E
Edellinen
Vieras
^Juu ja osaan kaikki perinteiset tekniset askareet eli vaihdan ja asennan lamput sun muut. Jokapäiväinen kodinhoito ei vain suju.
W
-Witchie
Vieras
mies1: "Onneksi voi olla yhteydessä vain netin välityksellä, mutta kyllä tämäkin on vaikeaa."
Niin joo, mä olen vähintäänkin luotaantyöntävä nainen eikä minun juttuni kiinnosta ketään yhtään - ainakaan niin paljon, että niitä viittis lueskella.
Mut olen vaan nainen.
Niin joo, mä olen vähintäänkin luotaantyöntävä nainen eikä minun juttuni kiinnosta ketään yhtään - ainakaan niin paljon, että niitä viittis lueskella.
Mut olen vaan nainen.
N
Naisroolissa
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja ;;;;;;;;;;;;;;;;;;:
No kyllä anno 2007 pitäisi kaikkien osata lajitella pyykkiäkin. Olis kai miehenkin pitänyt ensin asua yksin... Onneksi Nyrkkiraudan mies sentään hoitaa edes "miestenhommat" inisemättä, kun kerran nimimerkki itse hoitaa "naistenhommat".
R
Roolien rikkojat
Vieras
Meillä mun hommia: Vaatehuolto (ei silitystä mitä vihaan!) ja siivous. Voin myös vaihtaa lamput, koota esim huonekaluja, ajaa nurmikon, pestä auton, viedä auton huoltoon ja katsastukseen vaikka useammin mies tekee nämä. Mä myös vastaan suuremmalta osin perheen taloudesta (= saan parempaa palkkaa).
Miehen hommia: Ruuanlaitto (ja hyvää onkin!), ruokakaupassa käynti yleensä, lapsen vienti ja haku päiväkodista. Kaikki mikä vaatii porakonetta tai muiden työkalujen käyttämistä, raskaat nostot ja raskaammat pihatyöt sekä kaikki remppahommat mitä talossa on - esim nyt talon ulkomaalaus.
Molemmat on lasten kanssa tasapuolisesti. Tällä hetkellä mä vastaan enemmän vauvan hoidosta ja mies esikoisen hoidosta..
Mä olen miesvaltaisella alalla ja mies naisvaltaisella, joten siinäkin vähän rikotaan perinteisiä rooleja.
Miehen hommia: Ruuanlaitto (ja hyvää onkin!), ruokakaupassa käynti yleensä, lapsen vienti ja haku päiväkodista. Kaikki mikä vaatii porakonetta tai muiden työkalujen käyttämistä, raskaat nostot ja raskaammat pihatyöt sekä kaikki remppahommat mitä talossa on - esim nyt talon ulkomaalaus.
Molemmat on lasten kanssa tasapuolisesti. Tällä hetkellä mä vastaan enemmän vauvan hoidosta ja mies esikoisen hoidosta..
Mä olen miesvaltaisella alalla ja mies naisvaltaisella, joten siinäkin vähän rikotaan perinteisiä rooleja.
K
kuultua
Vieras
"akka perkele laitto väärät paukut mukaan" oli mies kuulemma tokaissut hirvimetsällä. hehehehehe..
H
hyvä hyvä
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja kumma ukkoko?:
olet kunnon mies! täytyy nostaa hattua. meillä kun äijä ei tee mitään.
B
Beatrice
Vieras
Mistä muuten johtuu ettei miehet koskaan löydä tavaroitaan vaan aina pitää kysellä; "kulta, minne sä laitoit mun sukat kun en löydä niitä, missä mun pelimaila on kun se ei ole kaapissa, missä mun kännykkä on jne." Ja sit kun sanoo missä ne tavarat sijaitsee niin ei, etsimiseen jälkeen mies ei vaan löydä. Kas kummaa kun tulen apuun niin heti löytyy tavarat ja vielä ihan samasta paikasta minne mies on ne jättänyt ja saanut ohjeen etsiä. ; ) Tämä tapa on myös poikalapsellani.
