Mikä idea tällaisissa "kihloissa"?

Kaikkein hauskinta on se, että jotku kysyy kosiessaan "Mennäänkö kihloihin?"

 

On kyllä. Minä uskon, että Raamatusta löytyvät parhaat ohjeet elämiseen, ja niihin ei kuulu esiaviollinen seksi yms.

Tämä kertoikin jo paljon. Ja asian voi jättää tähän, koska uskovaisten kanssa on turha keskustella.

 

Tuli vain mieleen, että itse pidän sormessani vain yhtä sormusta vaikka olen naimisissa. Ja mieheni ei käytä sormusta ollenkaan.

 

On kyllä. Minä uskon, että Raamatusta löytyvät parhaat ohjeet elämiseen, ja niihin ei kuulu esiaviollinen seksi yms.

Ja muiden pitää toimia samoin, tai muuten se on pelleilyä?

 

[QUOTE="vieras";27700612]Kyllä kaikki tietää, että kihlaus on perinteisesti ollut lupaus avioliitosta. Mutta sitä se ei välttämättä enää ole.[/QUOTE]

niino aloin sitten lukemaan ketjua niin hyviä pointteja ihmisillä. että ohan tää maailma muuttunut. mutta itselle se vielä merkitsee tota ja voihan tästä pinttyneestä ajatus tavasta pyristellä pois

 

Mistä sinä tiedät mistä se sormus on Kallella ja Maijalla merkkinä, millainen sopimus se heille on? Se sormus voi olla sopimus, että sitoudutaan olemaan yhdessä. Ja sitä sopimusta toivottavasti noudattavat.

Siitä sitten vaan sopimaan mistä tykkää, kyllähän niitä "lupaussormuksia" ja muita on vaikka kuinka mistä valita.
Ei se muuta sitä tosiasiaa että kihlasormus on lupaus avioliitosta, muilla sormuksilla voi sitten lupailla mitä tykkää.

Vaikka kihlauksen merkitys juridisesti onkin pääosin poistettu (lukuunottamatta puolisoa vastaan todistamista) on se edelleen määriteltynä esim. avioliittolaissa.

Olisi muutenkin hirveän mukavaa jos ei kaikkia vanhoja traditioita olisi pakko raiskata vain siksi että niin pystyy tekemään.

 

niino aloin sitten lukemaan ketjua niin hyviä pointteja ihmisillä. että ohan tää maailma muuttunut. mutta itselle se vielä merkitsee tota ja voihan tästä pinttyneestä ajatus tavasta pyristellä pois

Mun mielestä se on ihan ok, että se merkitsee itselle tuota. Kunhan muistaa, että ihmiset on erilaisia ja toisten tapa ei automaattisesti ole huonompi.

 

[QUOTE="vieras";27700670]Siitä sitten vaan sopimaan mistä tykkää, kyllähän niitä "lupaussormuksia" ja muita on vaikka kuinka mistä valita.
Ei se muuta sitä tosiasiaa että kihlasormus on lupaus avioliitosta, muilla sormuksilla voi sitten lupailla mitä tykkää.

Vaikka kihlauksen merkitys juridisesti onkin pääosin poistettu (lukuunottamatta puolisoa vastaan todistamista) on se edelleen määriteltynä esim. avioliittolaissa.

Olisi muutenkin hirveän mukavaa jos ei kaikkia vanhoja traditioita olisi pakko raiskata vain siksi että niin pystyy tekemään.[/QUOTE]

Hrr. En tajunnutkaan että tällaista tiukkapipoisuutta on niin tiuhassa.

 

[QUOTE="vieras";27700670]Siitä sitten vaan sopimaan mistä tykkää, kyllähän niitä "lupaussormuksia" ja muita on vaikka kuinka mistä valita.
Ei se muuta sitä tosiasiaa että kihlasormus on lupaus avioliitosta, muilla sormuksilla voi sitten lupailla mitä tykkää.

