Mikä lapsessasi on ihaninta?

Kiinnostaa vain tietää.. Mikä on ihaninta omassa lapsessasi/omissa lapsissasi? Tai jos lapsesi vaan sattuu olemaan ihan kokonaan ihana, niin kerro, mikä hänessä on aivan erikoisen ihanaa.. Useampiakin asioita saa laittaa!

Itse aloitan:
-iloisuus
-hassu röhönauru, joka ei ole lainkaan vauvamainen, mutta juuri siksi niin ihana
-tutkiva, keskittynyt ilme, joka ilmestyy pojun kasvoille silloin, jos vastaan tulee jotain todella mielenkiintoista (esim. tyhjä sipsipussi, avainnippu tai mummon karvalankamatto).
-se, kun poju tuijottaa pientä kättään/jalkaansa ja kiljuu sille korviavihlovasti

 

He ovat teinejä, joitten suusta en ole koskaan kuullut, että olisin hullu tai inhottava tai kaikki olisi pilalla. He tekevät mitä pyydän, korkeintaa sanovat, että ihan kohta. He ovat kohteliaita ja fiksuja ja ystävällisiä eivätkä tappele edes keskenään nykyään juuri ollenkaan.

 

Nauru, iloisuus ja älykkyys.

 

Mä jaksan aina vaan ihmetellä miten erilaisia ja kertakaikkisen ihania nuo mun poikani ovat. Ja miten he ovat niin hauska sekoitus sekä minun että mieheni persoonia. Vanhempi poika on ujo, syvällinen ja herkkä poika. Mahdottoman fiksu ja asettaa itselleen korkeat vaatimukset. Ei ole sosiaalisesti kovinkaan lahjakas ja varsinkin aikuisten keskuudessa suorastaan "rujo", mutta silti kovin tykätty kaveriensa kesken.

Nuorempi lapsista taas on itse aurinko. Hän on 90% hereilläolostaan ihan älyttömän hyvällä tuulella ja sitten se 10% on täyttä kiukkua. Hän on kovin sosiaalinen, moikkaa kaupan tädit ja asiakkaat, ei pahemmin ujostele ja tykkää jutella. Semmoinen vauhdikas rämäpää, josta me vanhemmat ollaan naureskeltu että saadaan olla tyytyväisiä jos (tulevaisuudessa) koulussa osaa kokeessa kirjoittaa nimensä oikein .

Siinä missä isompi on analyyttinen pohdiskelija, turhan epävarma itsestään ja kovin itsekriittinen, niin nuorempi taas kuvittelee osaavansa ihan kaiken ja on siksi kävelevä katastrofi. Vanhempi on aina ollut kiltti ja tottelevainen, mutta toisaalta sangen neutraali käytökseltään. Ei pahemmin riemuitse, mutta marmattaa kylläkin kaikesta, joka omasta mielestään on epäoikeudenmukaista. Nuorempi taas omaa voimakkaan oman tahdon, ei todellakaan tottele ja hänen kanssaan sattuu ja tapahtuu aina. Hän on kuitenkin sangen valoisa persoona, joka riemuitsee lähes tulkoon mistä tahansa, aidosti ja sataprosenttisesti .

Kertakaikkisen rakkaita molemmat, 110 prosenttisesti :heart:

 

Esikoinen on mielestäni todella suloinen ja hällä on aivan valloittava hymy. Hän on jotenkin niin avoin ja "rehellinen", vain aito itsensä ja silloin kun hän välittää jostain hän todella näyttää sen. Hänellä on myös oma huumorintajunsa ja jotain huvittavaa on siinäkin kun hän nauraen juoksee pahantekoon.

Kakkonen on erikoinen persoona, keiju-tyttömme tällä hetkellä. Hän elää tavallaan vähän kuin kahdessa maailmassa ja joskus se ilmenee viehättävällä tavalla. Hänellä on mielestäni kaunis katse, jota on mahdoton kunnolla tulkita. Hän osaa olla uskomattoman haastava, mutta hyvillä hetkillään todella herttainen ja hauska. Ihana nähdä kun hän osoittaa hellyyttä sisaruksilleen ja tietty meille vanhemmillekin. Lisäksi hänellä on kaunis ääni (silloin kun käyttää sitä oikealla äänenpainolla ja volyymillä ) ja hänen puheensä kuulostaa ihanalta.

