Mies töissä tänään 10 tuntia miten jaksan alle 1v kanssa?

Soita ja pyydä lastensuojelun työntekijöitä hakemaan se rasittava ja vilkas lapsi pois. Samaa suosittelen muillekki ketjussa mm. nikille ruu ei oo enää rasittavaa sitte.

 

Ei kaikki pärjää yhdenkään kanssa, jotkut jopa antaa lapsensa adoptioon.

suosittelen että ap:kin harkitsee tätä vaihtoehtoa. lapsi tarvii äidin joka haluaa ja pystyy lasta hoitamaan. aiotko aina hoidattaa lapsen vain isällään tai muilla ihmisillä? ei sunkaan vanehmat kovin onnistuneita ole jos oot noin helvetin avuton. olisit ottanu vaikka lemmikkirotan ja jättäny lapsen tekemättä

 

Ei kannata välittää noista ikävistä kommenteista. Kaikilla on erilainen elämä ja erilaiset voimat. Varmasti voi olla rankkaa yhdenkin pienen kanssa, varsinkin jos ei oo tottunut häntä paljoa yksin hoitamaan. Mulla on 8,5 kuukautta vanha vauva ja 2 vuotias lapsi ja vilkkaita lapsia kumpikin. Rankkaa on välillä, mutta olen koittanut luoda sellaiset rutiinit päivään, että pärjätään.

Rutiinit pelastavat paljon! Mulla 10 kk, 2-v ja 4-v lapset ja ilman rutiineja olisin todennäköisesti täällä valittamassa kuten ap
Ja rutiinit ovat myös lapsen turva.

 

No jopas on!

Ikinä ei saa valittaa, jos jollain muulla on huonommin, joten turpa kiinni kaikki palstamammat! |O

Kyllä mullekin tulee usein aamulla tunne, et kuinka mä pärjään (vaikka varmasti pärjään ja kivaa on) jos miehellä normia pidempi päivä töissä.

Voi hitto, mun mielestä on katkeruutta sanoa, et "tää on vitsi, mul on 7 vaippaikäistä, 16 murkkua ja 13 erityislasta ja ikinä en oo ollu pärjäämättä". Naurettavaa. Me ollaan kaikki erilaisia, ja meille kaikille eri asiat tuntuu raskaalle.

Mua esikon äitinä ärsyttää, et mikään ei saa koskaan tuntua rankalta, kun on vain yksi lapsi. Jumankeuta. Kiitos ymmärryksestä.

Tuntuu vaan oudolta et jonkun mielestä siis jonkun ÄIDIN mielestä yhden lapsen hoiti on rankkaa. Miksi hankkia lapsia jos yksikin lapsi tuntuu hankalalta jos on 10 tuntia yksin hänen kanssaan? Ymmärtäisin jos aika olisi pidempi ja lapsi olisi erityisen hankala.. ehkä... mutta eiks me kaikki melkeen olla vähintään yhden lapsen kanssa tuo aika yksin JOKA PÄIVÄ kun mies on töissä?

No eikös se ole aika myöhäistä siinä vaiheessa miettiä ettei olisi kannattanut hankkia lapsia jos lapsi on jo maailmassa? Ei etukäteen voi tietää miten rankkaa on.

Muuten oon samaa mieltä sun kanssa rankkuudesta.

Totta.. myöhäistä se on. Mutta vastuu pitää kantaa ja pitää pää ylhäällä. En kehtaisi suoraan sanottuna myöntämään etten pärjäisi lasteni kanssa yksin jos ei ole joku erityistilanne. Kun mieheni kuoli myönsin kyllä sen että nyt tarviin apua kun oli 3 poikaa joista vanhin 3v. ja nuorin 3 viikkoa. Mutta nyt 10kk myöhemmin olen opetellut rutiinit ja pärjään hienosti niiden kanssa. Uskon että kyllä äidit keinot keksii ja löytää jonkun sisäisen sisun mutta ehkä se ei ole niin kaikkien kohdalla sitten.

 

asiasta kolmanteen...ootteko te koskaan edes pienesti kateellisia miehille siitä vapaudesta käydä töissä (ok, aina pitkät työpäivät ei oo niillekään herkkua, mutta kuitenkin) - työmatkoilla ym. kun itse olette kotona pienten lasten kanssa? Itse tässä taannoin tunsin kyllä kateuden piston, kun oma olo on puolikuntoinen, selkää särki rasituksesta (kuopusen refluksin takia häntä täytyy kantaa suurimman osan päivästä) ja huushollissa oli kaaos iltamyöhällä kun sain lapset vihdoin nukkumaan ja samaan aikaan mies oli työpaikan koulutuspäivillä ja illalla harrasti ekstreemurheilua, nauti hyvästä seurasta ja viinistä...Mutta sitten löysin lohtua ajatuksesta, että tää äidin rooli kasvattaa naista ihmisenä henkisesti (ja myös fyysisesti vahvemmaksi - meidän ei tarvitse kokeilla omia rajoja ekstreemurheilussa, ihan tään arjen pyöritys riittää siihen tehtävään...

