Mies viestittelee toiselle :)

["henni"]

Joo ei munkaan mielestä mikään taistelun arvoinen mies jos parisuhteessa pelaa muuta.
Ja siis, ne viestithän oli jo nähty, mies on jo jäänyt kiinni, mutta ei vielä tiedä jäänernsä kiinni. Sitä tarina ei kerro, onko oikeesti edes nähty, mutta kyllä tuo mulleki täsdä tilanteessa riittäis.

Ja tuohon "mies on uskollinen niin kauan kun tietää että haluat pitää omanas" -paska puhetta. Syy ei tässäkään tapauksessa ole petetyn. Mies on vaan yhtäkkiä keksinyt että nyt häntä ei enää halutakaan tähän suhteeseen Aaa menempä siis ja hommaan salaseuraa.???? Jooo

 

[Echo]

Miksi alkaisit edes oleen miehen kanssa jonka suosiosta ei kannata taistella? Mies on uskollinen vain niin kauan kun hän tuntee että haluat pitää hänet omanasi.

Mä en ota niin uskotonta miestä josta pitäisi taistella. Kun on uskollisiakin miehiä olemassa: meidän avioliitto lepää siinä että kumpikaan ei kattele muita eikä toista tarvitse pakonomaisesti omia (ajatusmaailmassa toki ihastumisia tulee ja menee kuten vähän kaikilla). Toki pyrin olemaan miehelle ihan haluttava, mutta en tee sitä siinä pelossa että muuten se lähtis lätkimään vaan että siksi eträ parisuhdetta nyt pitää muutenkin hoitaa.
Mä en suostuisi pettämistilanteessa anelemaan miestä takaisin, en edes jäisi siihen kilpailutilanteeseen.

Mies on mun kans rakkaudesta ja olisi milloin tahansa vapaa lähtemään, vähän niin kuin lintu avoimella kämmenellä. En purista kättä nyrkkiin ja nyyhki "älä jätä mua".
Sanon tämän saman mitä ennenkin täällä, mutta ehkä meidän tapauksessa se pettämisen raja tulee herkemmin, eli jos mä tai mies petettäisiin niin se olisi pahempi juttu kuin muilla. Ollaan uskovaisia...

 

[? !]

Puhelin piippaa yöllä, haluavat jäädä suhteesta kiinni?

 

["Vierailija"]

En ymmärrä, miksi ensimmäisenä olisit yhteydessä naiseen!? Kyllä ensin kuuluu selvitellä miehesi kanssa tilanne. Ja koska miehesi todennäköisesti valehtelee, lukisin ensin viestit.

Mielestäni ihminen, joka ei ole käynyt läpi pettämiskriisiä, ei ole kovin jäävi neuvomaan toista eroamaan. Itsekin olin ihminen, joka oli sitä mieltä, että "toisten puhelimiin ei kosketa, IKINÄ. Pettäminen on automaattisesti ero. Pettämistä ei tapahdu, jos parisuhde on kunnossa". Näin asian hyvin mustavalkoisesti, kunnes asia tuli kohdalle. Maailman ihanin ja rakkain mieheni petti minua, vaikka suhde oli periaatteessa kunnossa. Yllättäen olinkin valmis jatkamaan (mies tätä asiaa ajoi vahvasti) ja asia ei olekaan enää niin mustavalkoinen.

Ei sitä entistä luottamusta takaisin saa ja nytkin kun asiasta puhuu, tulee vihan tunteet pintaan, mutta en kadu jatkamista, uskon ettei minulle sopivampaa kumppania ole olemassa.

Useimmissa tapauksissa ero lienee paras vaihtoehto, mutta ei automaattisesti.
Jos jatketaan, on asia selvitettävä juurta jaksain ja sen eteen nähtävä valtavasti töitä.

 

[Echo]

[QUOTE="Vierailija";29505963]En ymmärrä, miksi ensimmäisenä olisit yhteydessä naiseen!? Kyllä ensin kuuluu selvitellä miehesi kanssa tilanne. Ja koska miehesi todennäköisesti valehtelee, lukisin ensin viestit.

