En jaksa enää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja väsynyt nainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Väsynyt nainen::
Sun tarinasi oli huikea. Kerroit sen kuin tulivuori olisi purkaantunut. Nyt vaan sinun laavasi valuu alas rinnettä ja jäähdyt kunnes tulee uusi purkaus.
Mietin kovasti asiaasi, tekis mieli antaa hyviä neuvoja, vaan kun niitä ei taida olla.
Mielestäni olet jossakin ahdingossa, miehelläsi on sinuun tietynlainen ylivalta jota hän käyttää tietoisesti.
Hän saa sinut rauhoittumaan kun haluaa ja antaa taas pauhata kun ei välitä.

Minusta teidän ongelma pittä ratkaista yksinkertaisesti puhumalla. Sinun pitää sanoa hänelle että et saa tarpeeksi hellyyttä ja miestäsi.Jos hän ei pysty tai halua sitä sulle antamaan, sinulla ON oikeus ilmoittaa hakevan sitä muualta. Minusta ei ole mitään järkeä elää puutteessa. Tai jos hänellä on joku joka poistaa hänen puutteet ei hän sitä tietenkään anna sulle.
Kantsii nyt jutella vakavasti hänen kanssaan. Ota korvista kiinni ja sano sanottavasi että hän varmaan kuuntelee.
Tsemppiä
 
Väsynyt nainen, et kerro ikääsi, etkä suhteen kestoa, mutta kuulostat kovasti minulta, viisi vuotta sitten. Meillä se meni niin, että miehen työ vei kaikki voimat, stressasi ja masensi, ja sitä myöten tietenkin se seksikin loppui. Minä yritin ymmärtää, tukea ja auttaa, mutta aika ajoin erinäiset raivokohtaukset tuntuivat saavan voiton. Itsetunto oli kovilla: mikä helvetti minussa on vikana, kun se väittää rakastavansa mutta ei halua kuitenkaan.

Koska ongelmat eivät koskaan selvinneet, lukuisista yrityksistä huolimatta; lopun varmaan arvaattekin. Tapasin työkuviossa miehen joka vei jalat alta, halusi mnua ja minä häntä. Sain häneltä, ja saan edelleen, elämäni parasta seksiä.

Olen paljon tapahtumia miettineenä tullut siihen tulokseen, että haluttomuuden taustalla täytyy usein olla syy; harva tuskin on syntyjään haluton, olennaista onkin mikä se syy on. Olen itse aina ollut suuri uskollisuuden kannatta, pidin itseäni ehdottomasti naisena, joka ei koskaan tule pettämään miestään. En myöskään ajatellut, että seksi olisi minulle erityisen tärkeää. Mutta kuinkas kävi. Ilmeisimmin seksi on kuitenkin perustarve, jonka tyydyttämättä jättäminen johtaa aina johonkin. Tarpeeksi epätoivoisena ja nurkkaan ahdistettuna ihminen voi tehdä asioita, joita ei olisi koskaan kuvitellut tekevänsä. Tulee usein mieleen kun lukee täällä näitä tarinointeja haluttomista miehistä, että voi niitä miehiä, hoitaisivat sen haluttomuusongelmansa pian kuntoon, sillä kun seksi loppuu niin ennemmin tai myöhemmin taitaa loppua myös rakkaus, ainakin nuorilla pareilla, jotka vielä seksiä haluavat. Tai jos jollakulla suht nuorella ihmisellä on parisuhde, joka on kestänyt vuosikausia ilman seksiä ilman että se on vapaaehtoinen valinta, niin kuulisin siitä mielelläni...
 
Toinen väsynyt nainen:

Suht nuoria? Alle 40 v. molemmat, kelpaako?
Seksiä n. 6 krt/vuodessa, vähenee koko ajan, ja sekin vähä huonoa.
Tätä kestänyt 4-5 vuotta ja jatkuu....
 
