Mikä on ensimmäinen muistikuvasi elämästä?

[QUOTE="vieras";28840630]No mitenköhän niitä tutkimuksia on tehty. Minä ainakin pystyn helposti ajoittamaan paljon, paljon muistoja alle 2,5 vuoden ikään, koska silloin muutimme toiselle paikkakunnalle. Siis muistot syntymäkodistani ja tapahtumista siellä ovat varmasti jääneet mieleen alle 2,5v. Kertaakaan en ole ensimmäisessä kodissa tai sen pihalla sen jälkeen käynyt[/QUOTE]

Ihminen luottaa sokeasti omiin aivoihinsa vaikka ne huijaavat meitä jatkuvasti. Itse asiassa joka kerta kun muistelet jotain asiaa, vanha muisto pyyhkiytyy ja muistosta kehittyy uusi muisto. Tämän takia muistomme ovat usein hyvin väärässä. Kokeissa rotille on hyvin helposti pystytty asentamaan vääriä muistoja. Yhdessä kokeessa ihmisiä pyydettiin 9/11 terrori-iskun seuraavana päivänä kirjaamaan ylös missä he olivat ja mitä tekivät kun kuulivat asiasta. 10 vuoden päästä heitä pyydettiin kirjoittamaan muisto uudelleen ylös. Jokainen tutkimukseen osallistuva oli varma muistavansa oikein ja lähes jokainen oli väärässä. He mm. sekoittivat päivän muita tapahtumia ja luulivat olleensa tilanteessa, jossa olivatkin aikaisemmin tai myöhemmin saman päivän aikana.

 

Mä en varmaankaan muista mitään kun olin alle 4-vuotias. Muistan kuitenkin ihan hyvin ensimmäisen kotimme ja sieltä tapahtumia. Muutimme pois kun olin 4-5-vuotias.

Tämä on kuitenkin ensimmäisiä muistojani: Olimme perheen kanssa kaupassa ja kurkottelin ostoskärryihin ja tutkin ostoksia. Kunnes siihen tuli joku vanhempi mies ja tajusin, ettei kärryt olleet meidän perheen. Minua nolotti ihan hirveästi. Olin 4-5-vuotias. Mutta en nyt ihan varma ole iästä, voin olla periaatteessa nuorempikin esim. 3v, mutta muistan missä kaupassa olimme ja se oli lähellä kotiamme, ja asuimme tosiaan siellä n. 5 vuoden ikään.

 

[QUOTE="vieras";28840703]Ihminen luottaa sokeasti omiin aivoihinsa vaikka ne huijaavat meitä jatkuvasti. Itse asiassa joka kerta kun muistelet jotain asiaa, vanha muisto pyyhkiytyy ja muistosta kehittyy uusi muisto. Tämän takia muistomme ovat usein hyvin väärässä. Kokeissa rotille on hyvin helposti pystytty asentamaan vääriä muistoja. Yhdessä kokeessa ihmisiä pyydettiin 9/11 terrori-iskun seuraavana päivänä kirjaamaan ylös missä he olivat ja mitä tekivät kun kuulivat asiasta. 10 vuoden päästä heitä pyydettiin kirjoittamaan muisto uudelleen ylös. Jokainen tutkimukseen osallistuva oli varma muistavansa oikein ja lähes jokainen oli väärässä. He mm. sekoittivat päivän muita tapahtumia ja luulivat olleensa tilanteessa, jossa olivatkin aikaisemmin tai myöhemmin saman päivän aikana.[/QUOTE]

Mutta kyetäkseen muistelemaan uudelleen, pitää kuitenkin olla se ensimmäinen muistikuva (ellei ole ollut kokeissa, joissa vääriä muistoja on asennettu ), tokihan muistot muuntuvat, mutta ei se todista, ettei sitä ensimmäistä muistikuvaa ole ollut olemassa

 

Kun olin 5v. hoidossa. Tuli riitaa hoitajan lapsen kanssa.