Mielestäni ihminen, joka ei ole käynyt läpi pettämiskriisiä, ei ole kovin jäävi neuvomaan toista eroamaan. Itsekin olin ihminen, joka oli sitä mieltä, että "toisten puhelimiin ei kosketa, IKINÄ. Pettäminen on automaattisesti ero. Pettämistä ei tapahdu, jos parisuhde on kunnossa". Näin asian hyvin mustavalkoisesti, kunnes asia tuli kohdalle. Maailman ihanin ja rakkain mieheni petti minua, vaikka suhde oli periaatteessa kunnossa. Yllättäen olinkin valmis jatkamaan (mies tätä asiaa ajoi vahvasti) ja asia ei olekaan enää niin mustavalkoinen.

Ei sitä entistä luottamusta takaisin saa ja nytkin kun asiasta puhuu, tulee vihan tunteet pintaan, mutta en kadu jatkamista, uskon ettei minulle sopivampaa kumppania ole olemassa.

Useimmissa tapauksissa ero lienee paras vaihtoehto, mutta ei automaattisesti.
Jos jatketaan, on asia selvitettävä juurta jaksain ja sen eteen nähtävä valtavasti töitä.[/QUOTE]

Mä en halua lietsoa sun kohdalla mitään epäluuloja, vaan puhun yleisellä tasolla. Mutta mistä tiedät ettei petturimiehellä ole taas joku uusi kiikarissa vähän ajan jälkeen? On miehiä jotka ei tee sitä toiste, mutta niiin paljon kuulee sitä että pettäminen on vähän ajan päästä jatkunut. Tavallaan se on helpompaakin jatkossa kun sen kynnyksen on kerran ylittänyt.
Mutta korostan että poikkeuksiakin on...

 

["vieras."]

Mä en ota niin uskotonta miestä josta pitäisi taistella. Kun on uskollisiakin miehiä olemassa: meidän avioliitto lepää siinä että kumpikaan ei kattele muita eikä toista tarvitse pakonomaisesti omia (ajatusmaailmassa toki ihastumisia tulee ja menee kuten vähän kaikilla).

Eli teidän avioliitto lepää laiskuudessa ja mukavuudenhalussa? Kumpikin on valinnut varman kortin.

 

["vieras."]

Puhelimeen kajoaminen on 100 kertaa pienempi paha kuin pettäminen. Sulla on oikeus tietää jos/kun sua petetään ja jos ei mies itse paljasta, niin tsekkaat kännykän salassa.

Ja sitten ukko ulkoruokintaan. Ulkona on kyllä kova pakkanen ja kylmä tuuli mutta voit sä jonkun raksukipon ja viltin jättää rappusille.
Suomeksi, jos olisin sun tilanteessa, niin tuo olisi jo ero. Toinen vaihtoehto olisi kiristää parisuhdeterapialla mutta mä en lähtisi edes siihen.

Ja kun sieltä ei löydykään mitään kiellettyä, eli puoliso on syytön, mitä rangaistusta sille toisen puhelimen kyttääjälle? Ulkoruokinta? Ero?

 

[Echo]

[QUOTE="vieras.";29505986]Eli teidän avioliitto lepää laiskuudessa ja mukavuudenhalussa? Kumpikin on valinnut varman kortin.[/QUOTE]

Häh? No jos on valittavana
a) ihana ja uskollinen mies
b) ihana mutta uskoton mies

...niin kummankohan sitä ottaisi? Mietitääs...

Tietty uskottomuutta on vaikeaa ennustaa, on mitä kilteimmän oloisia perheenisiä jotka pettää, mutta se seulominen onkin vaikeaa. Mulla on aika hyvä pelimiestutka mutta silti uskollisen miehen (joka kiinnnostaisi muutenkin) seulomiseen meni kaaauan...

Ja on niinkin että jonkun epäsopivan siipan kanssa eläessä tekee petturin enemmän mieli pettää mutta kun on sopivan löytänyt, niin se laskee pettämishaluja joillakin pettureillakin (tietty pettäminen on aina väärin, oli sopiva tai ei-sopiva puoliso). En yleistä, mutta mitä pettureiden tarinoita olen lukenut...

