Mies tunnusti ettäeensä viime yönä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja inhottava surkea olo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Helppo sanoa, että pistä pihalle... Mä olen periaatteessa samaa mieltä, mut tuskin pystyisin, kun on lapsi ja kaikki. Äärimmäisen väärin on miehesi toiminut - en todella osaa antaa neuvoja. Kuuntele sydäntäsi, mitä se sanoo, mut älä ylpeyden vuoksi jätä. Siitä voit olla varma, et helpolla ette tuu pääsemään; jäitte yhteen tai lähditte erilleen. Haavoille pitää joka tapauksessa antaa aikaa parantua. Voimia sinulle tulevaan!
 
Alkuperäinen kirjoittaja inhottava surkea olo:
jonkun baariuttavan kanssa. Tuli vasta aamulla kotiin ja aloin tanttaamaan missä on ollut, oli ensin hiljaa ja sien sano etei ala valehtelemaan, ja kerto vaan et ässi jotain akkaa ota ees nn ja oli sitten nukahtanut sen luo.
Sanoi myös että ymmärtää jos olen kiukkunen, mutta hän ei saa tehtyä tekemättömäksi ja elämä jatkuu.
En tiedä, en oo osannut edes huutaa sille kun oli niin kuin grillillä ois syömässä käynyt, ei sen pahempaa. Tivasin kyllä senverran oliko eka kerta kun pettää, ja kuulemma oli, ei osais valehdella omien sanojensa mukaan.
En nyt ainakaan meinaa sen vieressä nukkua ensi yönä, meen vaikka lastenhuoneeseen.

Niinno, jos kynnysmatoksi rupee niin sitähän se sitten on. Tuntuu varmasti kurjalta, mutta jos et itseäsi kunnioita miksi muutkaan kunnioittaisivat?

Tuskin se seuraavalla kerrallakaan paremmalta tuntuu.

Olen pahoillani, jos teksti tuntuu tylyltä mutta elämä on välillä tylyä.
 
No ite et mihinkään sängystäsi mene, kyllä se on se mies joka eteisen lattialla nukkuu.
Ei kaikki pettäjät petä uudestaan.
Mutta vaikeaa tulee olemaan. Välillä luulet päässeesi asian yli, kun taas jostain asia muistuu mieleesi ja tekee itsetunnolle tuhoja. Luottamus mieheen menee kenties iäksi, ainakin sen takaisin saaminen vaatii mieheltäsi valtavasti.
Miehesi on se, jonka on saatava sinut vakuuttumaan olevansa pahoillaan, jonka on vakuutettava sinut siitä, että hän tulee olemaan uskollinen, että häneen voi luottaa...
Mutta älä todellakaan ala kynnysmatoksi. Sinä et ole tehnyt mitään väärin.
Oli vaikka mitä ongelmia, niitä ei parisuhteessa vastuulliset aikuiset ratkaise pakenemalla toisen sänkyyn!
 
No, laita ainakin se äijä nukkuun johkin muualle sohvalle tms. Ei sun asias oo mennä lastenhuoneeseen nukkuun. Sika äijä, täytyy sanoo. Itellä olis kerrasta poikki sanon suoraan sen, mä en toisien kanssa miestäni jaa. Se biisi ei ihan noin mee, mut melkein ja pätee kyl mun kohdallani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mistä te muut tiedätte ettei ukkonne petä, eivät vaan ole rehellisiä kuten omani, joka uskalsi suoraan sanoa.

Julia, ootko sä muuttanut Suomeen? :o
Tuo lause on meinaan suoraan erään romanialais-tanskalaisen ystäväni suusta. Ehkä hänen miehensä pettää (ja pettikin, monesti) mutta ainakin mies oli REHELLINEN kun tunnusti tekonsa, kukaan meistä ei ole täydellinen jne, ja koska mies on rehellinen niin ei ne pettämiset oikeastaan haittaa :|
 
Jokainen tekee virheitä elämässä. Niinku tääki mies tässä. Mutta mies tunnusti ja jos oppii tästä niin hyvä mies siitä vielä tulee. Erikseen on sitten ne miehet jotka ei opi. Jotka ei nää sitä tuhoa mitä ne on rakkailleen tehny, ne pettää uudestaan.
Älä ap vaan nyt piilottele sitä pahaa oloas, vaan rehellisesti sano sinäkin miltä tuntuu ja itke kun itkettää ja raivoo jos siltä tuntuu.