Meidän taloudessa mies tekee suuren osan ns. miesten hommista. Useimmiten tekee myös ruokaa koska on parempi ja innokkaampi kokki kuin minä. Kun pitää naputtaa taulu seinään tai korjata jotain tai asentaa digiboxi tai päivittää tietokone niin mies hoitaa nämä asiat koska itse olen täysin tumpelo teknisten vempaiden kanssa. Siivoaminen on minun harteillani mutta teen myös ns. raskaita hommia kotona kuten maton tamppaamista, lumen luontia ja mattojen pesua. Ja kannan ruokakasseja kaupasta kotiin. En jaksa jakaa tasan puoliksi kaikkia kotitöitä, nopeammin teen ne itse. Mutta mies kyllä auttaa jos pyydän, meistä kahdesta olen se pedanttisempi ja siksi siivoan yksin. Mikäs siinä, hyötyliikuntaa parhaimillaan ja pääsen valmiisen ruokapöytään kun mies on käynyt kaupassa ja tehnyt ruoan. En jaksaisi tuollaista "minä tein tänään, nyt on sinun vuoro" kissa ja hiiri -leikkiä. Mutta voisin olla eri mieltä jos mies vaan makoilisi sohvalla ja ei tekisi mitään..
Jos olisi varaa palkkaisin joskus siivoojan kotiimme, kävisi siivoamassa sillä aikaa kun olemme töissä. Tai ehkä varaa olisi mutta siivoan mielummin itse ja ostan niillä rahoilla vaikka jotain kivaa päällepantavaa. Tai hotelliloman meille kahdelle.
Meidän taloudessa mies tekee suuren osan ns. miesten hommista. Useimmiten tekee myös ruokaa koska on parempi ja innokkaampi kokki kuin minä. Kun pitää naputtaa taulu seinään tai korjata jotain tai asentaa digiboxi tai päivittää tietokone niin mies hoitaa nämä asiat koska itse olen täysin tumpelo teknisten vempaiden kanssa. Siivoaminen on minun harteillani mutta teen myös ns. raskaita hommia kotona kuten maton tamppaamista, lumen luontia ja mattojen pesua. Ja kannan ruokakasseja kaupasta kotiin. En jaksa jakaa tasan puoliksi kaikkia kotitöitä, nopeammin teen ne itse. Mutta mies kyllä auttaa jos pyydän, meistä kahdesta olen se pedanttisempi ja siksi siivoan yksin. Mikäs siinä, hyötyliikuntaa parhaimillaan ja pääsen valmiisen ruokapöytään kun mies on käynyt kaupassa ja tehnyt ruoan. En jaksaisi tuollaista "minä tein tänään, nyt on sinun vuoro" kissa ja hiiri -leikkiä. Mutta voisin olla eri mieltä jos mies vaan makoilisi sohvalla ja ei tekisi mitään..
Jos olisi varaa palkkaisin joskus siivoojan kotiimme, kävisi siivoamassa sillä aikaa kun olemme töissä. Tai ehkä varaa olisi mutta siivoan mielummin itse ja ostan niillä rahoilla vaikka jotain kivaa päällepantavaa. Tai hotelliloman meille kahdelle.
A
Anni62
Vieras
Ainut asia mitä meillä ei mies osaa tehdä on dvd:n käyttö, ei siis osaa laittaa sitä päälle eikä dvd:tä sisälle. Kun tyttäreni tyttö haluaa jotain dvd kattoa pyytää joko minua tai tytärtämme laittamaan.
Muuten kyllä tekee kaiken, asentanut molemmat digiboksit jne.......
Minä en niistä kyllä ymmärrä yhtään mitään.
Muuten kyllä tekee kaiken, asentanut molemmat digiboksit jne.......
Minä en niistä kyllä ymmärrä yhtään mitään.
P
pikkusen kade...
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Anni62:
sulla on muuten helppo elämä, kun ei muuta tarvitse kotona tehdä kuin odottaa, että joku haluaa katsoa dvd:tä...
A
Anni62
Vieras
No, ei nyt sentään. Elämä ei niin kovin helppoa ole ollut tekonivelleikkausken jälkeen. Kesäkuussa oli aika tylsää kun ei voinut mitään tehdä ite.
