Miesystävän työ- ja harrastusmatkat

[paha olo]

Antakaa nyt hyvät ihmiset vinkkejä, miten kestän miehen pari viikkoa kestävän työmatkan kauas ulkomaille. Tuntuu niin todella pahalta tietää, että hän on siellä jakkupukunaisten ympäröimänä päivät ja varmasti illalliset nauttien luonnollisesti alkoholiakin samalla ja hänelle järjestetään tietenkin "iltaohjelmaa", tiedä häntä minkälaista...

Ei se mitään, mutta kun mies on erittäin vetävännäköinen, flirtti (jopa seurassani hakee naisten katseita ja pää kääntyy jokaisen vähänkin kauniin hamosen perään jääden tuijottamaan). Lisäksi hän on sosiaalinen ja hyvinkin "kuin kala vedessä" naisten kanssa.

Näitä ulkomaan matkoja tulee tulemaan hänelle vähän väliä, tosin lyhyempiä sekä työnsä että harrastuksensa puolesta. Oikeasti joudun jopa miettimään, onko minusta hänen kanssaan seurustelemaan tämän asian takia. Rakastan häntä todella paljon ja pelkään menettäväni hänet....

Tiedän, pitäisi vain itse keksiä tekemistä ja paljon kaikeksi vapaa-ajaksi. Näillä keleillä tietenkin rannalla oleskelu olisi sopivaa piristystä. Mutta hirvittää, jos en saa ajatuksiltani rauhaa iltaisin enkä muinakaan vuorokauden aikoina.

Toivottavasti saan vastauksia niiltä, jotka ovat painineet samanlaisen ongelman kanssa.

 

[Sivhos]

Älä suotta kiusaa itseäsi moisilla ajatuksilla.Nauti olostasi täysin siemauksin.Nyt voit tehdä mieluisia asioita kaikessa rauhassa,kyläilemässä,soppailemassa.Muuta tähän en osaa sanoa.Toivottavasti tämä vähäkin auttaa.

 

[fbnj]

kyl ite tunnet sen onko aihetta pelätä pettääkö miehesi sinua vai

 

[...]

En aivan ymmärrä huoltasi. Itse olen siinä mielessä vastaavassa tilanteessa että mieheni matkustaa joka viikko työmatkojen puolesta ja paikallisethan aina järjestävät illallisia yms. Mutta minä ainakin olen tyytyväinen kun on välillä pois, saan aikaa itselle ja tehdä omia juttuja lisäksi kun toinen taas palaa niin sitä yhteistä aikaa osaa todella arvostaa. Lisäksi mieheni soittaa minulle aina iltaisin matkoiltaan ja kertoo että on ikävä. En pelkää että hän pettää, koska ei ihminen voi toista vahtia oli hän suomessa tai ulkomailla. Jos henkilö haluaa pettää niin hän tekee sen millä maan kamaralla hyvänsä. Ja oletko tullut ajatelleeksi että vastaavastihan sinullakin on mahdollisuus pettää täällä kotona kun mies ei ole vahtimassa. Eli neuvoni on rauhoitu ja nauti vapaa-ajastasi!

 

[ei kantsi olla liian sinisilmäinen..]

Antakaa nyt hyvät ihmiset vinkkejä, miten kestän miehen pari viikkoa kestävän työmatkan kauas ulkomaille. Tuntuu niin todella pahalta tietää, että hän on siellä jakkupukunaisten ympäröimänä päivät ja varmasti illalliset nauttien luonnollisesti alkoholiakin samalla ja hänelle järjestetään tietenkin "iltaohjelmaa", tiedä häntä minkälaista...

Ei se mitään, mutta kun mies on erittäin vetävännäköinen, flirtti (jopa seurassani hakee naisten katseita ja pää kääntyy jokaisen vähänkin kauniin hamosen perään jääden tuijottamaan). Lisäksi hän on sosiaalinen ja hyvinkin "kuin kala vedessä" naisten kanssa.

Näitä ulkomaan matkoja tulee tulemaan hänelle vähän väliä, tosin lyhyempiä sekä työnsä että harrastuksensa puolesta. Oikeasti joudun jopa miettimään, onko minusta hänen kanssaan seurustelemaan tämän asian takia. Rakastan häntä todella paljon ja pelkään menettäväni hänet....

Tiedän, pitäisi vain itse keksiä tekemistä ja paljon kaikeksi vapaa-ajaksi. Näillä keleillä tietenkin rannalla oleskelu olisi sopivaa piristystä. Mutta hirvittää, jos en saa ajatuksiltani rauhaa iltaisin enkä muinakaan vuorokauden aikoina.

