Mikä on oikea päivähoidon aloitusikä? Alan ammattilaiset hoi!

[äitsyli]

Hei

Meillä on tilanne että joudun palaamaan töihin ja lapsemme on vasta 2v. En haluaisi millään laittaa hoitoon vielä. Sydän itkee ja järki kertoo ettei ole oikein.

Kysyisin alan ammattilaisilta mielipiteitä, myös opiskelijoilta, että mikä on hyvä aika laittaa lapsi päiväkotiin? kiitos!

 

["pph"]

Kaksivuotias pärjää hoidossa jo hyvin, jos pääsee pieneen ryhmään. Perhepäivähoito olisi hyvä, ryhmäperhepäivähoito varmaankin vielä parempi. Mulla on onnistuneita kokemuksia 1,5v ikäisenä aloittamisesta, mutta 11-kuisen kanssa ei sujunut yhtä hyvin. Olisi auttanut paljon, jos hän olisi osannut puhua tai kävellä itse, mutta kumpikaan ei sujunut vielä tuossa iässä.

 

["a.p"]

[QUOTE="pph";28879445]Kaksivuotias pärjää hoidossa jo hyvin, jos pääsee pieneen ryhmään. Perhepäivähoito olisi hyvä, ryhmäperhepäivähoito varmaankin vielä parempi. Mulla on onnistuneita kokemuksia 1,5v ikäisenä aloittamisesta, mutta 11-kuisen kanssa ei sujunut yhtä hyvin. Olisi auttanut paljon, jos hän olisi osannut puhua tai kävellä itse, mutta kumpikaan ei sujunut vielä tuossa iässä.[/QUOTE]

No just, niin pientä en hoitoon veisi vaikka mikä tilanne olisi. Tuo 2vuotiaskin on siinä ja siinä. Mutta kiitos!

 

[1½]

oma 1½v aloitti jonkun aikaa sitten pph:lla ja hyvin on sujunut, tyttö tykkää mennä sinne ja tulee aina iloisena poiskin. Kävelee (juoksee ja mitähän muutakin vielä), syö itse, opettelee pottailua ja tapailee ensimmäisiä sanojaan. Hyvin on mennyt tähän asti ja tyttökin on saanut kaivattuja sosiaalisiakontakteja muihin suunnilleen samanikäisiin lapsiin, omassa lähipiirissä kun ei tuon ikäisiä ole ja puistossa tuntuu että äidit vievät omansa aina vaan kauemmas jos toinen tahtoisi tuttavuutta tehdä. Yhtään nuorempana en olisi hoitoon vienyt, ja nytkin olin alkuun todella epäileväinen miten sujuu. Ja minä olen lähihoitajaopiskelija, eli en ihan ammattilainen mutta vähän kuitenkin asiaan perehtynyt.

 

["vieras"]

Mä en veisi omaa lasta hoitoon ennen kuin osaa puhua. Kyllä jotenkin täytyy lapsen osata sanallisesti kertoa, miten on viettänyt päivänsä. Uskon, että hoitajat tekevät parhaansa, mutten luota heihin kuin kallioon.

(Ja tarkoitan puhumisella että osaa puhua, kertoa ja kuvailla, en sitä että osaa sanoa ''äiti'' ja ''lamppu'')

 

["pph"]

Niin, lisään vielä, että tuo tarkoittamani ryhmiksen paremmuus johtuu siitä, että hoitopaikka ja ihmiset pysyvät ympärillä samoina koko ajan vaikka omahoitaja olisi kipeänä tms. Minä taas työskentelen kotonani, yksin ja jos olen kipeä/lapseni sairastaa/olen lomalla tai tasoitusvapaalla, lapset joutuvat vieraaseen paikkaan varahoitoon, ellei vaikka mummo voi auttaa.

