Mies

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nettihurmuri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Nettihurmuri

Vieras
Kertokaapas mulle naiset, että mistä tää johtuu... Oon yli 10 vuoden aikana (tähän sisältyy 5 vuoden seurustelu ja se sai alkusysäyksen baarista) pyöriny netissä chateissä ja keskustelupalstopilla. Pääosin täysin anonyyminä, jossain ircissä ehkä tunnistettavana. Olen iskenyt paljon naisia netistä. Yleensä lyhyisiin suhteisiin, seksipainotteisiin. Menestys on ollut suorastaan loistava. Strategia on ollut sellainen, että oon netissä suht. oma itseni mutta aika provosoiva (en tarkoita siis sellaista trolliprovoilua vaan tyyli ollut särmikäs). Uskoisin, että se karkoittaa monet, mutta ne jotka tykkää, tykkää sitten enempi.

Kulta-aikaani oli 2000-luvun alkupuoli, jolloin tuli esimerkiksi City Chatissä iskettyä naisia lähes liukuhihnalta. En koskaan ollut missään seksipalstoilla siellä, enkä koskaan noudattanut sitä miesten yleistä, helkkarin suoraviivaista strategiaa. Ihan vaan siksi, että se oli tylsää ja toiseksi siksi, että se ei olisi ollut kovin menestyksekästä.

Mutta tosielämän face-to-face tilanteissa menestys on ollut kyllä heikkoa. Jos nyt ei ihan nollaa niin aika vähäistä. Tähän kuuluu siis omalta osalta lähinnä duunipaikat ja sitten viihteellä olo.

Oon miettinyt, että mikä siinä on, että netin kautta olen iskenyt hyvinkin kauniita naisia. Kun yritän iskeä vastaavia baarissa, niin tulos on aivan pateettinen. Ainoot tapauksetkin on sellaisia, että ne on mulle puolituttuja...

Samalla voisin kysäistä palstan neidoilta ja rouvilta, että kuinka paljon ootte itse harrastaneet lyhyempiä tai pidempiä suhteita, jotka ovat saaneet alkunsa netissä ?
 
Uskoisin, että netti-iskemisesi perustuu antamaasi mielikuvaan, jolla on ollut kantava vaikutus.
Ehkä luonnossa et saa aikaiseksi samanlaista vaikutelmaa. Oletko kenties lahjakkaampi kirjoitamaan kuin tuottamaan puhetta?

Nettisuhteista ei ole kokemusta, mutta erään lehden treffi/senssipalstalta on ja positiivisena asiana oli suuri vastausprosentti, mutta kultakimpaletta sieltä ei löytynyt....
 
Olen samaa mieltä kuin suullisesti pätevä, antamasi mielikuva on ruokkinut naisten romantiikannälkää siinä määrin että majavaa on irronnut tapaamisissa. Mielikuvilla on uskomaton voima. He eivät siis ole ihastuneet todelliseen sinuun, vaan mielikuvaan sinusta. Se ei liene kovin imartelevaa.
 
Naisethan on tunnetusti pinnallisia ja kilpailuhenkisiä. Baaritilanteessa jokaisen misun on pokattava paremman näköinen kundi kuin mitä toisten tyttöjen. Tämähän ei haitaa netissä, siellä tyttökaverit ei pääse supattamaan että minkänäköistä kundia Mirja nyt on iskemässä.

Eli veikkaan että sun supliikki on parempaa kuin ulkonäkö.
 
Kulta-aikaani oli 2000-luvun alkupuoli, jolloin tuli esimerkiksi City Chatissä iskettyä naisia lähes liukuhihnalta.

Oon miettinyt, että mikä siinä on, että netin kautta olen iskenyt hyvinkin kauniita naisia. Kun yritän iskeä vastaavia baarissa, niin tulos on aivan pateettinen. Ainoot tapauksetkin on sellaisia, että ne on mulle puolituttuja...

Samalla voisin kysäistä palstan neidoilta ja rouvilta, että kuinka paljon ootte itse harrastaneet lyhyempiä tai pidempiä suhteita, jotka ovat saaneet alkunsa netissä ?


Olet siis jo vanhempaa sorttia, kulta-aika takanapäin?

Baarissa naiset nyt vaan eivät samalla tavalla ole lähdössä joka jannun matkaan, vaan sinne tullaan yleensä pitämään hauskaa kavereiden kanssa ja vaan flirttailemaan.

Netin kautta olen harrastanut vain nettisuhteita, melko pitkällekin menneitä. Pidän kirjoittamalla tutustumisesta, mutta kaikki keihin olen tutustunut, jopa ihastunut, ovat kuitenkin sitten olleet livenä jotakin aivan muuta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja suullisesti pätevä;24433277:
Uskoisin, että netti-iskemisesi perustuu antamaasi mielikuvaan, jolla on ollut kantava vaikutus.
Ehkä luonnossa et saa aikaiseksi samanlaista vaikutelmaa. Oletko kenties lahjakkaampi kirjoitamaan kuin tuottamaan puhetta?

