv33
Omalla kohdalla tuen sitä ajatusta että vauva ei ole mikään näyttelyesine, vaan pieni ihminen joka tarvitsee suojaa ja rauhaa.

En halua osastolle vieraita perheeni ulkopuolelta, enkä kyllä ota vieraita vastaan vauvan ekana kotiviikkonakaan. Tällä tarkoitetaan myös isovanhempia.
Ennen on ollut suosituksenakin että vauvan lähelle ei perheen ulkopuolisia henkilöitä päästettäisi ensimmäisten elinpäivien aikana. Ja tätä minä noudatin aiempienkin synnytysten kohdalla.

Aikuisten pitää osata malttaa mielensä, sillä äitinä ajattelen kuitenkin vain lapseni parasta.
 
tintta
Mä taas olin ikionnellinen ku tuli vieraita. Olivat olleet sairaalassa muuten vaan käymässä ja kuulleet, et olen siellä myöskin. Mulla on hirveä sairaala-kammo ja kauhee koti ikävä heti ku joudun sekunninkaan oleen osastolla yksikseen ilman tuttuja. Mieluummin sairaalassa vieraita kuin kotona.
 
km
synnärillä, jossa minä olen synnyttänyt, ei sallita muita vieraita kuin lapsen isä ja sisarukset. Mielestäni se on tervettä ja järkevää, muut ehtii nähdä vauvaa myöhemminkin.
 
km
Alkuperäinen kirjoittaja ihmettelen:
miten hemmetin huonokuntoisia te oikein olette?

eihän teidän niiden vieraiden kanssa tarvitse kuin jutella, ei tarvitse laittaa kahveja pullaa tai miään muuta,
Mä en ainakaan alkuvaiheessa kaipaa laumaa vieraita pälllistelemään vauvaa ja vahtaamaan kun yritetään päästä alkuun imetyksessä ym. Haluan olla ihan rauhassa ekat pari viikkoa. Meillä on kummankin lasten kanssa tehty niin että on ihan sanottu suoraan kaikille että me sitten kutsumme kylään kun meille sopii ja kaikki ovat ymmärtäneet noudatta kehoitusta.Ensi kesänä syntyy kolmas lapsi ja teemme samoin: pari viikkoa haluan olla ihan rauhassa, sitten voi tulla vieraita. Mutta toiset haluaa toisella tavalla, tehköön kukin halunsa mukaan. Mutta ei se nyt huonokuntoisuudesta aina oo kiinni ettei halua vieraita.
 
Samaa mieltä!
Mäkään en yhtään tykkää että sairaalaan ängetään ja siks musta onkin NIIIIN HIENOA että KYSiin ei päästetä vierailijoita, siihen lasioven taaksehan saa tulla (mitä en oo anopille kertonut).
kun se silloin esikoisen odotuksen loppuaikana sanoi että "soita minulle sitten heti kun lähtö tulee" mä kun sitten ihmettelin että miksi ihmeessä?Niin se vastas haltioissaan "me tullaan sitten heti sinne katsomaan" johon mä niin helpottuneena totesin et sinnepä ei pääse:)Voi että sitä onnen tunnetta kun sai kaks päivää olla ihan rauhassa:)
 
Valmiiksi peloissaan
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minä ilmoitin kaukonäköisesti jo hyvissä ajoin ennen esikoisen syntymää kaikille sukulaisille, että sairaalaan en ota vieraita vastaan. Olisivat kyllä varmasti sinne ängenneet, mutta eivät sitten uskaltaneet kun kielletty oli. Huonekaverilla ramppasi koko ajan porukkaa ja se oli todella häiritsevää. Kaipasin vain lepoa ja rauhaa tutustua vauvaani. Vieraat olivat tervetulleita meille kotiin katsomaan vauvaa ja silloin olinkin jo kaikinpuolin kunnossa seurustelemaan ja passaamaan vieraita. Kuopus syntyi tuossa menneen vuoden lopulla ja silloin oli meidän sairaalassa vieraat rajattu vain lapsen isään ja sisaruksiin, edes isovanhemmat eivät päässeet sikaflunssavaaran takia katsomaan vauvaa. Todella hyvä juttu ja toivonkin käytännön jäävän voimaan myös jatkossa.