Toivottavasti saan vastauksia niiltä, jotka ovat painineet samanlaisen ongelman kanssa.

Olisi inhottavaa elää tuollaisen komian reissumiehen kanssa, naisystävälläni OLI myös tuollainen kamalan vetävä komia mies, nainen sanoi aina : ei se mua petä, rakastaa vain minua...
mies on takuulla uskollinen, vaikka kauniit naiset kuolaa sitä kieli maassa...ja vice versa, flirttiä syntyy, ei muuta. luotan mieheeni.

Tuli sitten ilmi että mies oli pettänyt JO ihan joka ulkomaan matkalla. Tälle komialle tyypille järjestettiin myös iltaohjelmaa, eli stripparibaariin yhdessä lähtivät ja eskortti naisia hotelliin tilasivat, kaikille reissumiehille.

 

[komia ja tavis tässä eroa]

En aivan ymmärrä huoltasi. Itse olen siinä mielessä vastaavassa tilanteessa että mieheni matkustaa joka viikko työmatkojen puolesta ja paikallisethan aina järjestävät illallisia yms. Mutta minä ainakin olen tyytyväinen kun on välillä pois, saan aikaa itselle ja tehdä omia juttuja lisäksi kun toinen taas palaa niin sitä yhteistä aikaa osaa todella arvostaa. Lisäksi mieheni soittaa minulle aina iltaisin matkoiltaan ja kertoo että on ikävä. En pelkää että hän pettää, koska ei ihminen voi toista vahtia oli hän suomessa tai ulkomailla. Jos henkilö haluaa pettää niin hän tekee sen millä maan kamaralla hyvänsä. Ja oletko tullut ajatelleeksi että vastaavastihan sinullakin on mahdollisuus pettää täällä kotona kun mies ei ole vahtimassa. Eli neuvoni on rauhoitu ja nauti vapaa-ajastasi!

mutta, sulla on tavis ei huomionherättävä mies, sinun mies ei ole sellainen komea erittäin vetävän näköinen tyyppi niin kuin alkuperäisen mies.

tässä ero, että sulla on mielirauhaa. ja ap:llä ei.

Komean vetävännäköisen tyypin ympärillä kyllä pyörii monta naista jotka ovat halukkaita vaikka mihin tuollaisen komean miehen kanssa. ( varsinkin sitten kun alkoholi alkanee vaikuttaa tulee porukalle vielä hauskempaa ..

 

[Paha olo]

En aivan ymmärrä huoltasi. Itse olen siinä mielessä vastaavassa tilanteessa että mieheni matkustaa joka viikko työmatkojen puolesta ja paikallisethan aina järjestävät illallisia yms. Mutta minä ainakin olen tyytyväinen kun on välillä pois, saan aikaa itselle ja tehdä omia juttuja lisäksi kun toinen taas palaa niin sitä yhteistä aikaa osaa todella arvostaa. Lisäksi mieheni soittaa minulle aina iltaisin matkoiltaan ja kertoo että on ikävä. En pelkää että hän pettää, koska ei ihminen voi toista vahtia oli hän suomessa tai ulkomailla. Jos henkilö haluaa pettää niin hän tekee sen millä maan kamaralla hyvänsä. Ja oletko tullut ajatelleeksi että vastaavastihan sinullakin on mahdollisuus pettää täällä kotona kun mies ei ole vahtimassa. Eli neuvoni on rauhoitu ja nauti vapaa-ajastasi!

mutta, sulla on tavis ei huomionherättävä mies, sinun mies ei ole sellainen komea erittäin vetävän näköinen tyyppi niin kuin alkuperäisen mies.

tässä ero, että sulla on mielirauhaa. ja ap:llä ei.

Komean vetävännäköisen tyypin ympärillä kyllä pyörii monta naista jotka ovat halukkaita vaikka mihin tuollaisen komean miehen kanssa. ( varsinkin sitten kun alkoholi alkanee vaikuttaa tulee porukalle vielä hauskempaa ..

Osuit naulan kantaan. Miesystäväni on oikeasti erittäin charmikas 50v mies, älykäs, sosiaalinen ja työssään konsulttina puku päällä hänen urheilijankroppansa ei ole ollenkaan vastenmielisen oloinen... Toiseksi: olemme seurustelleet vasta 8 kk, joten tämä epävarmuus on varmaankin luonnollistakin. Vuosia yhdessäolleilla varmasti jo se varmuus siitä, että toista rakastaa ja kunnioittaa niin, ettei millään tavalla haluaisi satuttaa.