 

["henni"]

[QUOTE="vieras.";29505986]Eli teidän avioliitto lepää laiskuudessa ja mukavuudenhalussa? Kumpikin on valinnut varman kortin.[/QUOTE]

Haluaisin ajatella että kumpikin on valinnut rakastaa, ja
suurin kaikista -kunnioittaa toista.

Tuohon toisen kunnioittamiseen minä katsoisin sisältyvän myös sen, ett jos rakastuu johonki touseen, ja haluaa lähteä suhteesta, niin se entinen suhde lopetetaa ensin ennen kuin peuhataa toisen selän takana.

 

[Echo]

[QUOTE="vieras.";29506016]Ja kun sieltä ei löydykään mitään kiellettyä, eli puoliso on syytön, mitä rangaistusta sille toisen puhelimen kyttääjälle? Ulkoruokinta? Ero?[/QUOTE]

Ei mitään. Jos mä käyttäytyisin epäilyttävästi niin mies saisi tutkia mun kännykän ja sähköpostit enkä siitä olisi moksiskaan.

 

["vieras."]

[QUOTE="henni";29506024]Haluaisin ajatella että kumpikin on valinnut rakastaa, ja
suurin kaikista -kunnioittaa toista.

Tuohon toisen kunnioittamiseen minä katsoisin sisältyvän myös sen, ett jos rakastuu johonki touseen, ja haluaa lähteä suhteesta, niin se entinen suhde lopetetaa ensin ennen kuin peuhataa toisen selän takana.[/QUOTE]

Jokaisessa suhtessa ihastuksia tulee ja menee.. se miten puoliso reagio toisen ihastukseen tai ihailijaan voi vaikuttaa aika ratkaisevasti.

Ennuste on huono jos puoliso a) ei välitä tai jos b) heti on valmis luovuttamaan ja ottamaan toisen uskollisemman tilalle.

 

[oma tarina]

Meillä kävi samoin. Mies käyttäytyi oudosti, minä reippaana naisena(!) otin luurin kauniiseen käteen ja selvitin asian. Siellähän se joku naikkonen itki MUN miehen perään, pointsit omalle miehelle sentään siitä että oli viheltänyt pelin poikki ennen vakavampaa, ja kertonut olevansa varattu eikä siksi kiinnosta sen läheisempi suhde.

Marssin samantien makkariin, heitin luurin nukkuvan miehen päähän, sanoin mitä olen lukenut ja mitä olen asiasta mieltä. Mies siihen änkyttämään kaikenlaista selitystä jne, pistin pariksi päiväksi ulkoruokintaan. Monien anteeksipyytelyjen jälkeen otin takaisin, vain siksi että meillä on yhteinen lapsi. Varpaillaan se sai kyllä olla pitkän aikaa, ja on ollut nyt ihan kiltisti.

Toista kertaa en anteeksi anna, vaikka ois mukuloita liuta! Anteeksi annoin VAIN ja AINOASTAAN lapsen tähden. Mies teki näin, koska koki olonsa yksinäiseksi vauvan syntymän jälkeen. Ollaan panostettu suhteeseemme enemmän tämän episodin jälkeen, oppia ikä kaikki.

Mutta antaisin ap:lle kyllä sellaisen neuvon, että jos teillä ei lapsia ole niin vaihda uuteen. Pääset helpommalla. Joko miehen ongelmaratkaisutaidoissa on vikaa (suhteen tai oman elämän ongelmia paetaan vieraisiin), ja niiden taitojen korjaamiseen menee tovi. TAI sitten se vaan on kusipää, joka tykkää käydä aidan toisella puolen huvikseen, johon taas ei auta mikään korjausliike.

 

[jdkflsgj]

Toi -hymiö otsikossa on paras!

 

[Echo]

[QUOTE="vieras.";29506043]Jokaisessa suhtessa ihastuksia tulee ja menee.. se miten puoliso reagio toisen ihastukseen tai ihailijaan voi vaikuttaa aika ratkaisevasti.