 

[1½]

Vaihtoehdot oli meillä vähissä, mun koulu ei enempää suostunut joustamaan opintojen jatkamisen kanssa joten paluu opintoihin oli edessä. Ja isä kun on töissä ei lapsi kotihoitoonkaan voinut jäädä, pph oli sitten se luonnollisin ratkaisu mun mielestä. Ja lapsesta kyllä näkee onko hän hyvinvoiva ja tyytyväinen vai ei, osasi sitten puhua tai vasta tapailee sanoja. Mutta kukin tyylillään, ja tilanteen mukaan.

 

[hysteriamami]

[QUOTE="a.p";28879452]No just, niin pientä en hoitoon veisi vaikka mikä tilanne olisi. Tuo 2vuotiaskin on siinä ja siinä. Mutta kiitos![/QUOTE]

no sun tapauksessa varmaan semmonen 10v ois hyvä ikä. siis sun. lapsesta en osaa sanoa

 

["a.p"]

oma 1½v aloitti jonkun aikaa sitten pph:lla ja hyvin on sujunut, tyttö tykkää mennä sinne ja tulee aina iloisena poiskin. Kävelee (juoksee ja mitähän muutakin vielä), syö itse, opettelee pottailua ja tapailee ensimmäisiä sanojaan. Hyvin on mennyt tähän asti ja tyttökin on saanut kaivattuja sosiaalisiakontakteja muihin suunnilleen samanikäisiin lapsiin, omassa lähipiirissä kun ei tuon ikäisiä ole ja puistossa tuntuu että äidit vievät omansa aina vaan kauemmas jos toinen tahtoisi tuttavuutta tehdä. Yhtään nuorempana en olisi hoitoon vienyt, ja nytkin olin alkuun todella epäileväinen miten sujuu. Ja minä olen lähihoitajaopiskelija, eli en ihan ammattilainen mutta vähän kuitenkin asiaan perehtynyt.

kiitos, kiva että tyttäresi on viihtynyt ja oppinut kaikenlaista. Niinhän nuo lapset kehittyy hyvin nopeasti mitä ei voi kun hämmästellä. Oma poikaani en vielä laittaisi sitten millään päiväkotiin tai edes pph:lle. Luotan ammattilaisten suosituksiin ja se sanoo että 3v on se raja, mutta oma tilanteeni pakottaa järjestämään jonkun hoitopaikan pojalle töihin paluun takia. Luulen että päädymme lopulta laittamaan mummollensa hoitoon.

 

["pph"]

Usein hoidon aloitus ottaa vanhemmalla lujemmalle kuin lapsella. Vanhempi voi parantaa omaa oloaan soittamalla hoitajalle hetken kuluttua, kun lapsi on jäänyt hoitoon. Ku kuulee, että oma lapsi ei itkekään lohduttomana, mieliala kohenee kummasti.

Lapselle kannattaa varata mukaan kuva vanhemmista tai edes toisesta. Päikkäreitä varten vaikka äidin pesemätön t-paita, joka tuoksuu tutulle. Joka paikkaan ei huolita lasten omia turvaleluja mukaan, mutta jos sellaisen saa ottaa, sitä kannattaa kuljettaa mukana.

 

["a.p"]

[QUOTE="vieras";28879482]Mä en veisi omaa lasta hoitoon ennen kuin osaa puhua. Kyllä jotenkin täytyy lapsen osata sanallisesti kertoa, miten on viettänyt päivänsä. Uskon, että hoitajat tekevät parhaansa, mutten luota heihin kuin kallioon.

(Ja tarkoitan puhumisella että osaa puhua, kertoa ja kuvailla, en sitä että osaa sanoa ''äiti'' ja ''lamppu'')[/QUOTE]

Samaa mieltä eikä tuo pari vuotias kovin hyvin ilmaise vielä itseään. Puhuu hyvin jne mutta pieni se on. Liian pieni

 

["pph"]

[QUOTE="a.p";28879509] Luulen että päädymme lopulta laittamaan mummollensa hoitoon.[/QUOTE]

Jos mummo on käytettävissä, voit myös sopia lyhyemmistä hoitopäivistä. Näin vastuu ei jää kokonaan mummon harteille ja lapsi jaksaa hoitopäivät paremmin.