Nettisuhteista ei ole kokemusta, mutta erään lehden treffi/senssipalstalta on ja positiivisena asiana oli suuri vastausprosentti, mutta kultakimpaletta sieltä ei löytynyt....

EI, olen nimenomaan puhujatyyppi. Mutta nettikirjoitteluhan, etenkin chat, on hyvin puheenomaista.

Ja nimenomaan panostin siihen, että en anna mitään valheellista mielikuvaa. Rehellisyys on helpointa.
 
Ehkä sun olemus ja eleet eivät vain vastaa sitä mielikuvaa, jonka pystyt antamaan, kun kommunikoidaan pelkästään suullisesti/kirjallisesti. En tarkoita siis pelkästään ulkonäköä vaan yleistä olemusta, tyyliä jne.
 
Ovatko netissä alkaneet seksisuhteiksi kehittyneet jutut päättyneet siksi, että sinä et ole halunnut jatkaa vai naiset eivät ole halunneet? Vai ovatko alunalkaenkin olleet kummankin taholta kertalaakeja?
 
Mä olen huomannut saman ilmiön omalta osaltani. Netin kautta saan helposti iskettyä naisia, kaksplussankin mammoille terveisiä;), mut irl on paljon kuivempaa. No väliäkö sillä mitä kautta saa ja onnistuu antamaan.
 
Ovatko netissä alkaneet seksisuhteiksi kehittyneet jutut päättyneet siksi, että sinä et ole halunnut jatkaa vai naiset eivät ole halunneet? Vai ovatko alunalkaenkin olleet kummankin taholta kertalaakeja?

Sekä että. Itse tuo homma lähti ihan puolivahingossa ja pikkuhiljaa siitä tuli tapa. Voin sanoa, että en todellakaan tarttunut jokaiseen tilaisuuteen. Itse pidin nimenomaan eniten siitä ihan nettikeskustelusta. En koskaan ajatellut sitä touhua tavoitteellisesti vaan juttelin sellaisten kanssa joiden kanssa oli kiva jutella jne... Usein juttelin myös naisten kanssa, joiden kanssa en halunnut seksiä. Syyt olivat moninaiset.

Joissakin tapauksissa oli alunalkaenkin kertalaakeja, mutta kyllä aika usein oli sellainen meininki, että haettiin jonkunnäköistä kevytsuhdetta "friends with benefits" tms. Kieltämättä kuvio alkoi muodostua hiukan ikäväksi joissakin tapauksissa.

Nykyään harrastan tätä tosi vähän. Lähinnä joskus tulee vietettyä semmoinen perjantai-ilta, että ottaa kotona viiniä ja olutta ja chattää. Perjantai siksi, että jos (kun) tulee jotain niin on sitten viikonloppu aikaa. Ja tosiaan voin sanoa, että seksi ei tässä ole se pääasia.

Olen hiukkasen hukassa oleva tyyppi ja en oikeasti tiedä mitä haluan. Eli missään nimessä en näe tätä ihanteellisena elämäntapana. Ongelma on se, että kun on liian pitkään tehnyt tämmöstä, on hankala sitoutua yhteen. Minulla on useampikin rl-naisystävä (jotka siis kaikki olen alunperin oppinut tuntemaan ihan oikean maailman kautta) ja kaikki olisivat omalla tavallaan potentiaalisia tyttöystävä/vaimoehdokkaita, mutta en ole jotenkin halunnut lähteä siihen... En vaan tiedä miksi. Ehkä se on sitten liian suuri valinnanvapaus sekoittanut pään.
 
[QUOTE="Jahas";24433412]Oletko nyt yksin ja yksinäinen?[/QUOTE]

Näin vois sanoa, mutta täällä en ole etsiäkseni naisseuraa. Olen täällä purkamassa virtuaalisen viestinnä tarvettani ilman aikomuksia.
 
[QUOTE="ap";24433836]Näin vois sanoa, mutta täällä en ole etsiäkseni naisseuraa. Olen täällä purkamassa virtuaalisen viestinnä tarvettani ilman aikomuksia.[/QUOTE]

Palstalla jonka oletetaan olevan täynnä naisia? ;)
 
Mutta siis joo, itse voin ihan omakohtaisesti sanoa että juu, aikoinaan netin kautta tuli bongattua muutama mukava kundi, joihin en olisi välttämättä oikeassa elämässä tutustunut niin helposti. Mutta siinäkin oli se, että nämä miehet elivät aivan toisenlaista elämää kuin minä, joten netti oli se paikka jossa sitten törmättiin. Yhtään suhdetta en ole netin kautta kuitenkaan luonut. Tai kaveri- ja ystävyyssuhteita kyllä mutta en muistaakseni ole bongannut yhtään sellaista miestä ketä olisin alkanut ihan tapailemaan, hauskoja "treffejä" (vihaan treffejä, mutta kaipa niistä tapaamisista ei oikein muuta nimitystä voi käyttää..) kyllä tuli koettua :D Muistelen lämmöllä.