Onneksi nyt sentään pystyy tekemään jo kaikkea. Hoidan siivoukset ja viikolla ruanlaiton, pyykkäykset ja tiskit. Eli kaikki kotityöt teen ite.
Tällei sunnuntaisin mies tekee ruan. Mutta minä hoidan sitten sen keittiön siivouksen.
Onneksi nyt sentään pystyy tekemään jo kaikkea. Hoidan siivoukset ja viikolla ruanlaiton, pyykkäykset ja tiskit. Eli kaikki kotityöt teen ite.
Tällei sunnuntaisin mies tekee ruan. Mutta minä hoidan sitten sen keittiön siivouksen.
A
annille
Vieras
no kiva, että sulla on mies joka osaa tehdä ihan kaikkea, mutta ei sitten kuitenkaan tee. tossun alla?
A
Anni62
Vieras
Ei, ei nyt sentään tossun alla.
Joutui hoitamaan työnsä ohella ruan laiton leikkaukseni jälkeen kun olin kotiutunut, ei voinut pitää yhtään vapaata. Siinä vaan sitten juoksi kotona välillä, onneksi työpaikka on vieressä. Ja toisen polven leikkaus on minulla edessä ensi keväänä. Sama rulianssi siis edessä.
Joutui hoitamaan työnsä ohella ruan laiton leikkaukseni jälkeen kun olin kotiutunut, ei voinut pitää yhtään vapaata. Siinä vaan sitten juoksi kotona välillä, onneksi työpaikka on vieressä. Ja toisen polven leikkaus on minulla edessä ensi keväänä. Sama rulianssi siis edessä.
A
annille
Vieras
M
mies1
Vieras
JOOO, valtakysymyksiä nämä keittiötyöt on, onkin herkullinen riidanaihe, kun sitä riittää joka päivälle
)
)
;
;) ;) ;)
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja mies1:JOOO, valtakysymyksiä nämä keittiötyöt on, onkin herkullinen riidanaihe, kun sitä riittää joka päivälle
No on varmaan kiva aihe, kun sinäkin siihen jaksat edelleen osallistua
A
Anni62
Vieras
Ei, en minäkään ole minkään tossun alla. Olen jo kotona vielä asuessani tottunut siivoomaan ja tekemään muitakin kotitöitä.
Ja teen niitä kyllä ihan mielellään, ne ei ole vastenmiellisiä.
Kuitenkin kerkiän tekemään käsitöitäkin. Ja käyn naapurissa välillä ja olen välillä hoitanut toisen naapurini lapsiakin.
Ja teen niitä kyllä ihan mielellään, ne ei ole vastenmiellisiä.
Kuitenkin kerkiän tekemään käsitöitäkin. Ja käyn naapurissa välillä ja olen välillä hoitanut toisen naapurini lapsiakin.
M
museosta
Vieras
Nim. Beatrice, kotihengetär ajattelee ja toimii kuten tein/olisin tehnyt itsekin, kun oli perhe, mies ja lapsia. Naisen vaistolla moni asia sujuu yllättävän hyvin ja joutuin.
Lisäksi nuo tavaroiden katoamisepisoditkaan eivät yleensä ole tuosta näkökulmasta niin vaarallisia, lähinnä huvittavia. Luulenpa, että mies ja pojat vain kaipaavat kotihengetärtä ja äidin lempeää kättä viereensä löytääkseen etsimänsä. Varmaan he maailman menoissa kuitenkin pärjäävät omin nokkinensa muistaen, kuinka etsintä yhdessä sujui.
Muutoinkin on jotenkin turhaa jakaa kotitöitä ja tekemistä malliin: sinun vuoro, minun vuoro, ellei se tapahdu leikkimielellä ja yhteinen tavoite mielessä. Toisaalta voi hyvin ymmärtää myös niitä rassaavia tilanteita, joissa lähes kaikki vastuu ja velvollisuus on toisella - toinen tekee, mitä haluaa ja sattuu huvittamaan. Taitavimmat vastuun ja tekemisen pakoilijat osaavat kyllä kääntää senkin itselle mieluisaksi peliksi lupailemalla toiselle kaikenlaista kivaa palkkioksi! Joskus houkutukseksi saattaa riittää pelkkä mielistelykin, joka äärimmilleen vietynä on enemmänkin kyllä toisen alistamista ja halvalla vedättämistä.