Kymmenen tunnin hoitopäivät 1,5v:lle olivat raskaita lapselle, sen näki selvästi. Toisella lapsella taas oli harvakseltaan hoitopäiviä, joten rutiinin muodostuminen vei enemmän aikaa ja lapsi oli usein itkuinen pidemmän poissaolon jälkeen hoitoon tullessaan. Parhaaksi lapsen kannalta olen havainnut, että hoitopäiviä kertyy edes neljä viikossa, mutta päivän pituus on esimerkiksi kuuden tunnin luokkaa.

Tietysti aina jonkun on pakko tuoda pienensä pitkiksi päiviksi viisi kertaa viikossa, ja silloin on sitten hoitajan vastuulla saada päivä kulkemaan niin, että se ei tunnu lapsesta kohtuuttoman pitkältä.

 

["ihmettelen"]

[QUOTE="a.p";28879509]kiitos, kiva että tyttäresi on viihtynyt ja oppinut kaikenlaista. Niinhän nuo lapset kehittyy hyvin nopeasti mitä ei voi kun hämmästellä. Oma poikaani en vielä laittaisi sitten millään päiväkotiin tai edes pph:lle. Luotan ammattilaisten suosituksiin ja se sanoo että 3v on se raja, mutta oma tilanteeni pakottaa järjestämään jonkun hoitopaikan pojalle töihin paluun takia. Luulen että päädymme lopulta laittamaan mummollensa hoitoon.[/QUOTE]

Mikä maaginen muutos tapahtuu juuri 3v? Kyllä minä lähtisin ihan lapsen mukaan liikkeelle. Jotkut kehittyy aikaisemmin kuin toiset. Saavat enemmän irti päiväkodista ja kavereista. Toiset sitten taas ovat arempia, ja aluksi tuttu ja turvallinen hoitaja paras vaihtoehto. Ei kannata tuijottaa pelkkiä tutkimustuloksia vaan itse lasta. Hän on yksilö.

 

["a.p"]

[QUOTE="pph";28879539]Jos mummo on käytettävissä, voit myös sopia lyhyemmistä hoitopäivistä. Näin vastuu ei jää kokonaan mummon harteille ja lapsi jaksaa hoitopäivät paremmin.

Kymmenen tunnin hoitopäivät 1,5v:lle olivat raskaita lapselle, sen näki selvästi. Toisella lapsella taas oli harvakseltaan hoitopäiviä, joten rutiinin muodostuminen vei enemmän aikaa ja lapsi oli usein itkuinen pidemmän poissaolon jälkeen hoitoon tullessaan. Parhaaksi lapsen kannalta olen havainnut, että hoitopäiviä kertyy edes neljä viikossa, mutta päivän pituus on esimerkiksi kuuden tunnin luokkaa.

Tietysti aina jonkun on pakko tuoda pienensä pitkiksi päiviksi viisi kertaa viikossa, ja silloin on sitten hoitajan vastuulla saada päivä kulkemaan niin, että se ei tunnu lapsesta kohtuuttoman pitkältä.[/QUOTE]

Kiitos tästä, se on järjestelykysymys ja myös vastuu siinä ettei ne päivät venähdä pitkiksi. Aika raskasta se pienelle varmasti on olla laitos ympäristössä ja siinä hälyssä ja ihmispaljoudessa. Jos siis puhutaan päiväkodista ja kai pph:lla on lapsia enemmän kuin muutama myös.

Mummonsa hoitaa mielellään ja tuttu hoitaja on pojalle.. Ei hän jaksa leikittää paljoa,mutta ajattelen sen olevan turvallisempi vaihtoehto. Liisa Keltikankaan jutun luettua vahvistui käsitys että en halua altistaa lastani liian varhain ison ryhmän haitoille. Kiva tietää että pph:lla on hyvää ja yksilöllistä hoitoa!

 

["pph"]

Pph:n ryhmäkoko on sääntöjen mukaan 4,5 lasta, puolikkaan pitää olla vähintään eskari-ikäinen.