Selvennettäköön, että tämän miehen moraaliin ei kuulu pettäminen, siitä olemme puhuneet ja uskon sen täysin. Silti pelottaa sekin, millaisessa seurassa hän siellä iltansa viettää ja kuuluuko siihen juuri noita strippiklubeja yms. yms., joka ei mielestäni kuulu suhteessa elävien harrastuksiin. Pelottaa ja eilen puhuimmekin näistä. Hän yritti lohduttaa ja ymmärsi kyllä pelkoani.

 

[sanoisin että...]

Sanoisin, ettet oikein voi tehdä mitään muuta kuin luottaa. Jos ukkosi pettää, niin sillehän et voi mitään. Varmasti hän sen tekisi sitten ilman mitään työmatkojakaan. Sitäpaitsi - kannattaa aina muistaa, että mieshän se joutuu elämään itsensä ja omantuntonsa kanssa.

Ja myös sekin on hyvä muistaa, että ukkelihan on valinnut sinut seurustelukumppanikseen. Hänhän olisi voinut valita kenet tahansa, mutta valitsi sinut.

 

[Paha olo]

Sanoisin, ettet oikein voi tehdä mitään muuta kuin luottaa. Jos ukkosi pettää, niin sillehän et voi mitään. Varmasti hän sen tekisi sitten ilman mitään työmatkojakaan. Sitäpaitsi - kannattaa aina muistaa, että mieshän se joutuu elämään itsensä ja omantuntonsa kanssa.

Ja myös sekin on hyvä muistaa, että ukkelihan on valinnut sinut seurustelukumppanikseen. Hänhän olisi voinut valita kenet tahansa, mutta valitsi sinut.

Kiitos! Niinpä, luottamaan pitäisi ajan kanssa oppia ja varmasti opinkin, kun pidempi aika seurustelua kuluu ja mies osoittaa luotettavuutensa. Hän valehteli joitain asioita aivan seurustelumme alussa ja tietenkin tämä on jäänyt vaivaamaan ja asiasta on puhuttukin monenmonta kertaa. Olen välillä oikeasti rasittava, kun otan esille noita vanhoja asioita. Muuten meillä on todella mukavaa yhdessä ja seksiä on sopivasti. Mikäli epävarmuuteni ei ajan kanssa muutu varmuudeksi, ei tästä voi "elinikäistä" kehittyä.

Mies ei ole tottunut aikaisemmin käsittelemään asioita. Esimerkiksi eronsa oikeita syitä eivät ole selvittäneet. Tietysti minä pitkään yksin olleena (lyhyempiä seur.suhteita lukuunottamatta) odotan paljon ja nopeammin tapahtuvaksi kuin hän. Kukaan ei tiedä, odotanko turhaan vai en.

 

[-Argh-]

Olen vastaavanlaisessa tilanteessa. Miehelläni on aika-ajoin työmatkoja ja ne aiheuttavat minulle suunnatonta painetta. Yleensä kaava menee siten, että ennen työmatkaa kaikki on "erittäin hyvin". OIkeasti pinnan alla kytee. Matkan aikana epävarmuus ottaa vallan ja yleensä riitelemme puhelimitse tai tekstiviestein. Minä siis aloitan riidan. Miehen tullessa kotimaahan mökötän. Sitten kaikki on taas hyvin. Kuluttavaa ja niin turhaa...

Mieheni on luotettava ja tiedän, että hän ei petä minua. Olen omistushaluinen ja kontrolloiva, mutta olemme päässeet jonkinlaiseen tasapainoon ja mieheni ymmärtää minua. Olen kuitenkin ajoittain niin vaikea, että en itse kestäisi itseäni. Onneksi mieheni rakastaa minua.

Yritän itse keksiä tekemistä työmatkojen ajaksi. Tapaan perhettä tai kavereita. Yksinolo on kamalinta. Silloin ajatus karkailee ja menenkin usein nukkumaan jo aikaisin vain päästäkseni nopeammin seuraavaa päivään ja lähemmäs kotiintuloa.
Käytökseni tuntuu omituiselta, mutta olen useimmiten normaali elinkumppani, vaikka ei uskoisi. Työmatkat vain sotkeavat kaiken.

 

[Paha olo]

Olen vastaavanlaisessa tilanteessa. Miehelläni on aika-ajoin työmatkoja ja ne aiheuttavat minulle suunnatonta painetta. Yleensä kaava menee siten, että ennen työmatkaa kaikki on "erittäin hyvin". OIkeasti pinnan alla kytee. Matkan aikana epävarmuus ottaa vallan ja yleensä riitelemme puhelimitse tai tekstiviestein. Minä siis aloitan riidan. Miehen tullessa kotimaahan mökötän. Sitten kaikki on taas hyvin. Kuluttavaa ja niin turhaa...