Siten en ole kovin vastaanottavainen nim. -Witchien neuvolle tai toiminatavoille. Jos toisen saa tekemään vaikkapa kehumalla häntä komeaksi tai kauniiksi, söpöksi tai kultaiseksi, niin asiayhteys raskaiden töiden ja kantamisten kanssa on kyseenalaista. Ja sitten se seksillä ostaminen ja palkitseminen - paljonkohan siitäkin on mielipiteitä väännetty!
Harva parisuhde vaan lienee niin aito ja rehellinen, että kaikki kotihommat sujuisivat luontevasti, toista arvostaen ja kunnioittaen. Kyllä taloudellisen tuen ja avun saaminen, ylipäätään saaminen on aika mittava pala monen suhteen vaakakupissa. Vaa´an tasapainottaminen on sitten vaikeaa. Auttaisikohan edes silitysrauta toisessa, siinä antamisen vaakakupissa?
Silitysrauta oli tosiaan aikoinaan vahvaa rautaa. Nykyään miehet ja naisetkin käyvät silittämisen sijaan punttisalilla nostamassa rautaa. Olen itse joskus silittänyt raudalla, joka kuumennettiin tulella hellan päällä. Tai oikeaoppisesti raudan sisällä oleva kivi tai rautamöhkäle olisi pitänyt kuumentaa tulella ja laittaa silitysraudan sisään. Kasteltu harsokangas (entinen vauvan vaippa) toimi höyrystäjänä ja arempien tekstiilien suojana. Muutoin raudalla olisi saattanut polttaa vaikka reiän pöytään.
Jospa tuohon vielä sen verran, että on naisten elämä paljonkin keventynyt ja helpottunut. Tietääkö, muistaako joku aikaa ennen vauvojen kertakäyttövaippoja? Puuvillaisia sideharsovaippoja keitettiin ja pestiin ja sitten ne oikeaopisesti sillä rautaisella raudalla silitettiin (steriloitiin) siis ihan vain vauvan terveydeksi. Nykyäänhän silittämisen motiivi on ihan muuta.
Lisäksi nuo tavaroiden katoamisepisoditkaan eivät yleensä ole tuosta näkökulmasta niin vaarallisia, lähinnä huvittavia. Luulenpa, että mies ja pojat vain kaipaavat kotihengetärtä ja äidin lempeää kättä viereensä löytääkseen etsimänsä. Varmaan he maailman menoissa kuitenkin pärjäävät omin nokkinensa muistaen, kuinka etsintä yhdessä sujui.
Muutoinkin on jotenkin turhaa jakaa kotitöitä ja tekemistä malliin: sinun vuoro, minun vuoro, ellei se tapahdu leikkimielellä ja yhteinen tavoite mielessä. Toisaalta voi hyvin ymmärtää myös niitä rassaavia tilanteita, joissa lähes kaikki vastuu ja velvollisuus on toisella - toinen tekee, mitä haluaa ja sattuu huvittamaan. Taitavimmat vastuun ja tekemisen pakoilijat osaavat kyllä kääntää senkin itselle mieluisaksi peliksi lupailemalla toiselle kaikenlaista kivaa palkkioksi! Joskus houkutukseksi saattaa riittää pelkkä mielistelykin, joka äärimmilleen vietynä on enemmänkin kyllä toisen alistamista ja halvalla vedättämistä.
Siten en ole kovin vastaanottavainen nim. -Witchien neuvolle tai toiminatavoille. Jos toisen saa tekemään vaikkapa kehumalla häntä komeaksi tai kauniiksi, söpöksi tai kultaiseksi, niin asiayhteys raskaiden töiden ja kantamisten kanssa on kyseenalaista. Ja sitten se seksillä ostaminen ja palkitseminen - paljonkohan siitäkin on mielipiteitä väännetty!