Täällä taas on näitä joiden maailma on mustavalkonen, joko pistät pihalle tai olet kynnysmatto, ei se ihan niin mee oikeessa elämässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Mistä te muut tiedätte ettei ukkonne petä, eivät vaan ole rehellisiä kuten omani, joka uskalsi suoraan sanoa.

Mun mielestä toi heti ukko pihalle ei ole oikea ratkasu jos on kyse pitkästä suhteesta ja lapsiakin on olemassa. En tiedä osaisinko itse antaa anteeksi ja uskaltaa luottaa mieheen uudestaan.

Mun mielestä ratkaisevaa on kans se katuuko mies tekoaan, jos ei osaa tänään vielä katua niin myöhemmin ja onko valmis esim. parisuhdeterapiaan jossa sais miettiä miks noin kävi.

Mihin tahansa ratasuun päädytte, niin voimia sulle. :hug:
 
Riippuu ihan miehen asenteesta, mitä itse tekisin. Mun mies petti mua hirveässä kaatokännissä aikoinaan (ja kertoi asiasta heti itse ). Kattelin sen pari kuukautta vähän etäämmältä, mitä tapahtuu ja koko sen ajan mies oli ihan tuskissaan ja teki kaikkensa mun eteen. En usko että tekee enää uudestaan. Ja uskon että tulee olemaan tämän liiton aikana kovempiakin paikkoja. Ei ne koko elämän kestävät suhteet ole kovin yksinkertaisia, kaikennäköistä tulee eteen ja joskus ihminen voi tehdä hirvittävän virheen. jos itse tekisin joskus jotain, mikä loukkaisi miestäni (ei välttämättä pettäminen, muutenkin voi toista loukata ) toivoisin, että mies voisi antaa anteeksi. Ja muuten, olen sitä mieltä, että itseään kunnioittava nainen voi tehdä myös päätöksen, että toinen ei hömöilyllään saa pilata kaikkea hyvää. Tosinainen pystyy antamaan anteeksi (siis jos mies näyttää, että ansaitsee sen ) ja asia on sillä loppuunkäsitelty.
 
olisi ihan kiva kuulla, miten pitkät suhteet muilla vastaajilla on takanapäin! Entä vastaajien ikä? Onko KAIKKI oikeasti ohi yhden virheen vuoksi?? Aika mustavalkoista ajattelua... onko rakkautta ollutkaan? tai ikää enemmän kuin 18v?
ja ei, en tarkoita, että hyväksyn pettämisen, en todellakaan. En varmasti pystyisi sitä helposti antamaan anteeksi, mutta jos oikeasti olisi vain tuo yksi kerta, ja pelkkää seksiä... suhde olisikin sitten jo ihan toinen juttu!

AP:lle paljon voimia ja virtuaalista tukea. Keskustelkaa paljon, purkakaa kaikki solmut. Tee ratkaisusi vasta sen jälkeen.

Tulipa tässä mieleen myös, että "se joka on täysin synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven" sekä "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa"...
 
mä oon 32 v ja yhdessä oltu reilu 11 v..ja tosiaan,kaikki on kerrasta poikki!mä en voi elää ihmisen kanssa,johon en voi luottaa..en halua tuhlata elämää siihen,että mietin joka kerran,kun mies ei ole kotona,että missähän se on ja kenen kanssa.Luottamus on mulle tärkeää suhteessa..en ole pettänyt miestäni ( enkä edellisissä suhteissa ) ja jos petän,niin lähden menemään samantien..että noi vertaukset ei kyllä sovi tähän..
muoks,mua on petetty edellisessä suhteessa ja voin kertoa,että meni kauan aikaa ennenkuin pystyin luottamaan nykyiseen mieheen..itsetunto lytättiin melko pahasti edellisessä suhteessa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja pitkässä suhteessa:
olisi ihan kiva kuulla, miten pitkät suhteet muilla vastaajilla on takanapäin! Entä vastaajien ikä? Onko KAIKKI oikeasti ohi yhden virheen vuoksi?? Aika mustavalkoista ajattelua... onko rakkautta ollutkaan? tai ikää enemmän kuin 18v?
ja ei, en tarkoita, että hyväksyn pettämisen, en todellakaan. En varmasti pystyisi sitä helposti antamaan anteeksi, mutta jos oikeasti olisi vain tuo yksi kerta, ja pelkkää seksiä... suhde olisikin sitten jo ihan toinen juttu!

AP:lle paljon voimia ja virtuaalista tukea. Keskustelkaa paljon, purkakaa kaikki solmut. Tee ratkaisusi vasta sen jälkeen.

