Mies teki omia merkintöjään opettajan tarkistamaan ja pisteyttämään lapsemme kokeeseen..

1) 3x4 kolme karkkia neljässä kasassa
2) 3x4 kolmessa kasassa neljä karkkia
3) 4x3 neljä karkkia kolmessa kasassa
4) 4x3 neljässä kasassa kolme karkkia

Mielestäni kaikki vaihtoehdot irroitettuna kontekstista ovat ihan oikein.

Jos otetaan tarkasteluun mukaan aiemmin mainittu tehtävä niin vaihtoehdot 1 ja 4 ovat oikeat vastaukset ja 2 ja 3 väärin.

Kantasi on ihan oikein, mutta suppea etkä ota huomioon että toiset voivat ajatella ja hahmottaa toisin.

Kontekstista irrotettuna kakkonen ja nelonen ovat loogisesti oikein, ykkönen ja kolmonen väärin. Kirjoita ne auki niin huomaat.
Jos tarkastellaan tehtävää, ainoastaan nelonen on oikein. Sama perustelu.

Ymmärrän kyllä miten asian hahmotat, se ei vaan ole loogisesti oikein.

 

Mutta eihän se, että opettaa lapsille toisenkin vaihtoehdon olevan oikein, tarkoita sitä, että se kirjassa opetettu olisi väärin. Joten ketä kohtaan siinä tehtäisiin väärin, jos lapsille opetetaan se totuus tästä asiasta?

Ei se sitä tarkoitakaan, että kirjassa olisi opetettu väärin. En niin sanonut. Sinä kysyit, että miksi toisella tavalla opetettaessa oppikirjan pitäisi olla erilainen/se pitäisi tehdä uusiksi ja vastasin siihen kysymykseen. Eli esim. se rasti ruutuun -tehtävän teko olisi silloin ihan turha, koska kaikki vaihtoehdot olisivat oikeita. Lapsi siis vain läiskisi rastia rastin perään. Pitäisi siis olla toisenlaisia tehtäviä, jos haluaa opettaa toisella tavalla kuin oppikirjassa on opetettu.

 

[QUOTE="muhvi";25731825]Kontekstista irrotettuna kakkonen ja nelonen ovat loogisesti oikein, ykkönen ja kolmonen väärin. Kirjoita ne auki niin huomaat.
Jos tarkastellaan tehtävää, ainoastaan nelonen on oikein. Sama perustelu.

Ymmärrän kyllä miten asian hahmotat, se ei vaan ole loogisesti oikein.[/QUOTE]

Niin sinun logiikallasi ei ole oikein, mutta jos ajatellaan taas yhtään laajemmin. Miten sinä voit sanoa, että toisen logiikka on väärä ja sinun logiikkasi oikea, jos matematiikan lait kuitenkin molempien kohdalla pätevät.

 

Kuka tässä nyt oli korjaamassakaan (paitsi ap:n mies)? Tässähän nyt on vain yleisesti ihmetelty, miten näin turhanpäiväinen asia on nostettu sen varsinaisen asian edelle.

Jotenkin vain ajattelisi, että opettajatkin ymmärtäisivät laajempia kokonaisuuksia, eivätkä viilaisi pilkkua tällaisessa asiassa, joka ei loppujen lopuksi ole millään tavalla merkityksellinen oikeassa elämässä eikä oikein teoriassakaan. Enkä tarkoita tällä nyt sitä, etteivät opettajat saisi tehdä työtään vaan että esim tässä keskustelussa on ainakin yksi opettaja lähtenyt vahvasti puolustuslinjalle tämän käytännön kohdalla, eikä muka lainkaan tajua miksi tätä asiaa kritisoidaan.

Minusta tämän keskustelun opettaja on tajunnut erittäin hyvin miksi te kritisoitte asiaa ja on selittänyt asiaa hyvin kärsivällisesti opettajan näkökulmasta.

Minun täytyy nyt valitettavasti poistua sillä on kiire töihin.