Seksi ei kuulu ystävyyssuhteisiin, vanhempi-lapsi -suhteisiin yms. MUTTA täysipainoiseen parisuhteeseen se nyt vaan kuuluu. Sitä paitsi terve aikuinen tarvitsee/kaipaa seksiä. Näin me ihmiset nyt vaan olemme rakennetut.

Miksi sitten elää sellaisessa suhteessa, jossa pitää hoidella itsekseen itsensä? Mieluummin sitten reilusti yksin ja etsien paremmin sopivaa kumppania.
 
Se tässä tuntuu kylmältä, että täällä todistellaan, että mieheltä ei saa seksiä ja sitten petetään ja sanotaan miehelle syyksi, että en saanut sinulta seksiä.
Haloo, kai "syyllisen" pitää saada tietää häntä kohtaavasta rangaistuksesta, ja en koskaan tule ymmärtämään, että miten joku voi tulla kehumaan, että kyllä kannatti vaihtaa sairas mies viriiliin seksikumppaniin.
 
Nyt on puhuttu. Olin luja, kerroin asioita joita en ole koskaan uskaltanut kertoa, mies kuunteli, ei hermostunut, oli hyvin pahoillaan ja melko yllättynyt. Kerroin mustasukkaisuudestani, ettei se mielestäni ole normaalia. Miehen mielestä se oli normaalimpaa. Hän ei ole tiennyt, eikä huomannut mitään. Ei tietenkään, koska en minä hänelle ole sitä näyttänyt.

Olin todella hämmästynyt, ettei hän ymmärtänyt, mistä kaikki johtuu. Todennäköisesti pidän miestäni ajatustenlukijana. Vaikka olen seksin vähyyttä joskus surkutellut, ei hän osannut yhdistää asioita. Sanoin, etten tiedä jaksanko jatkaa. En tiedä edelleenkään. Mies sanoi, ettei hän missään nimessä halua erota. Vastasin, ettei tällä kertaa ole kyse sinun haluistasi, vaan siitä mitä minä haluan ja mitä minä tunnen. Taisi osua arkaan paikkaan, alkoi itkeä ja voi luoja miten pahalle se tuntui.

En tiedä miten tässä nyt käy. Jos jään, kaikki todennäköisesti jatkuu ennallaan. Voiko se muuttua? Mitä minä voisin tehdä? En todellakaan kaipaa mitään seksineuvoja, että ostakaa leluja ja strippaa miehelle. Minusta ne tulevat kuvaan sitten (jos haluaa), kun seksielämä on muuten kunnossa. Enkä minä sitä ratkaisua etsi täältä netistä enkä teiltä mukavat kanssakeskustelijat, on vain helpottavaa keskustella muiden ihmisten kanssa, saada eri näkökulmia ja muiden kokemuksia, välillä vähän haukkuja ja hulluksi leimaamistakin.

Kysyin mieheltä suoraan, kaipaako hän seksiin jotain sellaista, mitä hän ei uskalla sanoa. Ei kaipaa, ei ole homo, ei käy vieraissa. En ole ruma, en ole vastemielinen. Monesti on käynyt niin, että miehen olisi tehnyt mieli, mutta minusta huokuva ärtymys ja väsymys latistaa koko tunnelman. Kai sen pahan olon jollain tavalla huomaa, vaikken sitä mielestäni näytä.

Puhuminen helpotti kovasti, ainakin vähäksi aikaa. Jotain minun täytyy päättää, enhän voi piinata miestäkään sillä että saatan joku päivä pakata kamat ja lähteä.

Joku kyseli taustatietoja. Olen vähän alle 30, mies vähän yli. Yhdessä vasta 3 vuotta.

