Miettikääs, miehen siskolle on tulossa kolmoset :) (murut syntyi 20.3 -09 ) <3

huij
Onnea heille, ja jaksamista. Saavatko kunnalta mitään tukea?

JOs mä odottaisin kolmosia, saisin varmaan sydärin, ni eipä tarttis miettiä aborttia..
Meillä on nääs 5 lasta, rahat vähissä ja asuntona 4h, joka nyt jo tosi ahdas.... mihin ne 3 vielä mahtuis?
 
Mä en pystyis. Vaikka ehkä haluaisi olla sellainen superäiti joka selviää 3 vauvasta kerralla niin tiedän etten pystyisi.

Mitä tuossa tilanteessa sit tekis, poiskaan en voisi antaa enkä aborttia tekisi. Vaikea juttu, joku kotiapulainen tai lastenhoitaja olisi pakko palkata vaikkei rahaa olisikaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huij:
Onnea heille, ja jaksamista. Saavatko kunnalta mitään tukea?

JOs mä odottaisin kolmosia, saisin varmaan sydärin, ni eipä tarttis miettiä aborttia..
Meillä on nääs 5 lasta, rahat vähissä ja asuntona 4h, joka nyt jo tosi ahdas.... mihin ne 3 vielä mahtuis?
Se kunnan tukiasia on vielä auki en tiedä siitä, mutta tämän äidin tuntien tiedän että se tuki kyllä järjestyy :D
 
sh
Alkuperäinen kirjoittaja kielletty:
Alkuperäinen kirjoittaja zuku:
ja jos kolmesta abortoidaan yksi, on valtava riski menettää kaikki!!
Hyi, ei kai kukaan tuollaisia päätöksiä voi mennä tekemään?! :eek:

"Entten, tentten, teelikamentten - SORRY, huono tuuri sulla vauva bee!"
kyllä vain valitettavasti.. näinkin julmis ihmisiä löytyy :(
 
AnniHelenaharmaana
Hienoa että raskaus on sujunut hyvin toistaiseksi. Mulla olisi ollut ensimmäisenä tuon uutisen kuullessavaan hirveä pelko että syntyvät liian pieninä keskosina. Käytännössähän kolmoset on aina jossakin määärin keskosia mutta toivotaan että he saavat kasvaa mahdollisimman pitkään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja muista kyllä :):
Itse sain samanlaisen uutispommin reilut neljä vuotta sitten. Tuoreessa muistissa on kyllä omat ajatukset, ei unohdu :)
Olihan se meille kaikille, mutta mahtavan hieno uutinen.
Kyllä he selviävät meitä on monta jotka halutaan jeesata :heart:

 
IhanaValo
Tänään anoppi vitsaili että mitäs jos meillekin tulis kahdeksaiset, niinku jollekin oli tullut..olis sit kerralla kymppi täynnä.Ei varmaan paljon naurattais.

Ois kolmosissakin sulattelemista..tai no, koko raskaudessakin ylipäänsä kun meillä ei enää toiveissa oo yhtään.
 
Olenko minä ainoa joka olisi ihan innoissaan? Haluaisin paljon lapsia mutta en tiedä kestääkö minun kroppa enää yhtään raskautta tämän kolmannen jälkeen :(

Kieltämättä suurin ongelma olisi varmaan kämpän koko, kolmen lapsen kanssa kolmio on vielä ihan ok mutta jos tulisi vielä kolmoset niin ehkä 6 lasta ei ihan mahtuisi kolmioon :D
 
voisipas olla järkytys jos olisin ensinnäkään raskaana, puhumattakaan jos niitä olisi kolme |O
Joka kerta ekaan ultraan meno on ollut jännitys että onko siellä yksi, kaks vai kolme vauvaa, ukkini on kolmosista ja tätini kaksosista..
 
no

silloin 1v11kk sitten kun kuopus syntyi näin unta että sain kolmoset.. kaks tyttöä ja pojan..
eli oisin ihan onneni kukkuloiilla vaikka täällä onkin viisi erivaiheista *ikäkriisiä*

se vaan että jos noinn ihanasti kävis niin

a) joutuisin insuliini piikille heti ja ruokavalio seurantaan
b) pakko muutto johonkin muuhun osoitteeseen, tässä ei riitä tila millään..ehkä
c) vähätkin tutut kaikkoisivat..kun minulle *bestis* mainostaa putkiapoikki tai jopa kohdun poistoa.. :(

MUTTA VOISIN ONNELLISESSA TILANTEESSA LÖYTÄÄ UUSIA YSTÄVIÄ :D

voi kun olisinkin onnellinen kolmosten odottaja :heart:
 
kerron
Minäpä kerron miltä se sitten tuntui. Shokki aluksi, koko elämä uusiksi autoja ja asuntoja myöten, todella tarkkaan seurantaan raskauden suhteen. Kiukutti, miksi elämästä tulee niin vaikeaa, koska ilman apujoukkoja kolmosten kanssa ei selviä. Elämästä tuli kallista, kaikki hankittiin kolmelle, voi miettiä kun seuraavan kerran kiukuttaa ostaa yhdelle tarpeellista, että jossain ostetaan aina kolmelle kun mitään ei voi kierrättää. Todella raskasta oli, sitä en kiellä. MUTTA voin kertoa, että elämästä ei puutu sen kovan työn lisäksi todella hauskoja ja ihania hetkiä, kolme samanikäistä on jotain ihmeellistä. Olen erittäin ylpeä kolmosistani :) :)
Niin ja siihen saa tottua, että jokapaikassa tuijotetaan.
 
millis
haluan kans sanoa että muistakaakin sit olla apuna heille koska he eivät välttämättä apua pyydä mutta silti sitä tarvitsevat!!
Meillä nyt kaksoset 2kk ja odotusaikana kaikki sanoi että sit autellaan paljon, mut jotenki tuntuu et kaikki on kaikonnu.. Enkä viitsi apua ruinata.. Helpompaa ottaa apu vastaan kun sitä ei tarvitse itse anella. Me jaksellaan hyvin ilman apua mut aina kun joku vieras vaikka syöttää toisen vauvan niin se on suuri apu! Saatikka sitten kun pääsee miehen kans kaksin käymään vaik kaupassa!
 

Yhteistyössä