Harva parisuhde vaan lienee niin aito ja rehellinen, että kaikki kotihommat sujuisivat luontevasti, toista arvostaen ja kunnioittaen. Kyllä taloudellisen tuen ja avun saaminen, ylipäätään saaminen on aika mittava pala monen suhteen vaakakupissa. Vaa´an tasapainottaminen on sitten vaikeaa. Auttaisikohan edes silitysrauta toisessa, siinä antamisen vaakakupissa?
Silitysrauta oli tosiaan aikoinaan vahvaa rautaa. Nykyään miehet ja naisetkin käyvät silittämisen sijaan punttisalilla nostamassa rautaa. Olen itse joskus silittänyt raudalla, joka kuumennettiin tulella hellan päällä. Tai oikeaoppisesti raudan sisällä oleva kivi tai rautamöhkäle olisi pitänyt kuumentaa tulella ja laittaa silitysraudan sisään. Kasteltu harsokangas (entinen vauvan vaippa) toimi höyrystäjänä ja arempien tekstiilien suojana. Muutoin raudalla olisi saattanut polttaa vaikka reiän pöytään.
Jospa tuohon vielä sen verran, että on naisten elämä paljonkin keventynyt ja helpottunut. Tietääkö, muistaako joku aikaa ennen vauvojen kertakäyttövaippoja? Puuvillaisia sideharsovaippoja keitettiin ja pestiin ja sitten ne oikeaopisesti sillä rautaisella raudalla silitettiin (steriloitiin) siis ihan vain vauvan terveydeksi. Nykyäänhän silittämisen motiivi on ihan muuta.
A
arkajalka-elli
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja pit.:Terkut edelliselle, en minäkään osaa mitään edellämainituista. Ajatellas, yksin olen asunut yli kymmenen vuotta ja jotenkin pärjännyt kuitenkin
Minä opin laittamaan lamput kattoon vasta kun muutettiin yhteen miehen kanssa. Mies opetti sanallisesti sängynpohjalta kun itse ei sairauden takia voinut rasittaa itseään. Ei se niin hankalaa ollut eikä varsinkaan fyysisesti rankkaa kuin luulin. Yksin asuessani vähäpuheinen mutta tehokas isäni asensi lamppuni, ei puhettakaan että olisi opettanut kun ei vain ole opettajatyyppiä.
Oikeastaan porakoneen käyttö on ainut mikä on edelleen hankalaa, pelkään nimittäin kovia ääniä. Gyprokkiin tms pehmeään osaan porata, mutta en iskua vaativiin kovempiin seiniin enkä kaakeliin.
M
mies/nainen
Vieras
mitenkäs se meillä mennee, mies osaa ruokaa laittaa, siivota, tiskata/täyttää tiskikoneen silittää, ja muutkin kodin pikkuremontit, mutta osaan minäkin ihan samat asiat, ja rajaa miesten ja naisten töihin ei ole vedetty, se tekee, jonka kohdalle osuu. Sitten peltotyöt tehdään yhdessä ja kaikki muutkin työt. Voi olla, että minä olen kyntämässä ja mies laittaa ruokaa ym. Ollaanko me nyt sitten tasa-arvoisia vai eriarvoisia?
T
tiiia
Vieras
Kylä jokainen oppii. Mies oppii laittamaan pesukoneen päälle ja nainen lampun kattoon tai vaihtamaan auton renkaan kun vaan alkaa tekemään. Eihän sitä opi ellei koskaan tee.
itse asuin sinkkuna 15 vuotta ja opin laittamaan ne lamput kattoon, käyttämään porakonetta, tapetoimaan, maalaamaan, vaihtamaan auton renkaat ja polttimot, katsomaan vedet ja öljyt konepellin alta. Nykyään juttelen sujuvasti korjaamolla tulpista, laakereista ja virranjakajista.
Uuden miehen kun otin niin otin sellaisen, jolta käy myös kaikki hommat. Renkaat vaihdetaan yhdessä, ruokaa laitetaan yhdessä. Yleensä se tekee joka paremmin ehtii, hommasta riippumatta.
itse asuin sinkkuna 15 vuotta ja opin laittamaan ne lamput kattoon, käyttämään porakonetta, tapetoimaan, maalaamaan, vaihtamaan auton renkaat ja polttimot, katsomaan vedet ja öljyt konepellin alta. Nykyään juttelen sujuvasti korjaamolla tulpista, laakereista ja virranjakajista.