 

Jos tuolla mainitulla Karl Menninger tyylillä alkaisi laskemaan kertolaskuja ala-asteella, niin voisi olla että opettaja rokottaisi pisteitä. Vaikka tapa onkin oikea matemaattisesti.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kertolasku

 

[QUOTE="opettaja";25731830]Ei se sitä tarkoitakaan, että kirjassa olisi opetettu väärin. En niin sanonut. Sinä kysyit, että miksi toisella tavalla opetettaessa oppikirjan pitäisi olla erilainen/se pitäisi tehdä uusiksi ja vastasin siihen kysymykseen. Eli esim. se rasti ruutuun -tehtävän teko olisi silloin ihan turha, koska kaikki vaihtoehdot olisivat oikeita. Lapsi siis vain läiskisi rastia rastin perään. Pitäisi siis olla toisenlaisia tehtäviä, jos haluaa opettaa toisella tavalla kuin oppikirjassa on opetettu.[/QUOTE]

Tuolla tarkoitin siis sitä kun kirjoitit, että jotkut vanhemmat sitten valittaisivat, jos opettaja poikkeaa siitä oppikirjasta. Eihän siitä silloin poikettaisikaan, vaan ne kirjan opetukset pätisivät kuitenkin.

Entä sitten kokeessa. Olisiko se mahdotonta hyväksyä myös se 3x4 -vastaus sen 4x3 -vastauksen lisäksi? Eikö se riittäisi, että kirjassa noita termejä harjoitellaan?

 

[QUOTE="muhvi";25731869]Minusta tämän keskustelun opettaja on tajunnut erittäin hyvin miksi te kritisoitte asiaa ja on selittänyt asiaa hyvin kärsivällisesti opettajan näkökulmasta.

Minun täytyy nyt valitettavasti poistua sillä on kiire töihin.[/QUOTE]

No minulle ei ole kyllä vielä kukaan tässä ketjussa vastannut tähän varsinaiseen kritiikkiini, eli MIKSI nämä nimitykset ovat niin tärkeitä, että niistä pitää kokeessa vähentää pisteitä? On vain kerrottu, että kirjoissa on niin ja näin.

 

Kuka tässä nyt oli korjaamassakaan (paitsi ap:n mies)? Tässähän nyt on vain yleisesti ihmetelty, miten näin turhanpäiväinen asia on nostettu sen varsinaisen asian edelle.

Jotenkin vain ajattelisi, että opettajatkin ymmärtäisivät laajempia kokonaisuuksia, eivätkä viilaisi pilkkua tällaisessa asiassa, joka ei loppujen lopuksi ole millään tavalla merkityksellinen oikeassa elämässä eikä oikein teoriassakaan. Enkä tarkoita tällä nyt sitä, etteivät opettajat saisi tehdä työtään vaan että esim tässä keskustelussa on ainakin yksi opettaja lähtenyt vahvasti puolustuslinjalle tämän käytännön kohdalla, eikä muka lainkaan tajua miksi tätä asiaa kritisoidaan.

Oikeassa elämässä myöskään sijamuotojen nimien tuntemuksella ei juurikaan ole merkitystä jne. jne. On paljon sellaisia asioita, joita voi pitää turhana, mutta jotka kuuluvat opetussuunnitelmaan. Ja jos viittaat minuun, niin kyllä tajuan mitä te tarkoitatte ja kritisoitte enkä ole tuonut omia mielipiteitäni julki, vaan yrittänyt kertoa, miksi jokin asia opetetaan jollain tavalla. Onko se opetustapa oikea vai ei, niin siihen en ota kantaa. Mutta niin kauan kuin opetussuunnitelmissa puhutaan kertojasta/kerrottavasta ja kaikki oppikirjat niitä käsitteitä käyttävät ja muodostavat kuvia tietyn mallin mukaan ja niin kauan kuin opettajankoulutuslaitos niitä käyttää, niin niin kauan myös opetushenkilökunta niitä käyttää. Kakkosluokalla kun perusperiaate on opittu, niin sen jälkeen aletaan kertolaskua soveltaa ja silloin kertojan ja kerrottavan paikalla ei ole enää niin paljon väliä, vaan huomio kiinnittyy esim. edellä mainittuun yhtälön muodostukseen. Mutta vielä kertolaskun opetteluvaiheessa niiden käsitteiden osaamista pidetään tärkeänä ja sitä perustelaan muun muassa sillä, että siitä on apua jakolaskujen ymmärtämisessä. Pääsääntöisesti nykyajan opettajat kyllä pyrkivät ja haluavat eroon pilkunviilaamisesta ja painottavat laajempia kokonaisuuksia ja ymmärtämistä ulkoaopettelun sijaan, esimerkiksi historian opiskelussa ei enää tarvitse muistaa kaikkia Suomen historian kannalta merkittäviä vuosilukuja ulkoa, mitä on vielä muutama vuosikymmen sitten pidetty tärkeänä.