Mieheni on luotettava ja tiedän, että hän ei petä minua. Olen omistushaluinen ja kontrolloiva, mutta olemme päässeet jonkinlaiseen tasapainoon ja mieheni ymmärtää minua. Olen kuitenkin ajoittain niin vaikea, että en itse kestäisi itseäni. Onneksi mieheni rakastaa minua.

Yritän itse keksiä tekemistä työmatkojen ajaksi. Tapaan perhettä tai kavereita. Yksinolo on kamalinta. Silloin ajatus karkailee ja menenkin usein nukkumaan jo aikaisin vain päästäkseni nopeammin seuraavaa päivään ja lähemmäs kotiintuloa.
Käytökseni tuntuu omituiselta, mutta olen useimmiten normaali elinkumppani, vaikka ei uskoisi. Työmatkat vain sotkeavat kaiken.

Mies lähti aamulla aikaisin ja sanoi soittavansa välilaskukentältä. Ei kuitenkaan soittanut ja nyt on pitkä lento edessä ja minulla olisi tärkeää asiaakin. Syy, miksi ei soittanut on ehkä se, että eilisiltaisen "mielenilmaisuni" eli pahan olon purkautumiseni aiheutti sen, ettei edes hyvästellyt lähtiessään vierestäni aamuyöllä. Tietenkin soitin ja ilmaisin pettymykseni. Hän totesi, ettei ole ennenkään hyvästellyt lähtiessään! Siis ex-vaimoaan. Aika uskomatonta sinänsä. Lopulta puhelun päätyttyä löin lähes luurin korvaan. Niin pahalta tuntui ja tuntuu nytkin kun ei viitsinyt kentältä soittaa. Mietin jo, miten olisin pyytänyt käytöstäni anteeksi ja todella kadunkin, miten lauoin epäilyksiäni hänen tekemisistään matkalla. Kamala olo...

 

[nyt vaan..]

Nyt vaan aivot narikkaan ja otat itsellesi laatuaikaa kahdeksi viikoksi. Panosta itseesi ja ystäviisi. Ja kun mies tulee takaisin, niin sillä on sellainen nainen vastassa koti-Suomessa, että siinä menee muidenkin miesten polvet hyytelöksi ihailusta..

Tarrautuminen, mustasukkaisuus ja epäröinti ajaa teitä erilleen. Seuraavan kerran, kun mies on lähdössä reissuun tai mumisee, ettei ex-vaimoakaan hyvästellyt lähtiessään, kiedo kädet kaulan ympäri, sano matalalla viettelevällä äänelle, ettet olekaan mikään ex-vaimo, viettelevä suudelma päälle ja silmänisku au revoir..

Maailma on kauniita naisia täynnä, mutta sinut hän on valinnut. Itsevarmuutta peliin.
Miehistä ei koskaan tiedä, mitä ne tekee. Vaikea arvioida, kun ei tunne tapausta/tiedä hlöä, onko pelkkä flirttailija vai pystyykö muuhunkin. Valheilla on kuitenkin lyhyet jäljet, joten jos tällaista tapahtuisi, saat sen ennemmin tai myöhemmin tietoosi, tavalla tai toisella.

 

[matkalaukkuelli]

Mies lähti aamulla aikaisin ja sanoi soittavansa välilaskukentältä. Ei kuitenkaan soittanut ja nyt on pitkä lento edessä ja minulla olisi tärkeää asiaakin. Syy, miksi ei soittanut on ehkä se, että eilisiltaisen "mielenilmaisuni" eli pahan olon purkautumiseni aiheutti sen, ettei edes hyvästellyt lähtiessään vierestäni aamuyöllä. Tietenkin soitin ja ilmaisin pettymykseni. Hän totesi, ettei ole ennenkään hyvästellyt lähtiessään! Siis ex-vaimoaan. Aika uskomatonta sinänsä. Lopulta puhelun päätyttyä löin lähes luurin korvaan. Niin pahalta tuntui ja tuntuu nytkin kun ei viitsinyt kentältä soittaa. Mietin jo, miten olisin pyytänyt käytöstäni anteeksi ja todella kadunkin, miten lauoin epäilyksiäni hänen tekemisistään matkalla. Kamala olo...