Kuopus on... vauva. Hän vaan on niin herttainen ja ihastuttava jo omana pullukkana itsenään. Helppo ja iloinen tapaus kuin mikäkin. Pelkkä hänen näkemisesnä saa heti hyvälle tuulelle. Se nauru on jotain niin sydäntä lämmittävää.

 

kaikkein ihaninta on teinini elämänilo. Pienetkin asiat saavat hänet kommentoimaan: Jee! Mörkkinä häntä näkee tosi harrvoin ja kyse on kuitenkin 16-vuotiaasta.

 

Se kun poikani 8kk joka aamu herätessään tekee maailman isoimman hymyn minut nähdessään. Ja se kun hän ensiaskeltuolilla huristaa äitin luo antamaan ison kuolapusun. Ja se miten hän tekee murjotusilmeen vaikka ei ois kiukkunen. Ja se kun hän nukkuu ihanaa vauvan unta ja tuhisee. Kaiken kaikkiaan iloisin ihmistaimi jonka olen nähnyt

 

Kun lapsi juostakapsahtaa halaamaan kesken kaiken omien touhujen, kun nuorin katsoo minun istuvan alas niin tulee luokse aina takapuoli pitkällä, syliin tahtoen, kun kiepsahtavat sohvalla makoilemaan syliin ja katsovat silmiin kuin olisin jotain aivan ainutlaatuisen ihanaa ja rakasta heille. Nauru, ilo, rakkaus mitä osoittavat toisilleen.

 

Poikani 1,5v on valloittava. Keimailee ja hymyilee ja tietää saavansa pääni pyörälle joka kerta sillä katseella <3

Ihanaa on kikaktus seurauksen reisien kutituksesta.

Suloista on myös pojan tapa kurkistaa ihmisten kasvoja, jonnekkin huoneeseen, kulman taakse tms.; polvet reiluhkosti koukkuun, peppu taakse ja yläkroppa eteenpäin, kaula pitkälle ja pää kunnolla kallelleen. Eli sellanen ylikorostettu ylivarovainen kurkistus

 

Mulla on isot lapset,osa aikuisia.Varmaan se on parasta että he haluaa olla mua läsnä joka päivä vaikka elävät jo omillaaan.Kuopus 12v. se ettyä haluu syliin äidille joka ilta.

 

Poikani 1,5v on valloittava. Keimailee ja hymyilee ja tietää saavansa pääni pyörälle joka kerta sillä katseella <3

Ihanaa on kikaktus seurauksen reisien kutituksesta.

Suloista on myös pojan tapa kurkistaa ihmisten kasvoja, jonnekkin huoneeseen, kulman taakse tms.; polvet reiluhkosti koukkuun, peppu taakse ja yläkroppa eteenpäin, kaula pitkälle ja pää kunnolla kallelleen. Eli sellanen ylikorostettu ylivarovainen kurkistus

Taas eilen illalla totesin miehelle että voiko olla suloisempaa näkyä kun meidän ( ) lapsi tyytyväisenä nukkumassa, niin kaunis ja täydellinen, aivan kyynel tuli..

 

Se kun poika 3v tulee kesken rytinäleikin halaamaan kovaa ja kertomaan että olet minun rakas äiti :heart: Ja se vilpittömän avoin suhtautuminen maailmaan 3v innolla, uusien taitojen jatkuva oppiminen ja pikkumiehen ylpeys kun hän osaa.
Raikuva nauru ja kikatus kun tapahtuu jotain hassua. Kaikenkaikkiaan ihana pakkaus! :heart:

 

Sain esikoiseni nuorena ja nyt tänään, kun hän päätti ensimmäisen kouluvuotensa olin pakahtua ylpeydestä, miten olenkin saanut noin ihanan lapsen!!:heart: Hän on vauvasta saakka ollut aurinkoinen ja ihastuttava lapsi, mielettömän kekseliäs ja kaikkien kanssa toimeentuleva.
Opettajansa sanoin: sydämeen menevä poika :heart:
Toisinaan hän vois miettiä ennen kuin päättää pistää tuulemaan mutta, ei kukaan ole täydellinen.