...Mutta siis mistäs me nyt puhuttiinkaan? Pysyinköhän yhtään aiheessa?... :laugh:
 
Palstalla jonka oletetaan olevan täynnä naisia? ;)

Nii-in. Tästä aiheesta kun on aika tylsä jauhaa vaan miesten kanssa. Kyllä mä olen joidenkin kaverien kanssa tästä jutellutkin ja he ovat yrittäneet matkia. Onnistumatta. Muutaman kerran olen jopa ollut kaverin luona neuvomassa ja välillä laittanut "sanoja suuhun". Sekin on mun mielestä kivaa. Hommat on heidän osalta sitten kusseet siinä vaiheessa kun on pitänyt puhua puhelimessa, jolloin ei enää sama supliikki vältykkään.

Niin tarttee sen verran lisätä, että useinhan nää nettijutustelut eteni sitten siihen, että seuraavaksi soiteltiin. Ja puhelimitse olin yleensä kaikkein vahvimmillani...
 
Mutta siis joo, itse voin ihan omakohtaisesti sanoa että juu, aikoinaan netin kautta tuli bongattua muutama mukava kundi, joihin en olisi välttämättä oikeassa elämässä tutustunut niin helposti. Mutta siinäkin oli se, että nämä miehet elivät aivan toisenlaista elämää kuin minä, joten netti oli se paikka jossa sitten törmättiin. Yhtään suhdetta en ole netin kautta kuitenkaan luonut. Tai kaveri- ja ystävyyssuhteita kyllä mutta en muistaakseni ole bongannut yhtään sellaista miestä ketä olisin alkanut ihan tapailemaan, hauskoja "treffejä" (vihaan treffejä, mutta kaipa niistä tapaamisista ei oikein muuta nimitystä voi käyttää..) kyllä tuli koettua :D Muistelen lämmöllä.

...Mutta siis mistäs me nyt puhuttiinkaan? Pysyinköhän yhtään aiheessa?... :laugh:

Pysyit aiheessa, koska sitä ei oikeastaan ole mitenkään määritelty. Minä muuten aika usein olin kanssa näihin naisiin nähden sellainen, joka eli ihan erilaista elämää. Ja sen mä myönnän, että vaikka mä en valehdellut juuri mitään, niin olen ihan suht. hyvä luomaan omasta elämästä sellaisen sopivanlaisen kuvan. Eli ei se mun elämä aina ollut niin hienoa tuohon aikaan, mutta aina siinä oli niitä hienoja ja hyviä puolia jota oli hyvä korostaa...

Toisaalta joskus kun oli sillä tuulella, niin saatoin korostaa huonoja puolia ja yhtälailla sekin toimi. Oikeestaan joskus kun oli tylsää, niin saatoin melkein päättää että nyt mä meen nettiin mahdollisimman surkeana ja erikseen korostan miten sekasin mun elämä on.

Masentuneisuuttakin koin joskus, mutta en koskaan sellaista esittänyt netissä. Ihan vaan siksi, että mä menin sieltä hakemaan elämälleni jotain. Ja se joku ei ollut itsesäälissä rypeminen jne. Ja lähes poikkeuksetta jätin itsesääli/säälimuijat väliin. Poikkeuksiakin oli, jos oli muuten harvinaisen kiinnostava tapaus.
 
Naiset ihastuu helpommin netissä. Kyse ei välttämättä ole miehen ulkonäössä tai olemuksessa (mitkä toki myös vaikuttavat) vaan naisen omissa ominaisuuksissa. Jos joku tunkee seuraani baarissa tai kaupungilla olen varautunut, epäilevä ja luultavasti haluan tulla jätetyksi rauhaan. Jos liikun keskustelupalstalla haluan keskustella. Ja siitä kun juttuun pääsee niin helposti tykästyy toiseen jos siinä on jotain tykättävää.
 
[QUOTE="ap";24434133]Pysyit aiheessa, koska sitä ei oikeastaan ole mitenkään määritelty. Minä muuten aika usein olin kanssa näihin naisiin nähden sellainen, joka eli ihan erilaista elämää. Ja sen mä myönnän, että vaikka mä en valehdellut juuri mitään, niin olen ihan suht. hyvä luomaan omasta elämästä sellaisen sopivanlaisen kuvan. Eli ei se mun elämä aina ollut niin hienoa tuohon aikaan, mutta aina siinä oli niitä hienoja ja hyviä puolia jota oli hyvä korostaa...