Mutta nyt nukkumaan, työpäivä tiedossa huomenna. Toivottavasti teille sopiva ratkaisu löytyy!

 

["..."]

Kyllä mun mielestä 2 vuotias on jo hyvän ikäinen aloittamaan päivähoidon. Vaikka nyt ei niin hyvin vielä osaisi itseään ilmaista sanoilla, niin kyllähän vanhempi nyt lapsesta näkee asioita. Ei meillä vielä 3 vuotiaskaan osaa oikein kertoilla päiväkodin tapahtumista niin että niistä saisi jotain tarkkaa kuvaa. Täytyy vain pitää silmät ja korvat auki ja olla muutoin siten kuulolla lapselle. Kyllä sen huomaa ja aistii, jos kaikki ei ole kohdillaan, jos lapsella olisi paha olla siellä päivähoidossa. Ja varmaan niihin hoitajiinkin ja heidän kertomaansa voi nyt jonkinverran ainakin luottaa....?

 

["a.p"]

[QUOTE="...";28879580]Kyllä mun mielestä 2 vuotias on jo hyvän ikäinen aloittamaan päivähoidon. Vaikka nyt ei niin hyvin vielä osaisi itseään ilmaista sanoilla, niin kyllähän vanhempi nyt lapsesta näkee asioita. Ei meillä vielä 3 vuotiaskaan osaa oikein kertoilla päiväkodin tapahtumista niin että niistä saisi jotain tarkkaa kuvaa. Täytyy vain pitää silmät ja korvat auki ja olla muutoin siten kuulolla lapselle. Kyllä sen huomaa ja aistii, jos kaikki ei ole kohdillaan, jos lapsella olisi paha olla siellä päivähoidossa. Ja varmaan niihin hoitajiinkin ja heidän kertomaansa voi nyt jonkinverran ainakin luottaa....?[/QUOTE]

Ei kysymys olekaan hoitajista ja opettajista sillä he satavarmasti tekevät kaikkensa ja hyvää työtä lasten eteen. Mutta pieni ei osaa puolustautua, puhua ja ilmaista itseään ryhmässä. Siellä kun on muitakin lapsia. En halua että lapseni joutuu taistelemaan huomiosta, sylistä jne.

 

["vieras"]

Alle 3v lapsi hoidetaan kotona.

 

["vieras"]

[QUOTE="ihmettelen";28879541]Mikä maaginen muutos tapahtuu juuri 3v? Kyllä minä lähtisin ihan lapsen mukaan liikkeelle. Jotkut kehittyy aikaisemmin kuin toiset. Saavat enemmän irti päiväkodista ja kavereista. Toiset sitten taas ovat arempia, ja aluksi tuttu ja turvallinen hoitaja paras vaihtoehto. Ei kannata tuijottaa pelkkiä tutkimustuloksia vaan itse lasta. Hän on yksilö.[/QUOTE]

Immuunijärjestelmä kehittyy samaan tahtiin kaikilla lapsilla. Siksi 3v on ehdoton alaikäraja päivähoidon alkamiselle.

 

[lto]

Lapset tosiaankin ovat yksilöitä ja se mikä on ok yhdelle, ei välttämättä ole sitä toiselle. Sinä itse olet oman lapsesi asiantuntija, ja tiedät, mitkä asiat häntä parhaiten lohduttavat.

Kuitenkin muutama fakta:
-Lapsi et tarvitse päivähoitoa alle 3-vuotiaana (keskimäärin), sillä varsinainen sosiaalinen leikki alkaa kehittyä siinä iässä. Siihen saakka lapset leikkivät ns. rinnakkaisleikkejä, eli esim. autoilla toistensa vieressä, sopimatta leikin kulkua keskenään. Silti lapset voivat olla kiinnostuneita toisistaan ja toistensa leikeistä, toiset enemmän kuin toiset.
-Pieni lapsi ei kykene muodostamaan kovin montaa turvallista kontaktia. Mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän turvallisia kontakteja. Siksi pienempi ryhmä on pienelle parempi.
-Kuitenkin aikuisten maailmassa hoitoa tarvitaan välillä, ja silloin on parasta, jos vanhemmat voivat luottaa hoitopaikkaan ja antavat lapselle sen kuvan, että tämä on hyvä juttu ja me pärjätään. Kerro hoitopaikkaan lapsestasi (sinä olet edelleen sen oman lapsesi paras asiantuntija), jotta he tietävät miten juuri sinun lapsesi reagoi ja mikä on hänelle tärkeää. Kun viet lapsen hoitoon, älä surkuttele vaan kerro lapselle kivoja asioita hoidosta ja muistuta, että hänet varmasti haetaan.