 

asiasta kolmanteen...ootteko te koskaan edes pienesti kateellisia miehille siitä vapaudesta käydä töissä (ok, aina pitkät työpäivät ei oo niillekään herkkua, mutta kuitenkin) - työmatkoilla ym. kun itse olette kotona pienten lasten kanssa?

en. mun mielestä on etuoikeusettä saan olla kotiäiti ja tunnen lapsemme niin hyvin. mies menettää paljon työpäivän aikana, enkä todellakaan ole siitä kateellinen. mies käy josksu myös viihteellä ja mäkin pääsisin jos haluaisin mutta kun en halua

 

Kyllä sitä jaksaa,kun on pakko =)

Mulla rintatulehdus ja 2kk+ vauvveli,2v7kk ja 4v tuossa hoidettavana ja mies töissä

 

Aion kyllä hoitaa lapseni itse ja hyvin.En missään nimessä anna häntä adoptioon.

 

Aion kyllä hoitaa lapseni itse ja hyvin.En missään nimessä anna häntä adoptioon.

Nosta sitten perseesi koneelta ja mene hoitamaan lastasi. Tähän mennessä olet aamun viettänyt koneella, missä lapsi on sillä aikaa? Kiipeilemässä kirjahyllyyn ja tekemässä tuhojaan?

 

VOIII APUVA. Mun mies tekee aina 12h työpäiviä. Enkä valita.

 

Varmasti pärjäät. Toivottavasti mieskin jaksaa siellä töissä 10 tuntia pakertaa. Ja selviäväthän ne yksinhuoltajatkin pienokaistensa hoidosta joka päivä ihan yksin. Olivat ne lapset mieten vilkkaita tahansa.

Tsemppiä päivään!

 

VOIII APUVA. Mun mies tekee aina 12h työpäiviä. Enkä valita.

näinpä. uskomaton surkimus tuo ap ja kehtaa sen vielä myöntää

-kotiäiti

 

Kyllä olen hoitanut lasta koko ajan.En ole koko aikaa netissä.

 

Kyllä olen hoitanut lasta koko ajan.En ole koko aikaa netissä.

ja niinhän tääl muutki mammat roikkuu jatkuvasti ,kumma et ap takkerrutaan nyt kai se tulee itelle parempi mieli kun pääsee muka pätee.

 

tais aika monella kolahtaa nilkkaan .erona vaan et jotkut uskaltaa sanoa ääneen sen että miettii kuin pärjää.varsinkin jos on esikoinen kyseessä.krapulassa akat sielä ilkeilee

 

Aion kyllä hoitaa lapseni itse ja hyvin.En missään nimessä anna häntä adoptioon.

Siis sä oot aloittanut tän ketjun klo 7.33 ja yhä täällä kommentoit ja viimesen viestin kohdalla kello on jo 11.00.
Mitäs sun lapses tekee tuon välin. Ilmankos tekee piruutta kun äiti ei ollenkaan huomioi häntä vaan vain tietokonetta!!
Nostahan ahteris ja mene laittamaan lapselle ruokaa, leiki, laita hälle ruokaa, ulkoilkaa ja nukkukaa yhdessä päiväunet.
Ja hups vain, niin on päivä hurahtanut ja miehes tulee kotiin! =)

 

Kyllä olen hoitanut lasta koko ajan.En ole koko aikaa netissä.

ja niinhän tääl muutki mammat roikkuu jatkuvasti ,kumma et ap takkerrutaan nyt kai se tulee itelle parempi mieli kun pääsee muka pätee.

Ei se sitten kauhean rankkaa voi lapsenhoito olla jos ehtii nettiin valittamaan siitä. Itse en ainakaan ehdi niinä hektisinä päivänä ollenkaan koneelle jos mies on pitkään töissä ja minä kolmen lapsen kanssa kotona. Nyt ovat koko porukka mummolassa ja täällä ehtii löpistä.

Kyllä minäkin suosittelen ap:lle että keskittyy nyt lapseen eikä valita täällä kuin raskasta sen yhden kanssa on ilman miestä.

 

tais aika monella kolahtaa nilkkaan .erona vaan et jotkut uskaltaa sanoa ääneen sen että miettii kuin pärjää.varsinkin jos on esikoinen kyseessä.krapulassa akat sielä ilkeilee

Kirjoitusvirheistä ja pisteen käyttö tavoista päätellen ap tässä kommentoi itselleen.