Kuten aiemmin mainitsin, olen puhunut miehellä tästä asiasta pari kertaa aikaisemminkin. Sen verran tilanne on muuttunut keskustelujen jälkeen, että välillämme ei ole enää sitä "kireää pinnaa" eikä jännitettä, en nukkumaan mennessä ajattele seksiä ja odota joko sitä nyt saisi. Sitten kun sitä seksiä on, niin se on ihan hyvää, ei tunnu pakkopullalta tai vaivalloiselta. Siihen heittäydytään edelleen mukaan, puhutaan fantasoista. Jotenkin se antaa vähän uskoa tulevaan, ettei itse seksin laatu ole kärsinyt. Oikeastaan se on parempaa kuin alkuaikoina, mutta sitä vain on liian vähän.

Tämä on nyt tilanne. Ajattelin tänne sen vielä kirjoittaa kun jotakin kommentoijaa saattaa kiinnostaa.

 
"Tämä on nyt tilanne. Ajattelin tänne sen vielä kirjoittaa kun jotakin kommentoijaa saattaa kiinnostaa."

Totta kai tämä kiinnostaa. Siksi kai harrastankin tätä kyökkipsykologina olemista. Ei ammattiauttajille aina tarvitse lähteä. Vertaistuki ja normaali rupattelu monesti riittää.

Sydänalassa liikahti, kun kerroit miehen itkusta. Ihan normaalilta mieheltä hän tuntuu. Tekee vain liikaa töitä.

Joku toinen Elli kirjoitti eilen tällä palstalla, että hänellä on tapana illalla jäädä roikkumaan Elleihin ennen nukkumaanmenoa.

Nainen on perheellinen ja pienten lasten äiti.

Vaikka tämä netti on ihana asia, niin kyllä tämä varmasti vie monessa perheessä yhteistä aikaa.

Ole sinäkin varovainen netin käytössä. Tee kotiin lämmin ja mukava tunnelma. Sytytä kynttilä, laita hyvää ruokaa. Loihdi kodikas ja turvallinen tunnelma. Anna miehen olla oma itsensä.

Ehkä joskus osat vaihtuvat. Sinä olet monen lapsen väsynyt äiti ja kaipaat ennen nukkumaan menoa omaa aikaa Elleissä. Mies kiehnää kärsimättömänä makuukamarin puolella. Olet jo niin nettikoukussa, että et millään malta lopettaa. Niin moni onneton Elli kaipaa neuvojasi.

Elämällä on kumallinen tapa järjestyä. Aika kuluu ja muutaman kuukauden päästä et enää edes muista ongelmaasi. Se on kuin syylä kynnen alla.
Vuosi sitten haittasi jopa kirjoittamista ja nykyään en muista koko asia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mies:
Se tässä tuntuu kylmältä, että täällä todistellaan, että mieheltä ei saa seksiä ja sitten petetään ja sanotaan miehelle syyksi, että en saanut sinulta seksiä.
Haloo, kai "syyllisen" pitää saada tietää häntä kohtaavasta rangaistuksesta, ja en koskaan tule ymmärtämään, että miten joku voi tulla kehumaan, että kyllä kannatti vaihtaa sairas mies viriiliin seksikumppaniin.

No onpa tosi kylmää. Mies, en tajua sinua: kuka ihminen on niin tyhmä, että kuvittelee että jos minä pihtaan puolisoltani, niin siinä se odottaa sitä seksiä hamaan hautaan asti? Ihan sama kuin sanoisit nälkäiselle, että et saa syödä jos ruokaa tarjotaan , näin kärjistäen. joku asiantuntija sanoi kerran jossain lehtijutussa siitä, miten toista ihmistä ei saa kiduttaa omalla haluttomuudellaan. On aivan selvää, että meillä kaikilla on haluttomia ja halukkaampia kausia, mutta yleensä pitkään jatkuvaan haluttomuuteen on syy, jonka voi ja joka pitää hoitaa.

ja ainakaan minä en väittänyt kertaakaan että minun mieheni olisi sairas.
 