Jos sinun käytöksesi jatkuu tuollaisena, niin kohta se pelkäämäsi pettäminen ja koko liiton hajoaminen on tosiasia. Raivoat illan, soitat perään ja raivoat uudestaan, nakkaat melkein luurin korvaan ja sitten ihmettelet ettei sinulle haluta soitella. Siis nimenomaan kyse on HALUAMISESTA, tiedän kokemuksesta että työmatkat ovat stressaavia ja sitä stressiä ei ainakaan helpota aivan turhasta riitely siipan kanssa. Miehelläsi ei varmaan ole sitä vaihtoehtoa että hän ei matkustaisi, joten normaalin matkastressin päälle tulee vielä se stressi että puoliso kimpaantuu aivan ilman syytä.

Nyt hyvä nainen katsot peiliin ja käsität että kyseessä on SINUN ongelmasi eikä asia josta miehelle pitää raivota. Tekisi hyvää kun pääsisit itse työn puolesta matkalle, huomaisit ettei se ole mitään bilettämistä vaan yleensä ylipitkiä työpäiviä, ankeassa hotellihuoneessa aikaeron tappamista ja kovin, kovin yksinäistä.

 

[matkalaukkuelli]

Lisäksi, murehtimalla pettämisistä turhaan tavallaan on aivan sama pettikö mies vai ei. Koska pahoitat mielesi jo valmiiksi, on yhdentekevää tapahtuiko pettämistä vaiko ei - sinä olet tilanteen mielessäsi kuvitellut satoja kertoja ja kärsinyt asiaankuuluvat tunteet. Vastuu näistä ajatuksista on SINULLA ja teet lapsellisesti ja ilkeästi jos kaadat oman epävarmuutesi ja varmaan läheisriippuvaisuutesikin toisen niskaan.

 

[Paha olo]

Nyt vaan aivot narikkaan ja otat itsellesi laatuaikaa kahdeksi viikoksi. Panosta itseesi ja ystäviisi. Ja kun mies tulee takaisin, niin sillä on sellainen nainen vastassa koti-Suomessa, että siinä menee muidenkin miesten polvet hyytelöksi ihailusta..

Tarrautuminen, mustasukkaisuus ja epäröinti ajaa teitä erilleen. Seuraavan kerran, kun mies on lähdössä reissuun tai mumisee, ettei ex-vaimoakaan hyvästellyt lähtiessään, kiedo kädet kaulan ympäri, sano matalalla viettelevällä äänelle, ettet olekaan mikään ex-vaimo, viettelevä suudelma päälle ja silmänisku au revoir..

Maailma on kauniita naisia täynnä, mutta sinut hän on valinnut. Itsevarmuutta peliin.
Miehistä ei koskaan tiedä, mitä ne tekee. Vaikea arvioida, kun ei tunne tapausta/tiedä hlöä, onko pelkkä flirttailija vai pystyykö muuhunkin. Valheilla on kuitenkin lyhyet jäljet, joten jos tällaista tapahtuisi, saat sen ennemmin tai myöhemmin tietoosi, tavalla tai toisella.

Kiitos kirjoituksestasi! Se nostatti mieltäni. Ja äsken mies sitten soitti. Sanoi, ettei mun tarvitse pelätä mitään ja pyydettyäni anteeksi antoi anteeksi. Koska kohtuuttomastihan minä käyttäydyin. Kyseessä ensimmäinen pitkä työmatka ja tällainen suhteen alun epävarmuus... Olet täysin oikeassa, että ääneen hänelle lausumani epäilykset ja vihjaukset tekevät vain huonoa suhteelle. Mutta minkäs voit, kun olen tällainen tunneihminen enkä osaa pitää suutani kiinni . Vaikka tiedän sen, että hänelle pettäminen on yhtä punainen vaate kuin itselleni, niin mustasukkaisuus nousee silti. Tämä kokemus oli toisaalta hyvä, nyt tajuan, miten ikävästi olen käyttäytynyt ja jatkossa osaan ajatella sitäkin, miltä sellaiset sanat toisesta tuntuvat.

 

[justiinajuu]

Jotenkin tästä nyt tulee mieleen että epävarma tyttönen murehtii itseään tuplasti vanhemman "vetävän ja flirtin" isähahmon (monien mielestä vanhahkon äijän) tekemisiä...

 

[Paha olo]

Mies lähti aamulla aikaisin ja sanoi soittavansa välilaskukentältä. Ei kuitenkaan soittanut ja nyt on pitkä lento edessä ja minulla olisi tärkeää asiaakin. Syy, miksi ei soittanut on ehkä se, että eilisiltaisen "mielenilmaisuni" eli pahan olon purkautumiseni aiheutti sen, ettei edes hyvästellyt lähtiessään vierestäni aamuyöllä. Tietenkin soitin ja ilmaisin pettymykseni. Hän totesi, ettei ole ennenkään hyvästellyt lähtiessään! Siis ex-vaimoaan. Aika uskomatonta sinänsä. Lopulta puhelun päätyttyä löin lähes luurin korvaan. Niin pahalta tuntui ja tuntuu nytkin kun ei viitsinyt kentältä soittaa. Mietin jo, miten olisin pyytänyt käytöstäni anteeksi ja todella kadunkin, miten lauoin epäilyksiäni hänen tekemisistään matkalla. Kamala olo...