 

Olin suunnilleen 3v kun koetin kiivetä meidän koiran selkään ratsastamaan ja äiti kielsi, ettei niin voikaan tehdä. Ko. asuntoa ei muista ollenkaan, muutettiin kun olin sen 3v. Seuraavat muistot on kun olin 4-5v ja heräsin yöllä enkä löytänyt vahnempia mistään (isä oli lähtenyt hakemaan äitiä töistä ja jättänyt mut nukkumaan). Keräsin kaikki pehmoleluni sänkyyni ja itkin, ja kun vanhemmat tuli kotiin niin juoksin koko asunnon ympäri hypätäkseni isän syliin. Seuraavalla kerralla kun heräsin ko. tilanteessa, otin sarjakuvalehden ja luin sitä mukamas tyynen rauhallisena vanhempien sängyssä.

 

[QUOTE="vieras";28840825]Mutta kyetäkseen muistelemaan uudelleen, pitää kuitenkin olla se ensimmäinen muistikuva (ellei ole ollut kokeissa, joissa vääriä muistoja on asennettu ), tokihan muistot muuntuvat, mutta ei se todista, ettei sitä ensimmäistä muistikuvaa ole ollut olemassa [/QUOTE]

Ei tietystikään todista. Tämä vain liittyi tähän ihmisten aivojen huijaamiseen ylipäätänsä. Se ensimmäinen muisto voi olla feikki. Eikä kenenkään ole tarvinnut sitä erikseen asentaa, ihminen muodostaa vääriä muistoja ihan itsestään, hän yhdistelee tapahtumia ja kuulemiansa asioita jne. Yhdessäkään asiaa tutkineessa tutkimuksessa ei ole kukaan pystynyt muistamaan mitään ennen 2 vuoden ikää.

 

Ja vaikka se ensimmäinen muisto olisikin olemassa, se voi olla tosiaan vaikka 3 vuoden iästä ja vuosien varrella se muisto on muuttunut niin, että luulee sen tapahtuneen jo aikaisemmin.

 

Olin joku 2-3 v. Nökötin lumihangessa kipeänä ja odotin äitiä ( en muista milloin olisi ollut tulossa) olin siis pph:lla hoidossa. Yritin mennä sisälle kun oli kylmä muttei pph päästänyt, itse pph oli kyllä sisöllö Muistan kun lumi oli loskalunta, pyllyn kuva jäi lumeen. Traumaattinen kokemus.

 

[QUOTE="vieras";28841087]Ei tietystikään todista. Tämä vain liittyi tähän ihmisten aivojen huijaamiseen ylipäätänsä. Se ensimmäinen muisto voi olla feikki. Eikä kenenkään ole tarvinnut sitä erikseen asentaa, ihminen muodostaa vääriä muistoja ihan itsestään, hän yhdistelee tapahtumia ja kuulemiansa asioita jne. Yhdessäkään asiaa tutkineessa tutkimuksessa ei ole kukaan pystynyt muistamaan mitään ennen 2 vuoden ikää.[/QUOTE]

Näinpä..ja myös valokuvien perusteella pystyy ns. muistoja muodostamaan. Sitä minkä ikäinen on ollut ekojen muistojen aikana on todella vaikea sanoa. Muistan itse paljon varhaislapsuudesta, mutta sitä minkä ikäinen olin niin en tarkkaan pysty hahmottamaan. Jotain 2-3 vuotta arviolta. Esim. semmosen muistan kun makaan sängyssä päiväunilla, meillä on vieraita ja on lämmin. Huoneen verhot ovat kiinni. Tämmönen tilannekuva on jäänyt mieleen. Uskon et on aito muisto, koska mitään valokuvia tosta ei oo enkä ole tilanteesta kuullut. Muistoja varhaislapsuudesta on paljon, osa aitoja, osa muuntuneita ja osa varmaan ns. aivojen tuotosta.

 

Ensimmäiset muistikuvat ovat siitä, kun olen ollut reilusti alle 3 v, mahdollisesti vähän päälle 2 v. Ajallisesti en osaa sanoa, mikä on ensimmäinen. Yksi on muisto siitä, kun kaaduin nokkosiin, toisessa astuin puolestaan lasinsiruun.

 

Mulla eka muistikuva on joulun alta, kävelin uudesta kodista yksin lähikauppaan ostamaan omalla rahalla karkkipussin. Pussi oli pieni, ja karkit olivat kuusen ja kellon muotoisia. Olin tuolloin 10-vuotias. Lapsuudessa ei ole juurikaan hyviä kokemuksia, joten olen kai aiemmatmuistot pyyhkinyt kovalevyltä, kun en leikkivuosilta muista mitään. Valokuvien tilanteet näyttää vierailta, vaikkaihmiset tunnistankin.