Tulipa tässä mieleen myös, että "se joka on täysin synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven" sekä "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa"...

Mä olen ollut mieheni kanssa 7 vuotta, ja ikää mulla on 31 v.
Pystyisin varmaan antamaan pettämisen anteeksi, mutta en halua. Sen tiedän, etten pystyisi enää kunnioittamaan miestäni pätkääkään siinä vaiheessa jos hän tulee kotiin ja kertoo käyneensä vieraissa. En edes haluaisi kunnioittaa, koska ei sellainen mies (tai nainen) mun mielestä edes kunnioitusta ansaitse, joka tietoisesti tekee sellaisen teon minkä tietää olevan väärin, tietää miten se puolisoa haavoittaa. Enkä eläisi ihmisen kanssa, jota en kunnioita. Luottamuskin olisi mennyttä.
Pettäminen baarituttavuuden kanssa on kuitenkin aika suuri virhe, monen väärän valinnan summa. Siinä on ensin tutustuttu toiseen baarissa, siirrytty lähemmäs, vihjaileviin puheisiin, päätetty lähteä yhdessä pois baarista, päätetty mennä jonnekin (toisen luo, hotelliin, minne vaan) ja päätetty harrastaa seksiä. Ei sellaista vain yhtäkkiä tapahdu, sillä tuossa on niin monta väärää valintaa peräkkäin, mun mielestä....Siksi en nielisi selityksiä virheestä, joita tekee kaikki.
Eli oma liittoni olisi melko varmasti ohi sillä hetkellä, jos mies kertoo pettäneensä. Tai jos mä kerron pettäneeni. Ja omista näkökulmistammehan me täällä asioita tarkastelemme.
 
Ainakin mies tunnusti itse ja osoitti sillä omaavansa edes alkeellisen selkärangan. Jos ei kuitenkaan kadu ollenkaan pettämistä niin jättäisin heti...
voimia sulle ap
 
Alkuperäinen kirjoittaja Voimia!:
Helppo sanoa, että pistä pihalle... Mä olen periaatteessa samaa mieltä, mut tuskin pystyisin, kun on lapsi ja kaikki. !
Mulla on neljä lasta ja ihan helposti lähtis ukko mäkeen, jos pettäis.
Ja miten ap olettaa, että hänellä on ainut rehellinen mies?
Mitä rehellistä on pettämisessä?
Mun mies on rehellinen eikä petä. Sillä on periaate, että yks nainen kerrallaan.
Jos sen tekis mieli muia kuin mua, niin se kertois sen, erottais ja sitte vasta miettis uutta.

 
en tiedä, mitä ap:n tilanteessa tekisin. Eli jättäisinkö heti vai en, helpolla mies ei kuitenkaan pääsisi ja saisi kyllä häipyä tuon tempun jälkeen silmistäni joksikin aikaa. Tekisi mieli sanoa, että jättäisin heti, mutten tiedä toimisinko käytännössä kuitenkaan niin. Toisaalta, voi olla, että yritettäisiin uudelleen, mutta päädyttäisiin kuitenkin lopulta eroon, mulle kun tuo luottamuksen menetys parisuhteessa on aikamoinen kynnyskysymys. Ja joo, ikää 30v, suhde mieheen kestänyt reilut 11 vuotta, lapsia kolme.
 
En jaksanu kaikkia lukee, mut mun mielestä jos kerran pettää ja heti tunnustaa niin se on pienempi paha kun valehtelu. En mä kyllä heittäis miestä pellolle yhden hairahduksen takia (toivottavasti se ei lue tätä), jos asiat muuten on kunnossa. Meillä ainakin on niin paljon yhteistä, et eroo pitäis harkita tuhannelta kantilta, eikä vähiten lasten kannalta.
 
En mä ainakaan rakasta miestäni yhden pettämisen takia jättäis. Oishan se tokii vaikee asia ja veis paljon aikaa antaa anteeks, mut kun ajattelee asioita pidemmälle tulevaisuuteen, niin on se kaikille helpompaa et pysytään yhdessä. En mä ainakaan haluais yksinhuoltajaks sen takia et mies on yhden kerran kännissä mokannu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aaka:
En mä ainakaan rakasta miestäni yhden pettämisen takia jättäis. Oishan se tokii vaikee asia ja veis paljon aikaa antaa anteeks, mut kun ajattelee asioita pidemmälle tulevaisuuteen, niin on se kaikille helpompaa et pysytään yhdessä. En mä ainakaan haluais yksinhuoltajaks sen takia et mies on yhden kerran kännissä mokannu.