AP:lle: Hienoa, että olet osannut vihdoinkin ottaa asian puheeksi miehesi kanssa. Eikö vain helpottanut, että sait puhuttua mieltäsi painavasta asiasta? Keskustelu varmasti puhdisti ilmapiiriä ja sysäsi parisuhdettanne suuntaan tai toiseen. Sitä ei voi vielä tietää, aiheuttiko keskustelunne jotakin pysyvää muutosta, mutta kuten varmasti ymmärrät, tilanne ei olisi voinut jatkua sellaisena, että sinä itkeskelet yksinäsi ja miehesi on tietämätön tilanteesta.

Tuli muuten mieleeni oma ex-suhteeni, jossa mies oli ihan onnellinen. Luulin, että hän on vain välinpitämätön suhteeni, mutta hän ei todellakaan osannut lukea ajatuksiani eikä tajunnut, että olin pettynyt odotuksissani ja olin vuosien varrella katkeroitunut odottamaan muutosta. Minusta ei voi vaatia sitä, että toinen osaisi lukea ajatuksia. Mitä siitäkään loppujenlopuksi tulisi, jos mies olisi koko ajan varpaillaan yrittäen tulkita jotain merkkejä, että onko kaikki kunnossa vai ei? Helpompaa, kun puhuu ja toinenkin tietää, missä mennään.

Pisti silmääni se, että sanoit, että miehelläsi tekee joskus mieli, mutta hän ei ole uskaltanut lähestyä, kun olet ollut niin nyrpeän näköinen. Tuo on aivan totta!!! Kuinkakohan monelle miehelle tai naiselle on todella lannistavaa se, että pelkää torjutuksi tuloa (varsinkin jos niin tapahtuu usein). Lopulta kynnys kasvaa entisestään eikä viitsi edes yrittää enää pyytää seksiä, kun arvelee, että toinen sanoisi kumminkin ei.

Jos mököttää, kannattaa sanoa, että mistä se johtuu. Voi vaikka sanoa, että oli paska päivä töissä, anna mun olla hetki rauhassa, niin kyllä mä sitten olen taas okei. Sit voi käydä vaikka kävelyllä ja kun tulee takaisin, on taas parempi mieli ja kykenee juttelemaan jne. Vastaavasti pitäisi sitten antaa palautetta niistä hyvistä tuntemuksista. Jos mies on tehnyt ruokaa tms voi ihan rehellisesti iloita ja kehua toista. Ruoan jälkeen voi vaikka ehdottaa ruokalepoa sängyn puolella.

Jos on ollut pitkään suhteessa kylmyyttä, niin lähentymistä voi olla jo sekin, että kysyy, voiko tulla kainaloon katsomaan telkkaria. Siinä on sitten helppo silittää toista ja pitää hyvänä, vaikkei siitä seksiin johtavaa hyvänäpitoa tuliskaan.
 
Miehet eivät todellakaan tajua, että naisella voi olla jokin hullusti, jos hän ei sitä selvästi SANO. Näyttäminen ei riitä.

Äiti voi olla esim. ärtynyt lapsille nukkumaanmenosta, ja miehelle se vaikuttaa niin, että mies ajattelee, että nyt ei ole tilaa hellälle hetkelle. Eli ketjureaktio voi olla miehen haluttomuuden syynä, siis nainen on ärtynyt puutteessaan jne.

"toinen väsynyt nainen" sanoit, että miestäsi masensi: minä luen sen sairaudeksi.
 