Jos sinun käytöksesi jatkuu tuollaisena, niin kohta se pelkäämäsi pettäminen ja koko liiton hajoaminen on tosiasia. Raivoat illan, soitat perään ja raivoat uudestaan, nakkaat melkein luurin korvaan ja sitten ihmettelet ettei sinulle haluta soitella. Siis nimenomaan kyse on HALUAMISESTA, tiedän kokemuksesta että työmatkat ovat stressaavia ja sitä stressiä ei ainakaan helpota aivan turhasta riitely siipan kanssa. Miehelläsi ei varmaan ole sitä vaihtoehtoa että hän ei matkustaisi, joten normaalin matkastressin päälle tulee vielä se stressi että puoliso kimpaantuu aivan ilman syytä.

Nyt hyvä nainen katsot peiliin ja käsität että kyseessä on SINUN ongelmasi eikä asia josta miehelle pitää raivota. Tekisi hyvää kun pääsisit itse työn puolesta matkalle, huomaisit ettei se ole mitään bilettämistä vaan yleensä ylipitkiä työpäiviä, ankeassa hotellihuoneessa aikaeron tappamista ja kovin, kovin yksinäistä.

Olet täysin oikeassa. Siksi äsken puhelimessa kerroinkin miesystävälleni, miten väärin tein ja että kadun todella, että jouduimme riidassa eroamaan matkan ajaksi. Tämä on mulle uusi asia ja mies on ensimmäinen, jota olen todella rakastanut. Niinpä, ei ehkä uskoisi. Pelkään ilmeisesti, että menetän ihmisen, joka on mulle rakas ja tärkeä. Kaduttaa, kaduttaa ja pakotan itseni olemaan jatkossa epäilemästä häntä... Kiitos kirjoituksestasi, se oli asiaa ja hyvä muistutus.

 

[Paha olo]

Jotenkin tästä nyt tulee mieleen että epävarma tyttönen murehtii itseään tuplasti vanhemman "vetävän ja flirtin" isähahmon (monien mielestä vanhahkon äijän) tekemisiä...

Kiitos kommentistasi. Tämä tyttönen on 45v ja miesystävänsä 51v eli ei taida epävarmuus aina ikää katsoa. Sitä kyllä, että takana vasta 8 kk seurustelua. Mutta ajan myötä ja itsehillinnän avulla uskon, että tulevaisuudessa on erilaista.

 

[Matkalla ja kotona]

Olen itse 35-vuotias nainen ja joudun (tai pääsen, riippuu tilanteesta) matkustamaan konferensseihin ja neuvotteluihin pidemmiksikin ajoiksi useamman kerran vuodessa. Olen yrittänyt kumppaneilleni selittää, että ei sitä vaan ehdi ajattelemaan ja viestimään / soittelemaaan kotiin, kun sekä työhön liittyvää tekemistä on hurjasti ja usein vielä vapaa-ajallekin on järjestetty ties minkälaista illanviettoa. Voin ap:tä lohduttaa, että yleensä varsinkin monille suomalaisille nuo illanvietot ovat aika tylsää toimintaa, sillä rankan päivän jälkeen kaipaa lähinnä kylpyyn ja hotellin sänkyyn. Eikä sitä tärkeämmillä reissuilla edes uskalla juuri maljoja kohotella, ellei sitten satu reissaamaan vaikka itänaapuriin, jossa se on lähes pakollista. Toisaalta, joskus olen viettänyt mahtavaa iltaa pikkutunneille asti työporukalla ja aina silloin tällöin työmatkaromanssitkin leimahtavat. Silloin kun ollaan irrallaan kaikesta!