Ja voi kun turvalelu hyväksyttäisiin joka paikassa. Mikä sen parempaa kuin se. että lapsella on oma tuttu lelu joka muistuttaa kodista ja tuoksuu omalle. Ja vielä lohduttaakin surettaessa tai nukkumaan mennessä.

Oman perheen kuva vaikka laminoituna hoitorepussa voisi olla hyvä asia, niin että lapsi voi päivän mittaan käydä katsomassa sitä.

Hyvin se menee, mihin ratkaisuun nyt päädyttekin. Myös mummo hoitajana kuulostaa hyvältä, meidän pojalla on ihanan lämmin suhde omaan mummiinsa, joka on häntä paljon jaksanut hoitaa.

 

["vieras"]

[QUOTE="ihmettelen";28879541]Mikä maaginen muutos tapahtuu juuri 3v? Kyllä minä lähtisin ihan lapsen mukaan liikkeelle. Jotkut kehittyy aikaisemmin kuin toiset. Saavat enemmän irti päiväkodista ja kavereista. Toiset sitten taas ovat arempia, ja aluksi tuttu ja turvallinen hoitaja paras vaihtoehto. Ei kannata tuijottaa pelkkiä tutkimustuloksia vaan itse lasta. Hän on yksilö.[/QUOTE]

Pikkulapsella on eri tarpeet kuin leikki-ikäisellä lapsella. Hän tarvitsee erityistä huolenpitoa ja suojelua. Lisäksi taapero jää helposti jalkoihin ja ei osaa kertoa kun melutaso nousee liian kovaksi jne jne.

 

["a.p"]

Lapset tosiaankin ovat yksilöitä ja se mikä on ok yhdelle, ei välttämättä ole sitä toiselle. Sinä itse olet oman lapsesi asiantuntija, ja tiedät, mitkä asiat häntä parhaiten lohduttavat.

Kuitenkin muutama fakta:
-Lapsi et tarvitse päivähoitoa alle 3-vuotiaana (keskimäärin), sillä varsinainen sosiaalinen leikki alkaa kehittyä siinä iässä. Siihen saakka lapset leikkivät ns. rinnakkaisleikkejä, eli esim. autoilla toistensa vieressä, sopimatta leikin kulkua keskenään. Silti lapset voivat olla kiinnostuneita toisistaan ja toistensa leikeistä, toiset enemmän kuin toiset.
-Pieni lapsi ei kykene muodostamaan kovin montaa turvallista kontaktia. Mitä pienempi lapsi, sitä vähemmän turvallisia kontakteja. Siksi pienempi ryhmä on pienelle parempi.
-Kuitenkin aikuisten maailmassa hoitoa tarvitaan välillä, ja silloin on parasta, jos vanhemmat voivat luottaa hoitopaikkaan ja antavat lapselle sen kuvan, että tämä on hyvä juttu ja me pärjätään. Kerro hoitopaikkaan lapsestasi (sinä olet edelleen sen oman lapsesi paras asiantuntija), jotta he tietävät miten juuri sinun lapsesi reagoi ja mikä on hänelle tärkeää. Kun viet lapsen hoitoon, älä surkuttele vaan kerro lapselle kivoja asioita hoidosta ja muistuta, että hänet varmasti haetaan.

Ja voi kun turvalelu hyväksyttäisiin joka paikassa. Mikä sen parempaa kuin se. että lapsella on oma tuttu lelu joka muistuttaa kodista ja tuoksuu omalle. Ja vielä lohduttaakin surettaessa tai nukkumaan mennessä.