Hei väsynyt nainen! Puhuminen oli hyvä ensimmäinen askel. Nyt mieskin tietää ongelman ja voitte halutessanne sille jotain tehdä. Valitettavasti seksi aina välillä jää jalkoihin muun elämän takia ja minun nähdäkseni paras tapa siihen on järjestää yhteistä aikaa. Ei siis lukujärjestykseen torstaille seksiä, vaan yhdessä jotain muuta kivaa, joka ehkä mahdollisesti johtaa seksiin. Ainakin itselläni seksi toimii parhaiten, kun on vähän leikillisellä tuulella ja että siihen mielentilaan pääsen, täytyy ensin saada työ- ja kotivelvollisuudet mielestä pois.
25-vuotiaana 5 vuoden avoliittoni loppui periaatteessa seksittömyyteen, mutta jälkikäteen katsottuna, seksittömyys alkoi, kun lopetimme osallistumisen toisen elämään. Hän aloitti uuden harrastuksen, joka vei kaiken ajan ja johon minä en osallistunut ja minä uppouduin opiskeluun ja työhön, joista hän ei ollut yhtään kiinnostunut kuulemaan mitään. Lopulta asuimme yhdessä puhumatta muusta kuin kotitöistä ja olin uskomattoman turhautunut. Ajattelin vain, että en ole seksikäs, hauska tms. ja lopulta halusin pois. Mies ei olisi halunnut erota, mutta minä tunsin silloin jo niin suurta ärtymystä, että en olisi voinut kuvitella jatkavani. Vasta jälkeenpäin huomasin mikä meni pieleen ja että yhdessäolo vaatii yhdessä olemista
 
Ap, mitä se mies sanoi siihen kun kerroit pettäneesi? Tokihan siitäkin kerroit, etkä ainoastaan osoitellut häntä syyttävällä sormella.

Rivienvälistä lukeneena olen tullut päätelmään: Olet kiukkuinen, mustasukkainen, sulkeutunut. Miehesi saa olla kokoajan varpaillaan ja kuulostella sinun fiiliksiäsi... koska, kaikkihan toki pyörii sinun ympärilläsi ja ja vain sinulla on väliä. Naurettavinta oli ehkä jonkun epäilys siitä, että mies harrastaa henkistä väkivaltaa, joopajoo. Niin ja se, että oli miehen vika, kun petit. Nyt kun puhut miehenkin vielä uskomaan tuohon, niin olet hyvää vauhtia ajamassa miestäsi sekoboltsiksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja HermoRauno:
Ap, mitä se mies sanoi siihen kun kerroit pettäneesi? Tokihan siitäkin kerroit, etkä ainoastaan osoitellut häntä syyttävällä sormella.

Rivienvälistä lukeneena olen tullut päätelmään: Olet kiukkuinen, mustasukkainen, sulkeutunut. Miehesi saa olla kokoajan varpaillaan ja kuulostella sinun fiiliksiäsi... koska, kaikkihan toki pyörii sinun ympärilläsi ja ja vain sinulla on väliä. Naurettavinta oli ehkä jonkun epäilys siitä, että mies harrastaa henkistä väkivaltaa, joopajoo. Niin ja se, että oli miehen vika, kun petit. Nyt kun puhut miehenkin vielä uskomaan tuohon, niin olet hyvää vauhtia ajamassa miestäsi sekoboltsiksi.

Ei sitä tarvitse lukea rivien välistä että olen kiukkuinen ja mustasukkainen. Kirjoitin sen ihan selvästi. Mistä rivien välistä luit sen, että kaikki pyörii minun napani ympärillä? Koko romahdus johtui juuri siitä, että minun elämäni on pyörinyt liikaa miehen navan ympärillä, olen ollut kiltisti hiljaa ja odottanut kun tiedän että miehellä on raskasta. Ei sitä kukaan ikuisesti jaksa, en voi elää koko ajan miehen pillin mukaan. Parisuhteeseen, kuten nimikin jo kertoo, kuuluu aina kaksi ihmistä. Kumpikaan heistä ei voi alati terrorisoida toista, eikä kummankaan tarvitse koko ajan ajatella vain toisen mielihyvää. Täytyy sitä omaakin napaa välillä tutkia, ei miehenikään halua elää niin että voin pahoin. Yhtälailla tämä ongelmani koskee myös miestä.

En ymmärrä miksi mieheni sekoaisi minun vuokseni. En minä häntä ole kiusannut, en valitanut, ruinannut enkä syyttänyt. Ei hän ole joutunut olemaan varpaillaan, koska ei ole tiennyt asiasta juuri mitään.Tässä yritetään vain selvittää minun päätäni, miksi minä mielessäni ajattelen kaikkea järjetöntä. Syyttelyä keskusteluissa ei esiinny, ketään ei osoitella eikä mikään ole kenenkään "vika". Aika mustavalkoisesti ajattelet asiaa, ihmissuhteet on paljon värikkäämpiä.