Toisaalta joskus kun oli sillä tuulella, niin saatoin korostaa huonoja puolia ja yhtälailla sekin toimi. Oikeestaan joskus kun oli tylsää, niin saatoin melkein päättää että nyt mä meen nettiin mahdollisimman surkeana ja erikseen korostan miten sekasin mun elämä on.

Masentuneisuuttakin koin joskus, mutta en koskaan sellaista esittänyt netissä. Ihan vaan siksi, että mä menin sieltä hakemaan elämälleni jotain. Ja se joku ei ollut itsesäälissä rypeminen jne. Ja lähes poikkeuksetta jätin itsesääli/säälimuijat väliin. Poikkeuksiakin oli, jos oli muuten harvinaisen kiinnostava tapaus.[/QUOTE]

Niin eli sä olet siis ollut vain oma itsesi :D Näin mä tiivistettynä näkisin tän. Ja se onkin varmaan se mikä niihin naisiin on pohjimmiltaan purrut.

Muutenkin elämässä tulee tosi paljon vastaan ihmisiä, ihan joka paikassa, jotka yrittävät luoda kuoren josta kuitenkin näkee läpi että se on vain kuori.

Se, että uskaltaa olla oma itsensä (tämä ei tarkoita sitä että pitäisi välttämättä korostaa omia huonoja puoliaan tai kertoa juuri niistä, se ei ole esittämistä, se on ihan normaalia terveen ihmisen käytöstä.) on hienoa :) Oli se missä vain.
 
Niin eli sä olet siis ollut vain oma itsesi :D Näin mä tiivistettynä näkisin tän. Ja se onkin varmaan se mikä niihin naisiin on pohjimmiltaan purrut.

Muutenkin elämässä tulee tosi paljon vastaan ihmisiä, ihan joka paikassa, jotka yrittävät luoda kuoren josta kuitenkin näkee läpi että se on vain kuori.

Se, että uskaltaa olla oma itsensä (tämä ei tarkoita sitä että pitäisi välttämättä korostaa omia huonoja puoliaan tai kertoa juuri niistä, se ei ole esittämistä, se on ihan normaalia terveen ihmisen käytöstä.) on hienoa :) Oli se missä vain.

Juu tiedän ja aikun se on vielä niin helvetin helppoa olla oma ittensä. Varmaan se helpoin rooli. Kumma vaan, että niin harva viittii näytellä sitä. Onko sitten liian vähän haastetta :)

Monet naiset kyllä oli sellaisia, jotka halusivat ihastua johonkin mielikuvaan. Omassa päässä luotuun (tai jostain vaikutteistahan ne olivat tulleet). Sellasten kanssa oli kaksi vaihtoehtoa, joko sanoi ne sanat jotka ne jo valmiiksi olivat laittamassa mun suuhun. Tai sit skippaus. Yleensä jälkimmäinen.

Niin, se omana itsenä oleminen on aikamoinen klisee, mutta ilmeisen harva siihen sitten kykenee. Etenkään mies naisten seurassa :) Tosin kyllä siellä netissäkin yleensä piti hiukan erottua, ainakin aluksi. Eli miten sä suosittelet tyypilliselle hissukkamiehelle, että oot oma ittes :) Sielhän se sitten on hiljaa tai puhuu säästä ja ei sekään oikein toimi...
 
Naiset ihastuu helpommin netissä. Kyse ei välttämättä ole miehen ulkonäössä tai olemuksessa (mitkä toki myös vaikuttavat) vaan naisen omissa ominaisuuksissa. Jos joku tunkee seuraani baarissa tai kaupungilla olen varautunut, epäilevä ja luultavasti haluan tulla jätetyksi rauhaan. Jos liikun keskustelupalstalla haluan keskustella. Ja siitä kun juttuun pääsee niin helposti tykästyy toiseen jos siinä on jotain tykättävää.

Näinhän se menee. Oma taktiikkani oli sellainen, että piti alkuun publicissa olla hiukkasen provo ja suorastaan vähän ilkeä. Ok, aika moni karisi rattailta heti kärkeen, mutta sitten ne jotka kiinnostuivat saattoivat tulla aktiivisesti privaamaan.

Ja täytyyhän se sanoa, että yleensä noilla palstoilla miehen oli hirveen helppoa esiintyä edukseen. Suurin osa muista miehistä oli ihan uskomatonta porukkaa, negassa mielessä.
'
En tiä miten mun touhut enää onnistuis. Facebookissa olen ihan jäykkänä, tuntuu todella kummalliselta ympäristöltä. En käytännössä käytä. On se kumma kun ei ees netissä saa olla rauhassa :)
 

Yhteistyössä