Pahiten reissuilla örveltävät ja pettävät ne ihmiset, jotka eivät koskaan pääse koto-Suomessa viihteelle ilman siippaansa. Olen kyllä todistanut ties millaista punaisten lyhtyjen alueella hoippumista, mutta silloinkin on kyseessä ollut aviokriisissä ollut mies tai muuten vaan kusipäät. Toki illalla flirttaillaan ja enemmän kuin Suomessa (suomalaiset ovat aika jäyhiä), mutta flirttikin ymmärretään kevyeksi hupailuksi eikä se merkitse mitään. Itse olen päätynyt useamman kerran sänkyyn uusien tuttavuuksien kanssa työmatkoilla, mutta olen aina ollut sinkku. Jos suhteessa on vikaa, tottakai sitä pettää - oli sitten Suomessa tai ulkomailla. Tuollainen ap:n kaltainen roikkuminen ja läheisriippuvuus saa kyllä minulla karvat pystyyn...kannattaa vähän hillitä itseään jos haluaa että mies pysyy yksityiskäytössä. Terapia voisi auttaaa.

 

[Matkarealismia]

Moi.

Kuten edellinen kirjoittaja kirjoittikin niin matkat ovat TYÖmatkoja. Ja usein niin täynnä ohjelmaa, että omaa aika ei käytässössä ole eli niille puhelinsoitoillekaan ei ihan oikeasti ole aikaa.

Aikataulu on yleensä:
- lento 1
- vaihto eli juoksua terminaalista toiseen ja turvatarkastuksia & jos aikaa on matkan aiheesta puhumista kollegoiden kanssa
- lento 2
- taksilla hotelliin / toimistoon
- työtää... ja samalla sykkeellä takaisin päin

Normaali matkatyöpäivä on
aamulla ylös - aamiainen - työpäivä 8 h- hotellille vaatteita vaihtamaan ja samalla päivän sähköpostien vilkaisu (tälle jää aikaa usein huima tunti ja suihkussakin olisi hyvä käydä) - iltaohjelma/illallinen - hotellille nukkumaan puolen yön aikoihin - liian vähän unta - aamulla ylös - ... Ja koko ajan on vieraita ihmisiä ympärillä ja pitää olla skarppina, ainoa oma aika on se tunnin iltapäiväkäännös huoneessa. Työmatkat ovat siis rankkaa työtä aamusta iltaan ja vielä vieraalla kielellä. Sanoisin, että kokemattomalta voisi jäädä tällaisen reissun jälkeen seuraavat reissut tekemättä! Ja ai niin, onhan siellä matkakohteessa nähtävyyksiäkin - näin kerrottiin hotellin esitteessä. Itse näin lentokentän, moottoritien kentältä hotellille, hotellin ja toimiston - Jee!

Itselläni on onneksi puoliso, joka ymmärtää että reissaan vastakkaisen sukupuolen kanssa ympäriinsö ja saattaa mennä useampikin päivä etten soita. Ja tämä ei millään tavoin tarkoita sitä että oltaisiin vähemmän tärkeitä toisillemme! Päinvastoin, kovasti rakastamme!

 

[Paha olo]

Moi.

Kuten edellinen kirjoittaja kirjoittikin niin matkat ovat TYÖmatkoja. Ja usein niin täynnä ohjelmaa, että omaa aika ei käytässössä ole eli niille puhelinsoitoillekaan ei ihan oikeasti ole aikaa.

Aikataulu on yleensä:
- lento 1
- vaihto eli juoksua terminaalista toiseen ja turvatarkastuksia & jos aikaa on matkan aiheesta puhumista kollegoiden kanssa
- lento 2
- taksilla hotelliin / toimistoon
- työtää... ja samalla sykkeellä takaisin päin

Normaali matkatyöpäivä on
aamulla ylös - aamiainen - työpäivä 8 h- hotellille vaatteita vaihtamaan ja samalla päivän sähköpostien vilkaisu (tälle jää aikaa usein huima tunti ja suihkussakin olisi hyvä käydä) - iltaohjelma/illallinen - hotellille nukkumaan puolen yön aikoihin - liian vähän unta - aamulla ylös - ... Ja koko ajan on vieraita ihmisiä ympärillä ja pitää olla skarppina, ainoa oma aika on se tunnin iltapäiväkäännös huoneessa. Työmatkat ovat siis rankkaa työtä aamusta iltaan ja vielä vieraalla kielellä. Sanoisin, että kokemattomalta voisi jäädä tällaisen reissun jälkeen seuraavat reissut tekemättä! Ja ai niin, onhan siellä matkakohteessa nähtävyyksiäkin - näin kerrottiin hotellin esitteessä. Itse näin lentokentän, moottoritien kentältä hotellille, hotellin ja toimiston - Jee!

Itselläni on onneksi puoliso, joka ymmärtää että reissaan vastakkaisen sukupuolen kanssa ympäriinsö ja saattaa mennä useampikin päivä etten soita. Ja tämä ei millään tavoin tarkoita sitä että oltaisiin vähemmän tärkeitä toisillemme! Päinvastoin, kovasti rakastamme!