Vaikka kihlauksen merkitys juridisesti onkin pääosin poistettu (lukuunottamatta puolisoa vastaan todistamista) on se edelleen määriteltynä esim. avioliittolaissa.

Olisi muutenkin hirveän mukavaa jos ei kaikkia vanhoja traditioita olisi pakko raiskata vain siksi että niin pystyy tekemään.[/QUOTE]

Luuletko että nämä meidän traditiot on ollut samoja aikojen alusta asti? Traditiot muuttuu jatkuvasti Perinteisesti kihlaukseen pitää kysyä lupa vanhemmilta. Aika harva taitaa tätä enää tehdä. Raiskaavat siis traditiota huvikseen.

 

[QUOTE="vieras";27700711]Luuletko että nämä meidän traditiot on ollut samoja aikojen alusta asti? Traditiot muuttuu jatkuvasti Perinteisesti kihlaukseen pitää kysyä lupa vanhemmilta. Aika harva taitaa tätä enää tehdä. Raiskaavat siis traditiota huvikseen.[/QUOTE]

No onhan niitä hieman muutettukin ja se on ok. Kuten ylläkin mainitsin kun kihlauksen juridiset merkitykset poistettiin koska se ei sopinut enää nykypäivään.

Mutta ei sitä perimmäistä, olennaisinta kihlauksen merkitystä voi mitenkään muuttaa tai poistaa.
It is what it is.

 

[QUOTE="vieras";27700735]No onhan niitä hieman muutettukin ja se on ok. Kuten ylläkin mainitsin kun kihlauksen juridiset merkitykset poistettiin koska se ei sopinut enää nykypäivään.

Mutta ei sitä perimmäistä, olennaisinta kihlauksen merkitystä voi mitenkään muuttaa tai poistaa.
It is what it is.[/QUOTE]

Miten niin ei voi? Ei sitä ole kiveen hakattu. Voi hyvinkin olla että 100 vuoden päästä ei ole edes olemassa sellaista kuin kihlaus. Tämä tuntuu vaan menevän niin, että ne traditiot joihin on itse tottunut on pyhiä, mutta vanhempia traditiota saa ihan rauhassa muuttaa.

 

[QUOTE="vieras";27700670]Siitä sitten vaan sopimaan mistä tykkää, kyllähän niitä "lupaussormuksia" ja muita on vaikka kuinka mistä valita.
Ei se muuta sitä tosiasiaa että kihlasormus on lupaus avioliitosta, muilla sormuksilla voi sitten lupailla mitä tykkää. --[/QUOTE]

Hei, ei hätää: Ne ei kato niillä kihlasormuksillaan/millä lie -rinkuloillaan lupaa sinulle mitään vaan toisilleen.

(Ja sekös sinua sapettaa.)

 

Mullakin on yksi kaveripariskunta, joka meni kihloihin, mutta suureen ääneen aina toitotti, etteivät IKINÄ mene naimisiin.
Ja toinen kaveripariskunta kun meni kihloihin, niin kysyin sitten "morsiamelta" häiden ajankohdasta. Tämä vastasi, että sitten kun tuo ukko tajuaa kosia! Olin vähän :0, mä kun luulin, että kihloissa ollaan sitten, kun jompikumpi kosii?!
Ja ai hitsi, mä oon naimisissa, mutta en juuri koskaan käytä sormusta... luuleekohan kaikki nyt, et oon yh?! Ja mitä sitten?!
Me mentiin naimisiin ilman kihloja, silloin kun sormus on sormessa, on niitä vain yksi, vihkisormus. Eli silloinkin, kun mulla on sormus, niin kaikki varmaan luulee, että oon VAAN kihloissa!? OMG!!!

Niinpä! En ole pitänyt sormuksia sormessa neljään vuoteen. Työskentelen terveydenhuollossa ja sormuksia ei saa töissä pitää. En sitten jaksa edes työvuorojen väleiksi sormuksia laittaa. Nyt varmaan kaikki tuntemattomat luulevat, että olen yh! Voi kamalaa!

