D
Droppi
Vieras
Meillä 3 alle 5-vuotiasta tenavaa, ja kiva asunto, mutta kun ajattelen aina elämää eteenpäin, niin teki nyt vaan mieli kysäistä että mikä tesitä paras asumismuoto pikkulapsiperheelle? Ja, MIKSI?
V
vieras
Vieras
No mielestäni mikä muu tahansa paitsi kerrostalo. Lasten kanssa on kiva kun on edes vähän omaa pihaa, on tilaa missä säilytellä rattaita, leluja jne. Näin kevät/kesäaikaan on hauska laittaa vähän kukkia ja muita kasveja pihaan kasvamaan ja niiden kasvua voidaan seurata koko kesän. Ei tarvitse lähteä pitkän matkan päähän puistoon jos halutaan ulos leikkimään, kun voi omassa pihassakin olla. Myös häiriötekijöitä tuntuu olevan vähemmän, ainakin täällä meidän rivari- ja omakotitaloalueella, kuin kerrostalolähiöissä. Häiriötekijöillä tarkoitan juoppoja, kovaa liikennettä, muiden asukkaiden ääniä ja mekkalointia muun muassa. Ongelmaperheitä myös vähemmän.
V
vieras
Vieras
Meille tämä tilava hissitalossa oleva kerrostalokämppä on oikein hyvä. Huoneet samassa tasossa, ei huolta pihatöistä jne. Mutta haaveillaan kaksikerroksisesta omakotitalosta omalla pihalla siinä vaiheessa kun lapset on isompia ja aikaa jää myös pihatöihin.
Mä tykkään asua rivitalossa. Ja ainakin toistaiseksi asutaan vuokralla. Se on meille paras ratkasu nyt kaikin puolin. On sopivan kokonen piham, mieleinen asunto ja paikka, ja vuokralla asuminen on helppoa. Jos joku juttu menee rikki, niin eikun soitto isännöitsijälle niin korjaaja tulee, tai uus laite tilalle.
Mä itse olen ollut tyytyväinen rivitaloelämään kahden pikkuisen kanssa. On leikkikavereita omassa taloyhtiössä ja puistot (ja kenttä, talvella siinä jää ) lähellä jne. Omakoti/rivitalo-alueella ei ole läpikulkuliikennettä ja muutakin häiriötä on vähän. On pihaa jota laittaa mutta se ei ole liian iso - aikaa kun ei pakosti olis pitää 2000 neliön tonttia yhtä hyvässä kunnossa. Mut omakotitalo meilläkin haaveissa sitten aikanaan.
K
koko
Vieras
Hmmm...Sanoisin et yksikerroksinen omakotitalo ympäriaidatulla tontilla, jossa on mahdollisimman huoltovapaa puutarha ja hyvät säilytystilat tontilla sekä itse talossa.
K
kekkeri harmaana
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kiki85:
No, ei musta kaikille, mutta ainakin meidän lapsiperheelle tää on aivan varmasti paras mahdollinen asumismuoto.
V
vieras
Vieras
Kerrostalo on ihan hyvä. Pikkulapsiaika on kuitenkin raskasta aikaa ja kerrostalossa ei hommia ole. Leikki-ikäisenä sitten omakotitalo. Teini-iän loppupuoli riippuu sitten lapsen harrastuksista.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ilmeisesti olet ollut huonossa kerrostalossa. Meillä kerrostalo jossa rakennus rajaa kadut ulkopuolelle. Piha on iso jossa on leikkialueet, grillipaikka ja lähimetsä. Naapurit rauhallisia ja perheistä löytyy samanikäisiä lapsia kuin meillä.
Nelivuotiaskin voi leikkiä naapurin lapsen kanssa tuossa pihalla. Ja ovissa on summerit joilla lapset voivat kysyä asioita. Jos tulee asiaa kauppaan niin naapurin voi kysyä katsomaan lasten perään yms.
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Minusta se oli ihan mukavaa, kunhan se ei ole liian kaukana kaupungista. Ja tietysti molemmilla pitää olla omat autot jotta voi käydä muualla halutessaan. Keskusta olisi kiva paikka, jos ei olisi lapsia.
Puolensa kaikilla. Me asutaan kerrostalossa. Olen tullut siihen päätökseen että rivitaloon en ikinä halua. Meillä on iso piha tässä, metsääkin. Omenapuita, marjapensaita, siis vaikka kyse kerrostalosta. Piha on iso ja parempi varmasti kuin monissa omakotitaloissa. Mutta sehän ei ole oma, sinne ei voi menä mitään istuttelemaan (tai varmaan voi, kyllä jotkut tuolla jotain on istutellutkin). Mutta onneksi mummola on lähellä ja siellä iiiiso piha.
Omakotitalossa on aina hommaa, pihatöitä. Nyt on kiva, että on talonmies joka hoitaa ne. Sun ei tartte kun vaan olla. Aamusin kun lähdet yöllisen lumisateen jäljiltä viemään lasta kerhoon, on piha jo kolattu ja aurattu. Esimerkiksi...