 

Kymmenen tuntia alle 1v.n kanssa: (Oletan,että miehesi poistui kotoa n. klo 8.00)
8-9 nukutaan
9-10 löhötään ja halitaan (ehkä telkkari auki)
10-10.15 aamupesu
10.15-11 aamupala (napero syö pitkään ja hartaasti) Sillon aikaa laitan itseni ja petaan sängyn
11-12.30 vaunulenkille ja puistoon. välipala
12.30-14.30 Vaipanvaihto, päiväunet (itse nukun laiskottelen tai teen kotitöitä ja valmistan ruokaa)
14.30 venyttelyä ja syliä
15.00 syödään ja vaipan vaihto
15.30 lapsi leikkii tai auttaa siivotaan ja tehdään kotitöitä
15.30-17.30 Käydään ehkä kaupassa tai ulkona tai sitten lapsi touhuaa omiaan sisällä.
17.30-18 välipalaa.

 

Olen kyllä syöttänyt hänet useasti jo,olen vaihtanut useasti vaipat,olen leikkinyt hänen kanssaa,kävi kylässäkin ihmisiä ja tarjosin kahvit olivat n puoli tuntia.Ulos emme voi mennä kun sataa.Yleensä teemme kaksi lenkkiä päivässä.

 

tais aika monella kolahtaa nilkkaan .erona vaan et jotkut uskaltaa sanoa ääneen sen että miettii kuin pärjää.varsinkin jos on esikoinen kyseessä.krapulassa akat sielä ilkeilee

Kirjoitusvirheistä ja pisteen käyttö tavoista päätellen ap tässä kommentoi itselleen.

sorry! mulla on kaks lasta jaloissa ja 4 toisaalla...noinko harmittaa jos ymmärtää muitakin? mammojen luulis tietävän millaista on olla esikoisen kans kun kaikki uutta ?

 

No klo 7 mieheni lähti.

 

.krapulassa akat sielä ilkeilee

juominen ei kuulu tapoihin ihan olen lapseni kanssa kotona eilis illan ollut

 

tais aika monella kolahtaa nilkkaan .erona vaan et jotkut uskaltaa sanoa ääneen sen että miettii kuin pärjää.varsinkin jos on esikoinen kyseessä.krapulassa akat sielä ilkeilee

Kirjoitusvirheistä ja pisteen käyttö tavoista päätellen ap tässä kommentoi itselleen.

 

No jopas on!

Ikinä ei saa valittaa, jos jollain muulla on huonommin, joten turpa kiinni kaikki palstamammat! |O

Kyllä mullekin tulee usein aamulla tunne, et kuinka mä pärjään (vaikka varmasti pärjään ja kivaa on) jos miehellä normia pidempi päivä töissä.

Voi hitto, mun mielestä on katkeruutta sanoa, et "tää on vitsi, mul on 7 vaippaikäistä, 16 murkkua ja 13 erityislasta ja ikinä en oo ollu pärjäämättä". Naurettavaa. Me ollaan kaikki erilaisia, ja meille kaikille eri asiat tuntuu raskaalle.

Mua esikon äitinä ärsyttää, et mikään ei saa koskaan tuntua rankalta, kun on vain yksi lapsi. Jumankeuta. Kiitos ymmärryksestä.

Tuntuu vaan oudolta et jonkun mielestä siis jonkun ÄIDIN mielestä yhden lapsen hoiti on rankkaa. Miksi hankkia lapsia jos yksikin lapsi tuntuu hankalalta jos on 10 tuntia yksin hänen kanssaan? Ymmärtäisin jos aika olisi pidempi ja lapsi olisi erityisen hankala.. ehkä... mutta eiks me kaikki melkeen olla vähintään yhden lapsen kanssa tuo aika yksin JOKA PÄIVÄ kun mies on töissä?

No eikös se ole aika myöhäistä siinä vaiheessa miettiä ettei olisi kannattanut hankkia lapsia jos lapsi on jo maailmassa? Ei etukäteen voi tietää miten rankkaa on.

Muuten oon samaa mieltä sun kanssa rankkuudesta.

Totta.. myöhäistä se on. Mutta vastuu pitää kantaa ja pitää pää ylhäällä. En kehtaisi suoraan sanottuna myöntämään etten pärjäisi lasteni kanssa yksin jos ei ole joku erityistilanne. Kun mieheni kuoli myönsin kyllä sen että nyt tarviin apua kun oli 3 poikaa joista vanhin 3v. ja nuorin 3 viikkoa. Mutta nyt 10kk myöhemmin olen opetellut rutiinit ja pärjään hienosti niiden kanssa. Uskon että kyllä äidit keinot keksii ja löytää jonkun sisäisen sisun mutta ehkä se ei ole niin kaikkien kohdalla sitten.

sun tilaneen kyllä ymmärtää, että siinä ei moni jaksaisi yksin vieläkään...