Itsekkyys on parisuhteessa lähes aina eron syy, mutta kyllä ihminen saa sen verran olla itsekäs, että pitää omasta hyvinvoinistaan huolta ja toki myös toisen. Ei tämä mikään hoitosuhde ole.


 
Voimia sinulle "en jaksa enää"
Minusta voisi joku kanssa kirjoittaa heti että hullu akka riehuu,jos ei saa rakkautta. Kyllä ihminen on vaan tehty niin että paijaamista silittelyä haluaa silta rakkaaltaan, jos ei saa,masentuu ja ymmärtää että ei riitä.Jokainen mies nainen voi olla työstä väsynyt mutta sitten tehdään se aamulla / lomapv. Pitkän seksittömän liiton jälkeen saan /vaadin ,3 krt viikossa täydellistä huomiota ja sitten taas hyrrään onnellisena naisena. Miksi minäkin suotta menetin vuosia väärän ihmisen helmoissa sitä ihmettelen tänä päivänä.
1 krt kk kuulostaa kyllä ihan henkiseltä kidutukselta.Minäkin luulin aikanani että velat ja talo vaativat tätä kidutusta mutta samassa tilanteessa nyt ja mies antaa rakkautta vaikka olisikin rakentamisesta väsynyt. Kannattaisiko sittenkin uskaltaa ja lähteä? Hylkääminen naisena syö naista sisältä tosi tehokkaasti.
 
Juu-u, vaikuttaa siltä ettei ihmiset rakasta toisiaan oikeasti. Aidosti rakastaessaan ihminen on pitkäpinnainen eikä ole heti syöksymässä vieraisiin jos omalta ei saa. Jos ei osaa puhua kumppaninsa kanssa asioista, ei se oikeuta hyppäämään vieraan petiin. ENSIN pitää puhua mikä omasta mielestä suhteessa mättää. Jos tulee yhteiseen tulokseen ettei seksiä nyt vaan tipu omalta, pitää kysyä kumppanilta mitä hän on mieltä jos hakisi seksiä muualta. Tuon päätöksen tekoon täytyy toiselle antaa aikaa, se ei ihan parissa viikossa tipu. Ja sitä ennen OLKAA uskollisia! Parisuhde perustuu AVOIMUUTEEN!
 
minäkin puhiun miehelleni ketjun innoittamana.
ensin nätisti, mut ei tehonnut..
sit kerroin olevani niin puutteessa et jos ei mitään tapahdu niin menen vieraisiin..
sit se alko hajottaa paikkoi..
aamulla oli rauhoittunut mut ei puhunut mitään asiasta.
jatkettiin vaan elämää. yt munaa tullut kyllä riittävästi!
 
Asioiden hämmentäminen laittaa ne liikkeeseen,
ja jos on tahtoa, ne lähentävät, vaikka ensin siltä ei vaikutakaan.
Jos ei muuta, niin saadaan ihan oikeaa tietoa toisen ajatuksista, sen sijaan , että arvailisi niitä.
 
Niin, miksi kukaan ei huomioi kohtaa "mies tekee 10 h työpäiviä, illalla tekee koneella töitä, herää yöllä miettimään työasioita ja ei pysty nukkumaan"....Selkee STRESSI, ja kun on stressiä, ei tee mieli!!!! Mä olin samassa veneessä, en tiedä vieläkään miksi mies halusi kerran kk tai joskus vierähti jopa 2 kk. Anyway ero tuli kyll ihan muista syistä... Mut ainakin tiedät että on muitakin ja olen tuntenut tarkalleen kaikki samat tunteet kuin säkin.
 
