Mikä yksinhuoltajuudessa on vaikeinta

[Milkkis]

Minulle vaikeinta/raskainta on se, että joutuu kokemaan ja tekemään kaiken yksin. Tietysti arkeen kaipaisi ihan käytännössä apua toiselta, mutta myös ilo ja hyvät hetket tekisi mieli jakaa. Lapsen oppimat uudet asiat, hassut sanat... Ei ole ketään kenen kanssa ne jakaa siinä hetkessä ja nauraa yhdessä kaikille ihanille arjen kommelluksille. Tietysti niistä tulee kerrottua isovanhemmille ym. mutta se ei ole aivan sama...
Toinen on se, ettei ole ketään, ketä odottaa iltaisin töistä ja viettää aikaa yhdessä vaikka vaan leffaa katsellen. Lapset kun nukkuu, tuntuu koti kovin hiljaiselta. Viikonloput, juhannukset, isän- ja äitienpäivät... viereltä puuttuu kumppani. Ja olisi ihanaa reissata perheenä, eikä aina yksin lasten kanssa kierrellä puuhamaita.
Mitä te muut kaipaatte eniten?

 

[taustalla]

Vastuu varmaan vaikeinta, ts. tekeekö ratkaisut oikein lapsen kannalta. Lisäksi se, jos itselle sattuisi jotain.

 

[Williviini]

Aikuista seuraa jonka kanssa jakaa päivän tapahtumat.

 

[yh myös]

se vastuun jakaminen on sellasta jota kaipaa ainakin

 

[mamu]

Oman ajan puute Joskus kaipaisin myös toista tienaajaa pieneen perheeseen...

 

[Albert72]

se että moni asia on kiinni lapsista, opiskelut harrastukset työt sun muut...kaikessa joudut ottamaan huomioon myös lapset..

tietenkin se aikuisen seuran ja läheisyyden tarve

ja se exän olemassa olo

 

[tiuku1234]

No meillä on jo näin avioliitossa näin että minä kannan yksin vastuun, odotan miestä kotiin, muttei ehkä tule eikä myöskään ole töissä joten ei ole kahta tienaamassakaan.tulevana yksinhuoltajana minua jännittää eniten tilanne jossa joku lapsista sairastuu ja joutuu sairaalahoitoon, tai pitää äkkiä lähteä päivystykseen yöllä. Tms. Näissä tilanteissa on usein ollut apua miehestä.(jo ei siis ole ollut reissuillaan) Koska minulla ei ole ajokorttia enkä haluaisi jättää esim. vauvaa yksin sairaalaan ja mennä kotiin muita hoitamaan.