 

[QUOTE="vieras";27700735]No onhan niitä hieman muutettukin ja se on ok. Kuten ylläkin mainitsin kun kihlauksen juridiset merkitykset poistettiin koska se ei sopinut enää nykypäivään.

Mutta ei sitä perimmäistä, olennaisinta kihlauksen merkitystä voi mitenkään muuttaa tai poistaa.
It is what it is.[/QUOTE]

Kyllä sitä ennenkin on menty kihloihin ja purettu kihlauksia vähän miten sattuu, ja joskus oltu jopa vuosikymmeniä kihloissa.

Kihlauksen merkitys lienee aina ollut varsin vapaa ja epämääräinen, ellei nyt suorastaan kuninkaallisista puhuta. Eli kihlauksen perimmäinen olemus lienee, että sen voi vielä purkaa, jos tulee toisiin ajatuksiin. Nykyään voi toki purkaa avioliitonkin eikä kuuma kivi tipahda päähän.

 

Me ollaan oltu nyt pari vuotta kihloissa, eikä hääpäivää oo vielä sovittu. Se kuitenkin on sovittu että naimisiin mennään, mutta ei kiirettä. Mies halusi kihlata mut kun tulin yllättäen raskaaksi, kuulemma kuuluttaakseen koko maailmalle että haluaa olla ikuisesti mun kanssa.

 

Tässäkin osa miettii vain mitä muutamien kymmenien vuosien aikana se kihlaus on merkinnyt ja kuinka sen suhteen on toimittu. Ja nyt juuri tätä pitäisi kunnioittaa. Mutta mites kun mennään vaikka muutama tuhat vuotta takaisinpäin. Eiköhän traditiot on muuttunut aika paljon niistä ajoista, mutta ei kukaan sinne halaja. Kaikki muuttuu kun aika kuluu, sille ei vaan voi mitään.

Itse en ole oikeastaan ikinä ollut kihloissa vaikka olenkin naimisissa. Päätettiin miehen kanssa mennä naimisiin ja käytiin muutaman kuukauden päähän varaamaan aika maistraatista. Kukaan ei tosin tästä tiennyt vaan pidettiin salahäät. Että kutsuakko tuota muutaman kuukauden pätkää kun itse tiedettiin menevämme naimisiin mutta kukaan muu ei tiennyt niin kihlaukseksi. Sormuksiakaan ei löydy kun se yksi sormesta. Sitäkään en nyt ihan joka päivä pidä.

 

En jaksa edes lukea koko ketjua, mutta me menimme kihloihin siksi että ulkopuoliset näkevät sormuksista meidän olevan varattuja eikä vittumaisten neuvolalkärien tarvi kysellä onko lasten isä edes tiedossa. Naimisiin emme ole menossa, tosin ei me kyllä mitään kihlajaisjuhliakaan pidetty.

 

[QUOTE="vieras";27700147]Maailma muuttuu. Se on nykyään monelle vain sitoutuminen toiseen ilman, että tarvitsee mennä naimisiin.[/QUOTE]

Näinpä. Ymmärrän, että useimmat ajattelee sen olevan lupaus avioliitosta. Kaikki eivät kuitenkaan edes halua naimisiin. Osa ei vielä ole valmis tai voi muuttaa yhteen asumaan. Silloin kihlaus on pienimuotoisempi osoitus sitoutumisesta.
Sitä paitsi, jo omassa nuoruudessa monet solmivat keskenään kihloja jo teininä. Että sinänsä ei ole uusi ilmiö.

 

Ehkä sen kihlauksen voi ottaa jonkilaisena harkinta-aikana ennen avioliittoa. Ihan niinkuin eroamiseen tarvitaan harkinta-aika, niin kihlauskin voi antaa harkinta-aikaa. Ollaan yhdessä ja mietitään isoa päätöstä sen verran aikaa kuin itsekukin tarvii. Naimisiinmenohan ON iso päätös.