Ennuste on huono jos puoliso a) ei välitä tai jos b) heti on valmis luovuttamaan ja ottamaan toisen uskollisemman tilalle.[/QUOTE]

Ihastumisia tulee ja menee, totta. Mutta ei sitä jatkoa päätä pelkästään se petetty puoliso, vaan sitä ennen jo se potentiaalinen pettäjä: on eri asia pitääkö sen ihastuksen omana tietonaan (ja yrittää pästä ajatuksista eroon) vai tekeekö jotain eli alkaako tsättäillä sen ihastuksen kohteen kanssa.

 

[TWo]

Ihastumisia tulee ja menee, totta. Mutta ei sitä jatkoa päätä pelkästään se petetty puoliso, vaan sitä ennen jo se potentiaalinen pettäjä: on eri asia pitääkö sen ihastuksen omana tietonaan (ja yrittää pästä ajatuksista eroon) vai tekeekö jotain eli alkaako tsättäillä sen ihastuksen kohteen kanssa.

Eli sinun mielestä oikeesti jos laittelee jo viestiä sen toisen kans niin on pettämistä?

 

["vieras."]

Meillä kävi samoin. Mies käyttäytyi oudosti, minä reippaana naisena(!) otin luurin kauniiseen käteen ja selvitin asian. Siellähän se joku naikkonen itki MUN miehen perään, pointsit omalle miehelle sentään siitä että oli viheltänyt pelin poikki ennen vakavampaa, ja kertonut olevansa varattu eikä siksi kiinnosta sen läheisempi suhde.

Marssin samantien makkariin, heitin luurin nukkuvan miehen päähän, sanoin mitä olen lukenut ja mitä olen asiasta mieltä. Mies siihen änkyttämään kaikenlaista selitystä jne, pistin pariksi päiväksi ulkoruokintaan. Monien anteeksipyytelyjen jälkeen otin takaisin, vain siksi että meillä on yhteinen lapsi. Varpaillaan se sai kyllä olla pitkän aikaa, ja on ollut nyt ihan kiltisti.

Toista kertaa en anteeksi anna, vaikka ois mukuloita liuta! Anteeksi annoin VAIN ja AINOASTAAN lapsen tähden. Mies teki näin, koska koki olonsa yksinäiseksi vauvan syntymän jälkeen. Ollaan panostettu suhteeseemme enemmän tämän episodin jälkeen, oppia ikä kaikki.

Mutta antaisin ap:lle kyllä sellaisen neuvon, että jos teillä ei lapsia ole niin vaihda uuteen. Pääset helpommalla. Joko miehen ongelmaratkaisutaidoissa on vikaa (suhteen tai oman elämän ongelmia paetaan vieraisiin), ja niiden taitojen korjaamiseen menee tovi. TAI sitten se vaan on kusipää, joka tykkää käydä aidan toisella puolen huvikseen, johon taas ei auta mikään korjausliike.

Muuten hyvä tarina mutta pitkän suhteen eteen pitää olla valmis antamaan anteeksi aina uudelleen. Puolin ja toisin. Luovuttaminen on luusereille.

 

["vieras."]

Ei mitään. Jos mä käyttäytyisin epäilyttävästi niin mies saisi tutkia mun kännykän ja sähköpostit enkä siitä olisi moksiskaan.

Ja toisen "epäilyttävän käytöksen" saa määritellä jokainen itse? Ei tsiisus.

Kyllä suhteen luottamuspula, joka saa toisen rikkomaan puolison yksityisyyttä, on niin iso juttu, että kyttä saisi lähteä hakemaan apua itselleen terapiasta. Ja jos se ei kiinnosta/auta, niin seuraavaksi voi etsiä itselleen uuden osoitteen.

 

["mies"]

[QUOTE="vieras.";29506130]Muuten hyvä tarina mutta pitkän suhteen eteen pitää olla valmis antamaan anteeksi aina uudelleen. Puolin ja toisin. Luovuttaminen on luusereille.[/QUOTE]

Itse asiassa pitkän suhteen salaisuus on, että kumpikaan ei lyö toista vyön alle. Ei niinkään "kaikki se kärsii, kaikki se kestää" yksin.