Muistathan kertoo tän miehelleskin... *whistle*
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miili:
En jaksanu kaikkia lukee, mut mun mielestä jos kerran pettää ja heti tunnustaa niin se on pienempi paha kun valehtelu. En mä kyllä heittäis miestä pellolle yhden hairahduksen takia (toivottavasti se ei lue tätä), jos asiat muuten on kunnossa. Meillä ainakin on niin paljon yhteistä, et eroo pitäis harkita tuhannelta kantilta, eikä vähiten lasten kannalta.

Tunnustaa ja tunnustaa... Eiks ap joutunu erikseen asiasta kysymään. Ei mies olis mitään muuten kertonu..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Että näin:
Alkuperäinen kirjoittaja Miili:
En jaksanu kaikkia lukee, mut mun mielestä jos kerran pettää ja heti tunnustaa niin se on pienempi paha kun valehtelu. En mä kyllä heittäis miestä pellolle yhden hairahduksen takia (toivottavasti se ei lue tätä), jos asiat muuten on kunnossa. Meillä ainakin on niin paljon yhteistä, et eroo pitäis harkita tuhannelta kantilta, eikä vähiten lasten kannalta.

Tunnustaa ja tunnustaa... Eiks ap joutunu erikseen asiasta kysymään. Ei mies olis mitään muuten kertonu..

Samaa mietin. Eipä siinä ole paljon vaihtoehtoja, kun tulee aamulla kotiin ja joutuu tottakai samantien ristikuulusteluun. Etenkin jos vaimo on sitä tyyppiä, ettei niele mitään "nukahdin taksiin ja kuski vei minut kotiinsa nukkumaan"- selitystä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Q-kuppi:
Alkuperäinen kirjoittaja pitkässä suhteessa:
olisi ihan kiva kuulla, miten pitkät suhteet muilla vastaajilla on takanapäin! Entä vastaajien ikä? Onko KAIKKI oikeasti ohi yhden virheen vuoksi?? Aika mustavalkoista ajattelua... onko rakkautta ollutkaan? tai ikää enemmän kuin 18v?
ja ei, en tarkoita, että hyväksyn pettämisen, en todellakaan. En varmasti pystyisi sitä helposti antamaan anteeksi, mutta jos oikeasti olisi vain tuo yksi kerta, ja pelkkää seksiä... suhde olisikin sitten jo ihan toinen juttu!

AP:lle paljon voimia ja virtuaalista tukea. Keskustelkaa paljon, purkakaa kaikki solmut. Tee ratkaisusi vasta sen jälkeen.

Tulipa tässä mieleen myös, että "se joka on täysin synnitön, heittäköön ensimmäisen kiven" sekä "se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa"...

Mä olen ollut mieheni kanssa 7 vuotta, ja ikää mulla on 31 v.
Pystyisin varmaan antamaan pettämisen anteeksi, mutta en halua. Sen tiedän, etten pystyisi enää kunnioittamaan miestäni pätkääkään siinä vaiheessa jos hän tulee kotiin ja kertoo käyneensä vieraissa. En edes haluaisi kunnioittaa, koska ei sellainen mies (tai nainen) mun mielestä edes kunnioitusta ansaitse, joka tietoisesti tekee sellaisen teon minkä tietää olevan väärin, tietää miten se puolisoa haavoittaa. Enkä eläisi ihmisen kanssa, jota en kunnioita. Luottamuskin olisi mennyttä.
Pettäminen baarituttavuuden kanssa on kuitenkin aika suuri virhe, monen väärän valinnan summa. Siinä on ensin tutustuttu toiseen baarissa, siirrytty lähemmäs, vihjaileviin puheisiin, päätetty lähteä yhdessä pois baarista, päätetty mennä jonnekin (toisen luo, hotelliin, minne vaan) ja päätetty harrastaa seksiä. Ei sellaista vain yhtäkkiä tapahdu, sillä tuossa on niin monta väärää valintaa peräkkäin, mun mielestä....Siksi en nielisi selityksiä virheestä, joita tekee kaikki.
Eli oma liittoni olisi melko varmasti ohi sillä hetkellä, jos mies kertoo pettäneensä. Tai jos mä kerron pettäneeni. Ja omista näkökulmistammehan me täällä asioita tarkastelemme.

No mun mielestä pettäminen nyt yleensäkin tapahtuu monen vaiheen kautta. Tai en mä ainakaan tiedä yhtäkään tapausta että olis hypätty sänkyyn samantien tapaamisesta.... *whistle*
 

Yhteistyössä