Omakotitalossa on aina hommaa, pihatöitä. Nyt on kiva, että on talonmies joka hoitaa ne. Sun ei tartte kun vaan olla. Aamusin kun lähdet yöllisen lumisateen jäljiltä viemään lasta kerhoon, on piha jo kolattu ja aurattu. Esimerkiksi...
V
vieras
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
No, en nyt ihan tappamisesta tiedä mutta kyllä tuo nyt tuntuu itselleni suurinpiirtein viimeiseltä vaihtoehdolta... *luoja, varjele minua omakotitalolta maalla* :saint: Mutta omasta mielestäni se paras asumismuoto on se minkä vanhemmat kokevat heidän perheelleen sopivimmaksi. Ei kaikki viihdy samanlaisessa ympäristössä -onneksi! Meille se on kerrostalo asunto, mielellään tilava, mukavasta rauhallisesta ja luonnonläheisestä lähiöstä. Hyvä taloyhtiö, mukavat naapurit, palvelut lähellä ja hyvät & nopeat kulkuyhteydet keskustaan.
T
Tei
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Droppi:
Se riippuu niin perheen tarpeista... Meille paras ratkaisu on iso kt-asunto hyvien kulkuyhteyksen varrella, koska matkustamme paljon eikä itse kotiin ja sen laittamiseen käytetä paljoakaan aikaa. Lisäksi kerrostalosta meillä oli varaa ostaa neliöiltään tarpeeksi iso asunto, jotta sinne mahtui makuuhuoneiden lisäksi vieras- ja työhuone, ne meillä onkin ahkeraan käytössä.
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Joo, meidän lapsille ainakin näyttää sopivan tällainen "melkein maatila".
Mutta eihän mikään ole yksiselitteisesti paras.
Jos vanhemmat ei viihdy keskellä peltoa omakotitalossa, niin tuskin se silloin on lapsillekaan paras.
Tilaa täytyy elämiseen ja olemiseen olla riittävästi, mutta muuten se on ihan siitä kiinni, minkälaisesta asumistavasta itse pitää. Ja tilantarvekin on ihmisistä kiinni.
Mulla on asumismuodon valintaan vaikuttaneet huomattavasti enemmän muut asiat, kuin lasten lukumäärä.
Ä
äiti
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Kärsäpärstäinen:
Juu, onneks pääsin sieltä maalta ja omakotitalosta pois! Kerrostalo, keskellä kaupunkia, ah..... IHANAA ja kaikki käden ulottuvissa.
Meillä kolme lasta kaksi alakoulussa ja yksi eskarilainen. Asumme omakotialueella noin 800 neliön tontilla yksikerroksisessa omakotitalossa ja olemme olleet tosi tyytyväisiä. Rauhallinen piha ja lapsilla kaverit lähellä. Koulukin puolen kilometrin päässä. Talo on parikymmentä vuotta vanha ja piha samoten. Lapset saavat temuta rauhassa. Lasten toivomuksesta ostimme ison trampoliinin pihalle viime vuonna ja se on ollut ahkerassa käytössä. Päivällä lapset ovat saaneet pomppia miten haluavat. Ennen ilta seitsemää on yleensä pomput loppuneet. MUTTA yhdet naapurit nyt valitettavasti kärsivät tästä kovasti. He ovat nyt muutaman kerran valittaneet kitisevästä trampoliinista ( ja lasten äänistä ). Olemme siis jo hillinneet hieman pomppimista. He eivät kuulemma enää voi istua pihakeinussa kun meidän pihan äänet häiritsevät ( siirtäisivät kiikkuaan! ). Harkitsevat kuulemma lauta-aitaa tontin rajalle ( siitä vaan...). Trampoliini pitää kuulemma siirtää toiseen paikkaan. Haloo pieni tontti mihinhän siirrät etteivät äänet kuulu. Siis rivien välistä voi lukea, että pankaa koko tramppa pois. No ihan varmasti ei laiteta, kun lapsille on ostettu. Rajoitamme pomppimista ja ehkä siirrämme tramppaa hieman. Mutta päiväaikaan kuuluvista iloisista lasten äänistä on kohtuutonta valittaa!!! Ahdasmielistä! Täytyy vielä sanoa että viikonloppunakaan lapset eivät mene trampalle ennen klo 10 eivätkä muutenkaan pompi kaikenaikaa ( meillä on muutakin elämää ). Kyseessä olevat naapurit ovat noin 60 vuotiaita. Kunnioitamme toki heidän mielipidettään asiasta.
Eli yritän tässä sanoa että asutpa missä hyvänsä niin valittajia riittää. Paitsi ehkä autiolla saarella....
Eli yritän tässä sanoa että asutpa missä hyvänsä niin valittajia riittää. Paitsi ehkä autiolla saarella....