Tosi hienoa jos teidän tutut ja sukulaiset ymmärtävät selvää puhetta, toisin kun minun hössöttävä anoppi joka väkisin änkesi sisälle katsomaan kuopusta juuri kun oltiin kotiuduttu vaikka sille oli nätisti useampaan kertaan että me halutaan kotiutua ihan rauhassa ja että esikoisen pitää saada rauhassa tottua uuteen sisarukseensa ennen vieraita.Se kuitenkin väkisin änkeytyi ja hössötti vaan vauvaa ja jätti esikoisen kokonaan huomiotta.Vaikka käynti kesti vaan pari minuuttia niin musta se tuntui ikuisuudelta ja siitä jäi niin kamalan paha mieli ettei tosikaan, nyt odotan kolmatta ja jo valmiiksi pelkään sitä kotiutumista et miten ihmeessä saan muutaman päivän kotiutua rauhassa ja antaa poikien tottua tulokkaaseen...:(
 
Meillä sairaalaan, siis sinne osaston puolelle on päässyt vain isä ja sisarukset. Muut sukulaiset, ystävät etc. on tavattu osaston aulassa (välissä lasiovet osastolle). Vauva on myös pidetty osaston puolella. Minen ainakaan ois kestänyt, jos samassa huoneessa ois rampannu toisen sukulaisia ja kumminkaimoja, kun välillä oikeasti potilashuoneessa kätilöt kävivät painelemassa massua ja kyselemässä alapään asioita. Samanhan se vaikka ois julkistaa lehdistötiedote suoliston toiminnasta ja vuodoista, niin että kaikki varmaan saisi asioista tietää :/
 
~ vieras ~
Olen tehnyt selväksi sukulaisille ja kavereille, että kun esikoiseni muutaman kuukauden päästä syntyy, sairaalaan saa tulla käymään vain isäni, äitini ja veljeni. (mies on ulkomaalainen joten hänellä ei ole sukulaisia suomessa)
Kaverit ja muut sukulaiset voivat sitten tulla meille kotiin käymään myöhemmin kun vauva on noin parin viikon ikäinen... halutaan ensin miehen kanssa tutustua vauvaan rauhassa ja olla vain kolmestaan.
 
?
Alkuperäinen kirjoittaja Valmiiksi peloissaan:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Minä ilmoitin kaukonäköisesti jo hyvissä ajoin ennen esikoisen syntymää kaikille sukulaisille, että sairaalaan en ota vieraita vastaan. Olisivat kyllä varmasti sinne ängenneet, mutta eivät sitten uskaltaneet kun kielletty oli. Huonekaverilla ramppasi koko ajan porukkaa ja se oli todella häiritsevää. Kaipasin vain lepoa ja rauhaa tutustua vauvaani. Vieraat olivat tervetulleita meille kotiin katsomaan vauvaa ja silloin olinkin jo kaikinpuolin kunnossa seurustelemaan ja passaamaan vieraita. Kuopus syntyi tuossa menneen vuoden lopulla ja silloin oli meidän sairaalassa vieraat rajattu vain lapsen isään ja sisaruksiin, edes isovanhemmat eivät päässeet sikaflunssavaaran takia katsomaan vauvaa. Todella hyvä juttu ja toivonkin käytännön jäävän voimaan myös jatkossa.

Tosi hienoa jos teidän tutut ja sukulaiset ymmärtävät selvää puhetta, toisin kun minun hössöttävä anoppi joka väkisin änkesi sisälle katsomaan kuopusta juuri kun oltiin kotiuduttu vaikka sille oli nätisti useampaan kertaan että me halutaan kotiutua ihan rauhassa ja että esikoisen pitää saada rauhassa tottua uuteen sisarukseensa ennen vieraita.Se kuitenkin väkisin änkeytyi ja hössötti vaan vauvaa ja jätti esikoisen kokonaan huomiotta.Vaikka käynti kesti vaan pari minuuttia niin musta se tuntui ikuisuudelta ja siitä jäi niin kamalan paha mieli ettei tosikaan, nyt odotan kolmatta ja jo valmiiksi pelkään sitä kotiutumista et miten ihmeessä saan muutaman päivän kotiutua rauhassa ja antaa poikien tottua tulokkaaseen...:(
miten voi väkisin änkeytyä sisälle, oven läpikö se tuli?
 
Ainoa joka tukki sairaalaan ilman lupaa oli lapsen isä, muut oli kutsuttu.
Minusta oli kivaa että kävi vieraita, taas toisaalta, lapsi syntyi sektiolla joten en ollut hirveän väsynyt kun ei ollut tarvinnu montaa vuorokautta kärvistellä nukkumatta.
 

Yhteistyössä