 

Muistan kun istuin rattaissa ja laiton silmät kiinni, ja näin "punaista". En osaa sanoa tarkalleen minkä ikäisestä ensimmäiset muistoni ovat, mutta aika paljon muistan aika pienestä. 1-2 vuotiaasta.

Itsekkin muistan ehkä 1-2vuotiaasta juuri sen kun laittoi silmät kiinni auringon paisteessa, niin näkyi punaista. Samoin kun oli kovassa kuumeessa pimeässä huoneessa niin simissä näkyi vain mustaa ja ahdisti.

 

[QUOTE="vieras";28841094]Ja vaikka se ensimmäinen muisto olisikin olemassa, se voi olla tosiaan vaikka 3 vuoden iästä ja vuosien varrella se muisto on muuttunut niin, että luulee sen tapahtuneen jo aikaisemmin.[/QUOTE]

Muistot pystyy ajoittamaan esimerkiksi eri tapahtumien ajoituksella, kuten muutto toiseen paikkaan. Itseni kohdalla selvä rajapyykki on joulukuu 82 jolloin vaihdoimme asuinpaikkaa ja olin viellä kaksi vuotias. Sitä edeltävät muistot aiemmasta asunnosta ovat korkeintaan 2 vuotiaana ja niitä on paljon siltä ajalta ja ihan selviä muistoja ei arvailuja. Eri ajankohdat kuten tämä muuttopäivä lukee valokuva albumissa ja muistan sen ilman sitäkin suuripiirtein. Tutkimuksissa on lähes mahdoton todentaa muistoja ja niiden aitoutta ja kun vielä osa muistoista on tunnemuistoja ja ei niin selkeitä. On myös niitä muistoja, jotka ajoitetaan mielessä väärin, mutta periaatteessa ajoitus on helppoa jos vanhemmat ovat tehneet muistiin panoja lapsuuden ajalta. Itse laitan paljon asioita muistiin omien lapsien tai lapsen touhuista ja kehityksestä.

 

Mun episodista muistia on kehuttu poikkeukselliseksi ja siitä on hyötyä mun työssä. Ekat muistikuvat on että mut laitettiin makaamaan sänkyyn ja naamani oli painettu tiettyyn päiväpeittoon kiinni. Uskon olleeni n. 1-1,5-vuotias. Eka selkeämpi muistikuvani on joululta kun olin 2,5-vuotias. Muistan kuusen sekä paketit sen alapuolella ja tosi hämärästi vanhempien läsnäolon.

 

[QUOTE="nette";28841179]Näinpä..ja myös valokuvien perusteella pystyy ns. muistoja muodostamaan. Sitä minkä ikäinen on ollut ekojen muistojen aikana on todella vaikea sanoa. Muistan itse paljon varhaislapsuudesta, mutta sitä minkä ikäinen olin niin en tarkkaan pysty hahmottamaan. Jotain 2-3 vuotta arviolta. Esim. semmosen muistan kun makaan sängyssä päiväunilla, meillä on vieraita ja on lämmin. Huoneen verhot ovat kiinni. Tämmönen tilannekuva on jäänyt mieleen. Uskon et on aito muisto, koska mitään valokuvia tosta ei oo enkä ole tilanteesta kuullut. Muistoja varhaislapsuudesta on paljon, osa aitoja, osa muuntuneita ja osa varmaan ns. aivojen tuotosta.[/QUOTE]

Valokuvissa on se muistiin liittyvä instrumentti, joka auttaa muistamaan asioita, ei korvaa muistia. Kuten vaikka pikkusiskoni syntymä 20 vuotta sitten, joka palautuu mieleen juuri valokuvien kautta, mutta pystyn kertomaan lähes koko päivän tapahtumat vaikka niistä ei valokuvia olekkaan.