Sinänsä olen samaa mieltä luovuttamattomuuden tärkeydestä, mutta jos äijä pistää turpaan päivittäin, noin kärjistäen siis, niin ei luovuttamattomuus asenteena ole kuin omaa tyhmyyttä SILLOIN.

 

["mies"]

[QUOTE="vieras.";29506146]Ja toisen "epäilyttävän käytöksen" saa määritellä jokainen itse? Ei tsiisus.

Kyllä suhteen luottamuspula, joka saa toisen rikkomaan puolison yksityisyyttä, on niin iso juttu, että kyttä saisi lähteä hakemaan apua itselleen terapiasta. Ja jos se ei kiinnosta/auta, niin seuraavaksi voi etsiä itselleen uuden osoitteen.[/QUOTE]

Minusta suhteen ilmapiiri pitäisi olla niin läheinen, että siinä ei psyykeltä normaalille ihmiselle epäilyjä vaan synny. Liian etäinen suhde ei ole hyvä suhde nähdäkseni. Eli ei vika aina ole sen epäilijän päässä.

 

[Oma tarina]

[QUOTE="vieras.";29506130]Muuten hyvä tarina mutta pitkän suhteen eteen pitää olla valmis antamaan anteeksi aina uudelleen. Puolin ja toisin. Luovuttaminen on luusereille.[/QUOTE]

Olen eri mieltä. Pitkässä ja HYVÄSSÄ suhteessa pitää kunnioittaa toista. Jos toinen ei kunnioita toista ja toinen antaa silti aina anteeksi, suhde voi kyllä olla pitkäikäinen muttei hyvä. Virheistä pitää ottaa oppia ja kunnioittaa toista, niin suhde pysyy hyvänä ja vahvistuu. Esteistä mennään yli yhdessä, toista kunnioittaen.

 

["vieras."]

[QUOTE="mies";29506170]Minusta suhteen ilmapiiri pitäisi olla niin läheinen, että siinä ei psyykeltä normaalille ihmiselle epäilyjä vaan synny. Liian etäinen suhde ei ole hyvä suhde nähdäkseni. Eli ei vika aina ole sen epäilijän päässä.[/QUOTE]

Psyykeeltä normaali ihminen ei riko toisen yksityisyyttä, joten metsään mennään jo siinä. Silloin vika on vain ja ainoastaan sen epäilijän päässä.

 

[aasdf]

Eli sinun mielestä oikeesti jos laittelee jo viestiä sen toisen kans niin on pettämistä?

Et kysy minulta, mutta vastaan silti; kyllä! Jos laittelee sellaisia viestejä, joita ei voi puoliso lukea, niin menee meidän suhteessa pettämisen rajan yli. Siis tarkoitan vieraalle naiselle sen sävyisiä viestejä.

 

["henni"]

[QUOTE="vieras.";29506225]Psyykeeltä normaali ihminen ei riko toisen yksityisyyttä, joten metsään mennään jo siinä. Silloin vika on vain ja ainoastaan sen epäilijän päässä.[/QUOTE]

Näinkin toki voi ajatella, jos kokemuksena on esim sairaalloisen mustasukkainen puoliso.
Mutta ehkä tässä on ollut puhe sellaisesta normaalista hyvästä parisuhteesta.
Jolloin mun mielestä ei ole asiaan kuuluvaa se että ap:n mies ei pysty suuttumatta vastaamaan kuka tekstailee koko ajan yöllä.
Jos huomaisin yöllä että miehen puhelin välkkyy koko ajan, nii herättäisin minäkin, ja kysyin et kuka mitä. Ihan sillä että yleensä meille ei KESKELLÄ YÖTÄ MONTAA KERTAA tekstaile kukaan muu kuin jos joku on kuollu, loukkaantunu, sairastunu, synnyttäneetkin laittaa yleensä vain yhden viestin.