Oman perheen kuva vaikka laminoituna hoitorepussa voisi olla hyvä asia, niin että lapsi voi päivän mittaan käydä katsomassa sitä.

Hyvin se menee, mihin ratkaisuun nyt päädyttekin. Myös mummo hoitajana kuulostaa hyvältä, meidän pojalla on ihanan lämmin suhde omaan mummiinsa, joka on häntä paljon jaksanut hoitaa.

Voi kiitos sinulle lto! Onneksi yhteistyö vanhempien kanssa on hyvää eli otatte huomioon meidän mietteet ja fiilikset myös. Kaikki kun ovat erilaisia ja toiset ovat herkkiä ja toiset vahvoja. Oma poikani on reipas ja touhukas mutta ei hakeudu toisten kanssa leikkiin vielä. Hyvä tietää tuosta rinnakkaisleikistä!!

Mummo saa hoitaa ja pidän mahd lyhyinä päivät. Huh nyt se on päätetty.

 

["Onni"]

Ihanaa, että joillain on viel omat vanhemmat elossa ja auttavat. Esikoistamme odottaessa ja alalla työskenneellä tiesin, että lapsemme saisi olla kotona. Mutta sitten sairastuin ja tukiverkkoa ei ollut. Pitkitin päivähoidon aloittamista ,koska hävetti, koen että olin huono äiti ja olen nähnyt, kuinka ulkopuoliset ovat arvostelleet rumasti. Lapsemme on nyt 4 v ja ollut hoidossa 2 v. Aloitimme 3h/päivä ja saimme perheenä tukea ja lapsi leikkikavereita yms. arvokasta, vaikka sydäntäni repikin. Kaiken uuden aloittaminen vie aikaa, elämä kuitenkin kantaa <3

 

["a.p"]

[QUOTE="Onni";28879767]Ihanaa, että joillain on viel omat vanhemmat elossa ja auttavat. Esikoistamme odottaessa ja alalla työskenneellä tiesin, että lapsemme saisi olla kotona. Mutta sitten sairastuin ja tukiverkkoa ei ollut. Pitkitin päivähoidon aloittamista ,koska hävetti, koen että olin huono äiti ja olen nähnyt, kuinka ulkopuoliset ovat arvostelleet rumasti. Lapsemme on nyt 4 v ja ollut hoidossa 2 v. Aloitimme 3h/päivä ja saimme perheenä tukea ja lapsi leikkikavereita yms. arvokasta, vaikka sydäntäni repikin. Kaiken uuden aloittaminen vie aikaa, elämä kuitenkin kantaa <3[/QUOTE]

Se on totta<3 asioille on aina tapana järjestyä. Ja poika kun on 3v. minäkin päiväkotiin laitan hänet mielihyvin! Asiantuntijathan korostavat, ettei pk ole huono paikka paitsi liian pienelle lapselle. Alle 3v. kärsii siitä, mutta 4-vuotias saa jo paljon kivaa irti! Kiva että lapsesi viihtyy ja on saanut leikkitovereita - niitä mäkin haluan pojalle suoda kun tämä kasvaa Päiväkotihoitoa en siis halua kritisoida, mutta liian pieni on liian pieni siihen ympäristöön.

 

["shh"]

meillä aloitti 1v8kk, olisin ollut pidempään, mutta oli pakko mennä töihin. Pelkäsin ja panikoin, mutta kaikki on mennyt älyttömän hyvin! Nyt minulla olisi vielä mahdollisuus jäädä kotiin reiluksi puoleksi vuodeksi, mutta en jää, koska lapsi viihtyy hoidossa niin hyvin (lähtee sinne joka aamu innoissaan, juoksee nauraen karkuun kun pitää lähteä pois). Hoitopäivinä joutuu olla ihan täysiä päiviä, mutta on 1-3pvää/vko hoidossa. En halua menettää noin ihanaa hoitopaikkaa kun nytkin sujuu niin hyvin