 

tuntuu, että kihlaus on tänä päivänä menettänyt täysin merkityksensä. Se on toisille "pakollinen ja yhdentekevä" vaihe ennen naimisiin menoa, ja toisille lupaus avioliitosta lähivuosina.

Mulle henk.koht. se on lupaus avioliitosta seuraavan 1-3 vuoden sisällä enkä ymmärrä kuinka jotkut voivat olla "kihloissa" vaikka loppuelämänsä. No, onneksi se ei kuulukaan mulle enkä mieti muiden asioita. Tämä oli mun henkilökohtainen mielipiteeni tähän asiaan.

 

Varmaankin siksi, että kaikille kihlaus EI OLE lupaus avioliitosta.

Kaikki eivät usko avioliittoon instanssina. Minulle henkilökohtaisesti kihloihin meneminen tarkoitti halua sitoutua loppuelämäksi. En näe syytä, miksi pitäisi ensin antaa lupaus avioliitosta ja sitten mennä avioon. Minulle riittää se, että olen mennyt kihloihin ja näin ollen luvannut sitoutua kumppaniini loppuelämäksi.

Naimisiinmenoa en ole kokonaan sulkenut pois, mikä johtuu taas puhtaasti käytännöllisyyssyistä.
Lasten takia, mahdolliset leskeneläkkeet yms. kuolemantapauksissa tms. Mutta joka tapauksessa, minulle naimisiinmeno on puhdas käytännön asia, ei millään tasolla tunnepitoinen seikka. Se kihlaus on se oleellinen minulle.

Ja jos se mitenkään tähän liittyy, niin en kuulu kirkkoon enkä tee asioita "perinteiden" takia.

 

Ja minä kun juuri ajattelin, että voisin yllättää avovaimon sormuksella ja pyytää kihloihin ilman minkäänlaista avioliittoaikomusta. Voisin kuvitella, että menisimme joskus naimisiin, mutta minkäänlaisia odotuksia asiasta ei ole. Minusta kihloihin meno on lupaus yhdessä pysymisestä. Kihlat ovat minulle lupaus uskollisuudesta.

 

Me olemme kihloissa nyt viidettä vuotta, eli feikkikihlat ilmeisesti. Sormusta en käytä, ei taida mieskään käyttää.

Meillä kyllä olisi aikomuksena mennä naimisiin, mutta ajatukset siitä eivät kohtaa millään tasolla. Minä haluaisin hoitaa asian pois alta maistraatissa, ei vieraita, ei juhlia. Mies haluaa kirkkohäät, bileet, paikalle sukua ja ystäviä. Kompromissia ei olla saatu aikaiseksi. Tässä nyt odotellaan että kumpi meistä luovuttaa ensin (ja se en muuten ole minä!). Taitaa tulla pitkät kihlat...

 

Itse en ole oikeastaan ikinä ollut kihloissa vaikka olenkin naimisissa. Päätettiin miehen kanssa mennä naimisiin ja käytiin muutaman kuukauden päähän varaamaan aika maistraatista. Kukaan ei tosin tästä tiennyt vaan pidettiin salahäät. Että kutsuakko tuota muutaman kuukauden pätkää kun itse tiedettiin menevämme naimisiin mutta kukaan muu ei tiennyt niin kihlaukseksi. Sormuksiakaan ei löydy kun se yksi sormesta. Sitäkään en nyt ihan joka päivä pidä.

olet sinä ollut kihloissa, kihlasormus ei = kihlaus, vaan kihlaus on lupaus avioliitosta ja sormus sinetiksi taas täysin vapaaehtoinen symboli.

Ei meilläkään kihlasormuksia ole, vain vihkisormukset. Kihloissa olimme silti toki "virallisesti" siitä hetkestä kun päätimme mennä naimisiin

 

En näe siinä mitään outoa.
Tiedän monia vanhojakin pareja, että on vain kihlat vaihdettu, mutta varsinaisia häitä ei ole ollut, eikä tule olemaankaan.

Itse olin muuten reilut 4 vuotta kihloissa, ennen kun astuttiin avioon.