Uuden miehen kun otin niin otin sellaisen, jolta käy myös kaikki hommat. Renkaat vaihdetaan yhdessä, ruokaa laitetaan yhdessä. Yleensä se tekee joka paremmin ehtii, hommasta riippumatta.
H
höpötihöh
Vieras
Todella ärsyttävävä aloitus. Onneksi on mies, joka taitaa monet hommat. Ei mene sormi suuhun melkeinpä missään asiassa. Ja pärjäisi yksikseen ihan hyvin. Vaikka olisin viikon poissa, ei miehelle tulisi ongelmia. Ehkä saattaisi ikävöidä vaimoa.
P
pit.
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja höpötihöh:
No oli aloitus ärsyttävä tai ei, niin mieheni pärjäämisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Mies, kuten minäkin, on asunut ennen yhteiseloamme yksin kymmenisen vuotta ja osaa tehdä ihan mitä vain haluaa.
Lisäksi yhteiselommekin aikana mies on viettänyt kotona yksin viikon jos toisenkin ja hyvin on näyttänyt pärjäävän. Jos sitä ikävää ei siis oteta lukuun
Ylenmääräinen hyvittely ei mielestäni kuulu parisuhteeseen. Elämässäni on ollut aikoja, joilloin sinkkutyttönä yksin asuessani mieluummin maksoin silkalla rahalla työn teettämisestä ammattimiehellä, kuin olisin viitsinyt ruveta lirkuttelemaan ympäriinsä palveluksia saadakseni, saati lupailemaan suihinottoja sinne sun tänne.
Huomaan muuten omassa miehessäni ja mies1:ssä selkeän yhteisen piirteen. Omakaan mieheni ei rupeasisi kenenkään narriksi, vaan säilyttää oman tahtonsa ja näyttää se mieluummin vaikka korostetustikin.
Karismaako, mun mieskin on maalaispoika, ja mieheni äiti käyttää edelleen hellalla kuumennettavaa silitysrautaa. Mies oli aivan onnessaan mun sähkökäyttöisestäni ja käyttääkin sitä siksi vissiin niin mielellään.
Kiitos kaikille ketjuun osallistuneille mukavasta keskustelusta. Jatkakaa
K
karismaako.
Vieras
Nii, tuosta silityskoneesta vielä...Se oli varmaanki mun mummo tai hänen äiteensä, kun käytti sitä hiilillä ladattavaa, pienen ihmisen kokosta pannua.
Ite muuten jouduin tuossa talvella ostamaan vaimolle uuden raudan, kun vetelin suksivoiteita silloisella...et semmonen tapaus.
Ite muuten jouduin tuossa talvella ostamaan vaimolle uuden raudan, kun vetelin suksivoiteita silloisella...et semmonen tapaus.
T
Tytönkloppi
Vieras
Ns. naistenhommat; eli siivous, ruuanlaitto, pyykkien pesu, tiskit jne. ovat jokapäiväistä työtä. Miesten hommat; kuten renkaiden vaihto, lamppujen vaihto ja kodin pikkuremontit taas ovat harvemmin tehtäviä töitä. Eli onko tasa-arvoista jaata kotihommat perinteisesti naisten ja miesten hommiin, kun naisten hommat vievät paljon enemmän aikaa kuin miesten hommat? Ei minusta...Valitettavasti meillä kuitenkin on noin. Nyt kun olen muutaman vuoden yhteiselon ja iän myötä vähän viisastunut, olen päättänyt laittaa kotityöt uuteen jakoon. Jos ei herralle sovi, niin voi voi.