Tyttö on pieni vielä mutta vajaassa kahdessa vuodessa hänkin on niin monen monta kertaa hurmannut meidät niillä omilla hassuilla jutuillaan, juuri opitulla tekonaurulla, omilla sanoillaan ja hartaasti lauletuilla lauluillaan. Ihanaa on myös huomata miten rakas ja tärkeä on isoveli pienelle tytölle, toisinaan meinaa sydän pakahtua noista kahdesta!:heart::heart:

 

Esikoinen on pohdiskelija, hänen kanssaan on ihania syvällisiäkin asioita käyty läpi. Nyt varsinkin, kun on jo lukiossa ja aikuisuus koputtelee ovelle. Toki osaa esikoinen olla se meidän lapsikin vielä ja voiko ihanampaa näkyä ollakaan, kuin 18v iso sälli leikkimässä My Little Poneilla hartaasti 2-vuotiaan tyttösen kanssa?:heart:

13v on,, no, 13v. Ollaan aina hänestä mietitty että mikähän siitä pojasta tulee? Hajamielisyys, sählää ja koheltaa, mutta kuitenkin kaikki onnistuu häneltä ihan ok kaikesta sähellyksestä huolimatta. Ei se muista avaimia, ei kirjoja, ei sovittuja tapaamisiakaan, kuitenkin pääsee aina näistä kuin koira veräjästä jotenkin. Erittäin pitkäpinnainen, tykkää kovasti pienistä lapsista ja on kovin rauhallinenkin.

10v on meidän tutkija, pohdiskelija ja askartelija. Häntä rakastavat pienet vauvat ja eläimet ja hän myös niitä.:heart: Erittäin kohtelias, ihana ihana poika joka miettii joskus vähän liiankin syvällisiä asioita, ottaa toiset ihmiset huomioon todella hienosti, joskus ajattelen hänellä olevan joku meedion lahja kun osaa niin tulkita ihmisten tunteita.

2v on meidän 'iltatähtityttö' aivan ihastuttava persoona, niin tyttömäinen tyttö, ettei uskoisi hänen kasvavan poikalauman kanssa.:heart: Rakastaa kaikkea elävää, jopa niitä ziljoonaa muurahaista metsissä, koiria ja hevosia(tietty) eipä noin pienestä murusta vielä osaa niin suurta analyysiä kirjoittaa.

Kaikki lapsemme ovat rauhallisia ja kohteliaita, meillä ei oikeastaan ole mitään suurempia lasten välisiä tappeluita koskaan, eikä ovien paiskomisia tmv,,

 

Musta ihaninta on 5-vuotiaan rakkauden- ja hyvänolon osoitukset sanoin ja teoin. Tänäänkin vietettiin koko aamupäivä hassutellen sängyllä. Halaukset, heleä nauru, iloiset silmät ja hymykuopat sulattavat sydämen joka kerta.

 

Esikoinen on sellainen laajasydäminen, ennakkoluuloton ihmislapsi. Hyvin sosiaalinen ja puhelias. Välillä uuvuttavuuteen asti. Koulun ja kaveripiirin ilopilleri. Kotona sitten näkyy se toisenlainenkin puoli. Lapsistani se, jonka kanssa hankauspintani on kovimilla. Mutta kuitenkin hän on heistä se, joka taitaa tuntea minut parhaiten. Osaa lukea minua ja minä häntä. Sellainen uskalias, itsensä ilmaisemaan kykenevä, näyttelijänalku.:heart:
Keskimmäinen on hentoinen pieni keijukainen. Keskikesän kukkaislapsi, lintunen, joka lauleskelee paljon ja kauniisti. Sellainen keskimmäinen lapsi, aika tyypillisesti, joka tasapainoilee kahden vahvan sisaruksen välissä- helppo ja joustava lapsi monessa suhteessa.
Kuopus on sellainen hersyvä naurava lapsi, jonka ilo on herkässä ja ollessaan iloinen luo sitä myös ympäristöönsä. Mutta herkässä on myös toiset tuntee, herkästi itkevä ja loukkaantuva. Sellainen äidin syliin käperytävä kainaloinen, pieni iso, tunteikas ihmislapsi.

 

Kaikki, hän on niin täydellinen. Miten, minulla, voi olla noin ihana lapsi? Minä onnellinen!

 

KUopus vain on niin ihanan ja stipendin ominaisuusuisistaaan sai.

 

-tutkiva, keskittynyt ilme, joka ilmestyy pojun kasvoille silloin, jos vastaan tulee jotain todella mielenkiintoista (esim. tyhjä sipsipussi, avainnippu tai mummon karvalankamatto).