 

[QUOTE="vieras";28840703]Ihminen luottaa sokeasti omiin aivoihinsa vaikka ne huijaavat meitä jatkuvasti. Itse asiassa joka kerta kun muistelet jotain asiaa, vanha muisto pyyhkiytyy ja muistosta kehittyy uusi muisto. Tämän takia muistomme ovat usein hyvin väärässä. Kokeissa rotille on hyvin helposti pystytty asentamaan vääriä muistoja. Yhdessä kokeessa ihmisiä pyydettiin 9/11 terrori-iskun seuraavana päivänä kirjaamaan ylös missä he olivat ja mitä tekivät kun kuulivat asiasta. 10 vuoden päästä heitä pyydettiin kirjoittamaan muisto uudelleen ylös. Jokainen tutkimukseen osallistuva oli varma muistavansa oikein ja lähes jokainen oli väärässä. He mm. sekoittivat päivän muita tapahtumia ja luulivat olleensa tilanteessa, jossa olivatkin aikaisemmin tai myöhemmin saman päivän aikana.[/QUOTE]

Tuo on totta että yksityiskohdat menevät pahastikin sekaisin. Mutta erittäin merkittävissä asioissa muutama seikka osuu oikein.

Historiassakaan ei saisi luottaa muistoihin ja muisteluihin sillä melkein aina ne ovat pääasiallisesti virheellisiä. Kun tapahtuman näkee filmiltä tai kuvasta, asia olikin aika erilainen.

 

Vanhin muistoni on kun olin 3-vuotias. Oltiin vanhassa talossa ja pelkäsin tulla sisälle taloon. Seisoin epävarmana eteisen maton päällä ja vanhemmat yrittivat rohkaista astumaan sisälle. Samassa talossa nukuttiin nukkuma alkovissa joka oli rajattu olohuonseesta todella tumman sinisellä kukikkaalla ja paksulla verholla. Se oli mielestäni kaunis. Illalla laskettiin yöpuvustani peikkoja.. Äiti huijasi että ne vähenivät koska menivät nukkumaan...

Seuraavat vanhat muistoni ovat kun äiti lauloi iltalaulua ja halusin aina kuulla ja tietää enemmän siitä laulusta ja sen tapahtumista. Äiti oli "vähän " hermostunut ja käski mua pitämään silmät vain kkiinni ja nukkumaan.. (voin niin kuvitella sitä turhautumisen määrää mitä äitini koki)
Ja muistan myös kun isäni kaatui ja sen kyynärpää murtui. Muistan että puhalsin kyymärpäätä että se paranisi. Ja siskoni syntymän muistan myös.

 

Juuuu.. Onko nää teidän 1 v muistot omia vai niitö mitä vanhemnat on kerrannu ja kerrannu ja muistatte siksi?
Omassa muistossani olin ehkä 3 vuotias ja halusin joulun alka ison sudikoiralelun!

 

Elämän ensimmäinen muisto on 4-vuotiaana, jolloin äitini oli yövuorossa töissä ja sisareni kaverilla yökylässä. Olin kahdestaan isän kanssa kotona ja menin hirmuiseen paniikkiin, kun isä ei herännyt keittiön lattialta. Jotenkin muistin tiedon, että puhelimeen on kirjoitettu äidin työpaikan numero ja osasin soittaa siihen. Tuntematon nainen vastasi, ja minä vain itkin ja huusin äitiä. Olivat sitten sairaalan, eli äitini työpaikan keskuksesta ruvenneet selvittämään kun saivat ongittua minulta nimeni, että kenellä sairaalan yövuorolaisella on tämän niminen tyttö. Lopulta äidin tuttu ääni tuli puhelimeen ja äiti sai jotenkin rauhoitettua minut jättämään isän keittiön lattialle ja menemään yksin nukkumaan. Äiti tiesi että isä on juonut itsensä sammuksiin. Ei mikään kaunis muisto, mutta sitäkin elävämpi.

 

Muistan kylmän pakkasillan sukulaistemme maatilan pihalla, olimme lähdössä jostain juhlista. Minut laitettiin turvaistuimeen ja katsoin auton ikkunasta tähtitaivasta ja muistan päälläni olleen harmaan turkistakin. Se on niin kirkkaana mielessä. Lisäksi muistan kun sain 3-vuotiaana toivomani nallen joululahjaksi.

 

En voi sanoa, että muistaisin mitään alle 4-vuotiaana tapahtunutta. Ensimmäinen selvä muisto mulla on päivästä, jolloin menin ekan kerran päiväkotiin. Olin 4-vuotias. Minua pelotti ja istuin siellä päiväkodissa jonkun pöydän alla.