Kiitos kommentistasi. Kyllä ymmärrän täysin tuon, miten rankkaa työmatkustelu voi olla ja miesystäväni kertoi asiasta juuri tuolla tavalla kuin sinä sitä kuvailet. En epäilekään hänen fyysisesti minua pettävän, mutta jo se, että hän hurmaavana miehenä on sellainen, joka kyllä sytyttää montakin naista, niin flirttailu ja hänen heidän kanssaan yhdessä viettämänsä illalliset ym. ym. jo tekevät oloni aika kurjaksi. Johtuu varmasti siitäkin, ettei hän koskaan kehu minua ulkoisilta avuiltani. Hän esimerkiksi ihannoi hoikkuutta erityisesti ja itse olen normaalipainoinen enkä mikään timmi. Tunnen oloni siksi epävarmaksi, etten tunne täyttäväni lähimainkaan noita hänen ulkonäkötoiveitaan. Todella en ole ennen tuntemieni miesten kiinnittävän ulkoisiin asioihin samalla tavalla huomiota kuin nykyiseni.

Huomaan, että täällä kirjoittelu on ollut aivan hyödyllistä sikäli, että omat "kauhukuvitelmani" työmatkoista, joista olen lukenut ja kuullut, haihtuvat. Ei tunnu enää niin huonolta. Kiitos kaikille kommentoijille, tällaisista asioista kun ei ole helpointa mennä vaikkapa työkavereilleen juttelemaan. ..

 

[jipjip]

Eiköhän kaikilla meillä ole jonkinasteisia fantasioita ja unelmia, jotka on tarkoitettu ihan sille tasolla. Esimerkiksi minä naisena mielelläni katselen vähän kiinteämmän miehen perään ja saatan nähdä "kosteita" päiväunia sellaisista miehistä, mutta ei se tarkoita, että sellaista haluaisin tosielämässä. Tosielämässä minulla on ihan tavallinen ja mukava mies,vaikka ei hän ole se fantasioiden "kaksimetrinen lihaskimppu tarzan varustettuna mel gibson lookilla" . Mutta hän on se mukava ja turvallinen rakastava mies vahvoilla käsivarsilla, hän on minun tosielämän "mel gibson". Tulikohan tähän juttuun nyt päätä tai häntää,mutta toivottavasti ymmärsit pointin..

 

[kysyn vain!]

Nyt vaan aivot narikkaan ja otat itsellesi laatuaikaa kahdeksi viikoksi. Panosta itseesi ja ystäviisi. Ja kun mies tulee takaisin, niin sillä on sellainen nainen vastassa koti-Suomessa, että siinä menee muidenkin miesten polvet hyytelöksi ihailusta..
.

Mites ton teet kun on 2 kakaraa katottavana, iät 3 ja 8 v??!? Äijäni huitoo maailmalla ja minä joudun oleen aina kotona!

 

[juhuuuu]

Nyt vaan aivot narikkaan ja otat itsellesi laatuaikaa kahdeksi viikoksi. Panosta itseesi ja ystäviisi. Ja kun mies tulee takaisin, niin sillä on sellainen nainen vastassa koti-Suomessa, että siinä menee muidenkin miesten polvet hyytelöksi ihailusta..
.

Mites ton teet kun on 2 kakaraa katottavana, iät 3 ja 8 v??!? Äijäni huitoo maailmalla ja minä joudun oleen aina kotona!

siis naimisissa oleva äijä leikkii maailmalla sinkkua, ja vaimo hoitaa lapset, vaimo ei voi mennä maailmalle.
niin noin se menee, ei naimisiin meno mitään auta, mies jatkaa vaan ihanaa elämää oikeastaan yksin

 

[ihku mihku]

Nyt vaan aivot narikkaan ja otat itsellesi laatuaikaa kahdeksi viikoksi. Panosta itseesi ja ystäviisi. Ja kun mies tulee takaisin, niin sillä on sellainen nainen vastassa koti-Suomessa, että siinä menee muidenkin miesten polvet hyytelöksi ihailusta..
.

Mites ton teet kun on 2 kakaraa katottavana, iät 3 ja 8 v??!? Äijäni huitoo maailmalla ja minä joudun oleen aina kotona!

siis naimisissa oleva äijä leikkii maailmalla sinkkua, ja vaimo hoitaa lapset, vaimo ei voi mennä maailmalle.
niin noin se menee, ei naimisiin meno mitään auta, mies jatkaa vaan ihanaa elämää oikeastaan yksin

Jos on lapsia ja mies matkatyössä, tota se arki on. Kannattaa vähän katsoa kenen kanssa perheen perustaa.