Allekirjoitan tämän. Minun pian 10 kk poikani syventyy tutkimaan kaikkea juuri tuollaista ja lisäksi vaatteiden ja pehmolelujen pesulaput ovat hurjan kiinnostavia

Hänessä on ihaninta myös se kikatus, kun häntä kutittaa leuan alta, kaulasta tai korvan takaa. Välillä kikatus on iloista kiljahtelua ja välillä suloista kehräävää hykertelyä, jolloin poika sulkee silmänsä ja hymyilee koko kasvoillaan.

Ihania ovat myös ne hetket, kun laulan vauvalle ja hän alkaa "laulaa" mukana

Rakastan sinua pikkuinen poikani <3

 

Kaikilla lapsillani on yhteistä ihana huumorintaju Ja se on tosi ihanaa.

 

Allekirjoitan tämän. Minun pian 10 kk poikani syventyy tutkimaan kaikkea juuri tuollaista ja lisäksi vaatteiden ja pehmolelujen pesulaput ovat hurjan kiinnostavia

Hänessä on ihaninta myös se kikatus, kun häntä kutittaa leuan alta, kaulasta tai korvan takaa. Välillä kikatus on iloista kiljahtelua ja välillä suloista kehräävää hykertelyä, jolloin poika sulkee silmänsä ja hymyilee koko kasvoillaan.

Ihania ovat myös ne hetket, kun laulan vauvalle ja hän alkaa "laulaa" mukana

Rakastan sinua pikkuinen poikani <3

Nyt muistan minäkin tuon pesuohjelappu vaiheen. Niin tarkkaan piti tutkia! Ja miten ne pitkät sormet kääntelivätkään taitavasti sitä lappua.

 

Allekirjoitan tämän. Minun pian 10 kk poikani syventyy tutkimaan kaikkea juuri tuollaista ja lisäksi vaatteiden ja pehmolelujen pesulaput ovat hurjan kiinnostavia

Hänessä on ihaninta myös se kikatus, kun häntä kutittaa leuan alta, kaulasta tai korvan takaa. Välillä kikatus on iloista kiljahtelua ja välillä suloista kehräävää hykertelyä, jolloin poika sulkee silmänsä ja hymyilee koko kasvoillaan.

Ihania ovat myös ne hetket, kun laulan vauvalle ja hän alkaa "laulaa" mukana

Rakastan sinua pikkuinen poikani <3

Voiiiiii, sitä hykertelyä, jonka aikana simmut puristuu kiinni..:heart: Tyytyväisyys ja onni ihan säteilee lapsesta ympäristöön..

 

[QUOTE="vieras";23914974] Nyt muistan minäkin tuon pesuohjelappu vaiheen. Niin tarkkaan piti tutkia! Ja miten ne pitkät sormet kääntelivätkään taitavasti sitä lappua. [/QUOTE]

Jeps. Minäkin seuraan ihmeissäni, miten näppärästi vauva plaraa niitä lappuja. Nykyäänhän esim. jossain Adidaksen vaatteissa on niitä lappuja iso pino -ja niin vaan poika pienillä sormillaan nyplää ne kaikki läpi ja "lukee" tekstejä otsa kurtussa. Ihana!

 

Voiiiiii, sitä hykertelyä, jonka aikana simmut puristuu kiinni..:heart: Tyytyväisyys ja onni ihan säteilee lapsesta ympäristöön..

Kyllä. Kun vauva ensimmäisen kerran kehräsi minulle hoitopöydällä (vahingossa kutitin häntä kun puhdistin kaulaa kostealla pyyhkeellä) niin menin ihan sekaisin, oli se vaan niin hellyyttävää Myöhemmin poika kiherteli aina kun solmin talvimyssyn nauhoja leuan alle, kutittaahan sekin

 

Esikoinen on 3v. poika. Ihana pikku riiviö joka saa äidin pinnan joskus erittäin kireälle Mutta sitli niin herttainen ja hellyyttävä mammanpoika. Ihailen hänen vahvaa tahtoaan ja kykyä pitää puoliaan vaikka leikkisi vanhempienkin lasten kanssa. Hän on erittäin nopea oppimaan uusia asioita ja on tarkkaavainen.

Kuopus on 1,5v. tyttö. Ihana pikku hassuttelija joka rakastaa ilmeillä tai tehdä hassuja liikkeitä jotta saisi aikuiset nauramaan Erittäin leimahteleva ja kirkuu kun palosireeni kun suuttuu Mutta silti todella rakastava ja hoivaava. Hoitaa nukkejaan jo niin taitavasti