P
Päiväperhonen
Vieras
Joku tuossa jeesusteli, kun ei naiset osaa edes laittaa lamppua kattoon. No, nykyään valaisimissa on pistotulpat, mutta vanhassa asunnossamme on ne sellaiset sokeripalaliitännät. En kyllä uskalla mennä sähköasioilla leikkimään ja kokeilemaan, että mahtaako sulakkeet palaa vai mitä tapahtuu, jos kokeeksi yhdistelen johtoja niin tai näin. En siis osaa laittaa valaisimia kattoon (toki osaan vaihtaa sulakkeet, vaihtaa hehkulampun ja osaan ostaa oikeat valaisimet eri tiloihin), vaan ne hoitaa mies. Jos ei mieskään osaisi, niin sitten pitäisi soittaa asennusliikkeestä sähköasentaja paikalle.
Meillä joidenkin hommien tekemistä hankaloittaa se, että olen lyhyt, kun taas miehellä on pituutta reilusti. Siksi mies pyynnöstäni laittaa esimerkiksi verhot ikkunaan sen jälkeen, kun minä olen pessyt ikkunat (osaan sen homman paremmin), pessyt verhot ja silittänyt ne. Miehellä myös voimaa riittää ihan toisella tavalla kuin meikäläisellä. Omat voimani eivät esimerkiksi riitä renkaitten vaihdossa avaamaan pultteja, joten meillä mies vaihtaa renkaat ja minä sillä aikaa puhdistan vanteet ja kannan ne varastoon.
Meillä työnjako tapahtuu varsin perinteisesti ihan siitä syystä, että työpäiväni päättyy aiemmin, joten käytännössä minä käyn kaupassa ja teen ruoan arkisin. Tykkään esimerkiksi pyykinpesusta, joten mies on jättänyt sen suosiolla minulle. Mies on jättänyt sisustamisen minulle, joten minä ostan juttuja ja mies auttaa paikalleen laittamisessa. Mies sitten kantaa huonekaluja, avaa tukkeutuneita viemäreitä, puhdistaa kylppärin lattiakaivon, poraa reikiä iskuporakoneella seiniin jne.
Siivoamme yhdessä, tosin kukkien kastelu ja pölyjen pyyhintä on jäänyt minun tehtäväkseni. Mies tekee usein viikonloppuna ruokaa, joten minä toimin apukokkina pilkkomassa kasviksia ja teen salaatin.
Olen ihan tyytyväinen nykytilanteeseen. Pääsemme kumpikin yhtä aikaa sohvalle loikoilemaan. Jos tilanne olisikin se, että minä pesisin lattioita ja mies vain makaisi sohvalla, niin äkkiä tulisi kyllä sanomista.
Meillä joidenkin hommien tekemistä hankaloittaa se, että olen lyhyt, kun taas miehellä on pituutta reilusti. Siksi mies pyynnöstäni laittaa esimerkiksi verhot ikkunaan sen jälkeen, kun minä olen pessyt ikkunat (osaan sen homman paremmin), pessyt verhot ja silittänyt ne. Miehellä myös voimaa riittää ihan toisella tavalla kuin meikäläisellä. Omat voimani eivät esimerkiksi riitä renkaitten vaihdossa avaamaan pultteja, joten meillä mies vaihtaa renkaat ja minä sillä aikaa puhdistan vanteet ja kannan ne varastoon.
Meillä työnjako tapahtuu varsin perinteisesti ihan siitä syystä, että työpäiväni päättyy aiemmin, joten käytännössä minä käyn kaupassa ja teen ruoan arkisin. Tykkään esimerkiksi pyykinpesusta, joten mies on jättänyt sen suosiolla minulle. Mies on jättänyt sisustamisen minulle, joten minä ostan juttuja ja mies auttaa paikalleen laittamisessa. Mies sitten kantaa huonekaluja, avaa tukkeutuneita viemäreitä, puhdistaa kylppärin lattiakaivon, poraa reikiä iskuporakoneella seiniin jne.
Siivoamme yhdessä, tosin kukkien kastelu ja pölyjen pyyhintä on jäänyt minun tehtäväkseni. Mies tekee usein viikonloppuna ruokaa, joten minä toimin apukokkina pilkkomassa kasviksia ja teen salaatin.
Olen ihan tyytyväinen nykytilanteeseen. Pääsemme kumpikin yhtä aikaa sohvalle loikoilemaan. Jos tilanne olisikin se, että minä pesisin lattioita ja mies vain makaisi sohvalla, niin äkkiä tulisi kyllä sanomista.