Et vaikuta helpolta ihmiseltä. Oletko kysynyt suoraan mieheltäsi miksi teillä on seksiä niin vähän? Onko miehellä stressiä, paineita? Raivokkuutesi melko varmasti näkyy, vaikka yritätkin sen kätkeä. Ehkä se on miehellesi "turn off". Vaikutat tasapainottomalta ja itsekeskeiseltä sekopäältä, ei ihme ettei miestäsi haluta. Hankkiudu ensin sinuiksi itsesi kanssa ja rauha sisällesi ja lakkaa pettämästä ja syyllistämästä miestäsi, ennen kuin voit kuvitella avioliittosi ja seksielämäsi eheytyvän.
 
Olen täsmälleen samanlaisessa tilanteessa aloittajan kanssa, paitsi olen miespuolinen ja yhteiseloa on takana jo kymmenen vuotta. Alkuvuosina seksiä oli todella paljon ja vielä pari-kolme vuotta sitten sitä oli kerran-pari viikossa.

Ero on minulle täysin mahdoton ajatus, kuten myös pettäminen.

Yritän asennoitua niin, että seksi on nyt sellainen asia, jota ei vain ole. Työn alla on tällä hetkellä se, olisiko helpointa elää kokonaan selibaatissa, eli lopettaa itsetyydytys ja ne 1-2krt/kk seksikerrat, vai "tyytyä siihen mitä saa".

Turhautuminen ja kiukku on ihan mahdotonta aina, kun huomaa, että toinen ei vain halua ja sitä jatkuu monta päivää.
 
Oli surkuhupaisaa ja onnekasta minulle että löysin tekstisi ja ne monet vastaukset siihen. Minulla on juuri sama tilanne täällä kotona. Juuri kävin kylillä ajelemassa ja siinä samalla mietin että mies on ollut jo viikon työreissulla, enkä ole kertaakaan saanut puhelimella kiinni. Elikkä hän elää aivan kaksoiselämää toisinsanoen. Tiedän että hän on parhaan kaverinsa kutsunut nyt viikonlopuksi samallekin reissulle.....Niin, ja juuri nämä samat homoteoriat pyörivät minunkin päässäni. Miten muuten hänellä on aina aikaa keverilleen ja laistaa sovituista asioista vain ja ainoastaan jos Riku tahtoo: rikulle lainataan huoletta rahaa, ajelleen kylillä, otetaan kaljaa ja puheluja mennään puhumaan ulos talosta tai sitten lähetään kylille ajelemaan ja puhumaan....
Mutta mistä voin varmasti tietää että on homo? En tunne ketään homoa näin pienellä paikkakunnalla, että voisin edes verrata.
Meillähän on kolme lasta ja ns tavallinen perhe-elämä, viina on joskus ongelma, tai oikeastaan joka kerta kun hän työreissuunkin lähtee niin juo semmoset pari päivää..
Tyydyttävää seksiä tulee pari kertaa kuukaudessa ja sitten muut harvinaiset kerrat jos tv tai riku ei vie aikaa niin on semmosta hänen halujen täyttämistä, olen vain jynssättävänä ei sen kummempaa ja silloinkin mielellään takaapäin...
hohoijaa...itse sitten kun käyn juhlimassa, n. 3 kertaa vuodessa, menen varmuudella niin kauas että kukaan ei tunne ja bongaan sieltä jonkin ystävällisen miehen, joka lepertelee ja pitää hyvänä. En yhtään tunne hunoa omaatuntoa seikkailuistani, koska minua hän loukkaa päivittäin ja juhliessani tunnen olevani haluttu ja kiinnostava, vaikka vain yhden hetken..
Etkä missään nimessä ole sairas, se joka niin sanoo on itse! Me emme vain tuomitsemisen pelossa hevillä tänne palstoille tai muillekaan ihmisille asioitamme kerro. Kiitos että olet olemassa ja paljon vahvuutta sinulle, luulen että olemme alkaneet parantumisen tästä suhteesta ja sen vaivoista, nyt ainakin tunnistamme ne ja haemme keinoja onnellisempaan elämään.
 

Yhteistyössä