 

[tyhvelöinen]

Ilmeisesti taas kaikki ei ole lukenut kirjoittamaani ajatuksella tai edes alusta loppuun eli siis
1. kerroin jo ensimmäisessä viestissä nähneeni osan viesteissä, jotka eivät olleet lähelläkään "muuten vaan rupattelua/viatonta kaverikeskustelua. Ja jotta tässä ei satele syytöksiä kyttäämisestä, osan viesteistä olen nähnyt VAHINGOSSA, kun vastasin miehen puolesta puhelimeen ja keskustelu oli jäänyt näytölle auki.
2. mies on toki vuosia sitten (ennen minua) nähnyt kyseisen naisen, koska ovat vanhoja tuttuja, mutta ei yhdessä olomme aikana, joten fyysistä pettämistä ei ole tapahtunut ja siitä olen 100% varma. Sen verran myös niistä muutamista viesteistä on käynyt ilmi, ettei aiemminkaan heillä ole ollut mitään fyysistä, koska naisen viestin mukaan "heillä on mielestään jäänyt kana kynimättä..."
3. naistakaan turha on puollustella, koska nainen on myös varattu.
4. minua on aiemmissa suhteissa petetty ja yritetty sumuttaa niin monta kertaa, että tiedän ja huomaan kyllä heti, mikäli käytös muuttuu ja samoja piirteitä ilmenee ja voin sanoa että kertaakaan en ole turhaan syytellyt toista. Toisen yksityisyyteen en itsekään missään nimessä haluaisi kajota, mutta tässä tilanteessa on häilyvä raja sillä, mikä on oikein ja mikä väärin.

Haluan myös kommentoida sitä, että varsinkin pitkässä suhteessa anteeksiantaminen on yksi osa suhdetta. Mutta minä tiedän, kuten varmasti joku muukin täällä, miten helvetin vaikeaa sen luottamuksen uudelleen rakentaminen on tämän jälkeen!

 

["sivi"]

Meillä kävi samoin. Mies käyttäytyi oudosti, minä reippaana naisena(!) otin luurin kauniiseen käteen ja selvitin asian. Siellähän se joku naikkonen itki MUN miehen perään, pointsit omalle miehelle sentään siitä että oli viheltänyt pelin poikki ennen vakavampaa, ja kertonut olevansa varattu eikä siksi kiinnosta sen läheisempi suhde.

Marssin samantien makkariin, heitin luurin nukkuvan miehen päähän, sanoin mitä olen lukenut ja mitä olen asiasta mieltä. Mies siihen änkyttämään kaikenlaista selitystä jne, pistin pariksi päiväksi ulkoruokintaan. Monien anteeksipyytelyjen jälkeen otin takaisin, vain siksi että meillä on yhteinen lapsi. Varpaillaan se sai kyllä olla pitkän aikaa, ja on ollut nyt ihan kiltisti.

Toista kertaa en anteeksi anna, vaikka ois mukuloita liuta! Anteeksi annoin VAIN ja AINOASTAAN lapsen tähden. Mies teki näin, koska koki olonsa yksinäiseksi vauvan syntymän jälkeen. Ollaan panostettu suhteeseemme enemmän tämän episodin jälkeen, oppia ikä kaikki.

Mutta antaisin ap:lle kyllä sellaisen neuvon, että jos teillä ei lapsia ole niin vaihda uuteen. Pääset helpommalla. Joko miehen ongelmaratkaisutaidoissa on vikaa (suhteen tai oman elämän ongelmia paetaan vieraisiin), ja niiden taitojen korjaamiseen menee tovi. TAI sitten se vaan on kusipää, joka tykkää käydä aidan toisella puolen huvikseen, johon taas ei auta mikään korjausliike.

Mies ei tarvitse mitään syytä pettämiseen, vaan mies pettää heti kun vaan joku nainen suostuu antamaan. Tekosyyksi mies voi sanoa mitä vain, kuten että tunsi itsensä yksinäiseksi. Silläkään ei ole juuri vaikutusta, paljonko kotona harrastetaan seksiä.