 

Tuolla tarkoitin siis sitä kun kirjoitit, että jotkut vanhemmat sitten valittaisivat, jos opettaja poikkeaa siitä oppikirjasta. Eihän siitä silloin poikettaisikaan, vaan ne kirjan opetukset pätisivät kuitenkin.

Entä sitten kokeessa. Olisiko se mahdotonta hyväksyä myös se 3x4 -vastaus sen 4x3 -vastauksen lisäksi? Eikö se riittäisi, että kirjassa noita termejä harjoitellaan?

Kaippa se voisi olla mahdollista hyväksyä, mikäli myös muut rinnakkaisluokkienopettajat, jotka kyseisen kokeen oppilailleen pitävät, hyväksyisivät saman arvostelumallin.

 

[QUOTE="opettaja";25731934]Oikeassa elämässä myöskään sijamuotojen nimien tuntemuksella ei juurikaan ole merkitystä jne. jne. On paljon sellaisia asioita, joita voi pitää turhana, mutta jotka kuuluvat opetussuunnitelmaan. Ja jos viittaat minuun, niin kyllä tajuan mitä te tarkoitatte ja kritisoitte enkä ole tuonut omia mielipiteitäni julki, vaan yrittänyt kertoa, miksi jokin asia opetetaan jollain tavalla. Onko se opetustapa oikea vai ei, niin siihen en ota kantaa. Mutta niin kauan kuin opetussuunnitelmissa puhutaan kertojasta/kerrottavasta ja kaikki oppikirjat niitä käsitteitä käyttävät ja muodostavat kuvia tietyn mallin mukaan ja niin kauan kuin opettajankoulutuslaitos niitä käyttää, niin niin kauan myös opetushenkilökunta niitä käyttää. Kakkosluokalla kun perusperiaate on opittu, niin sen jälkeen aletaan kertolaskua soveltaa ja silloin kertojan ja kerrottavan paikalla ei ole enää niin paljon väliä, vaan huomio kiinnittyy esim. edellä mainittuun yhtälön muodostukseen. Mutta vielä kertolaskun opetteluvaiheessa niiden käsitteiden osaamista pidetään tärkeänä ja sitä perustelaan muun muassa sillä, että siitä on apua jakolaskujen ymmärtämisessä. Pääsääntöisesti nykyajan opettajat kyllä pyrkivät ja haluavat eroon pilkunviilaamisesta ja painottavat laajempia kokonaisuuksia ja ymmärtämistä ulkoaopettelun sijaan, esimerkiksi historian opiskelussa ei enää tarvitse muistaa kaikkia Suomen historian kannalta merkittäviä vuosilukuja ulkoa, mitä on vielä muutama vuosikymmen sitten pidetty tärkeänä.[/QUOTE]

No sijamuotoja tarvitaan kyllä kielten opiskelussa, joten ihan turhia ne eivät ole, mutta minä en kyllä keksi yhtäkään tapausta, jossa tarvitsisin tuota kertoja/kerrottava -jaottelua. Ja sijamuodoissakaan nominatiivi ei voi noin vain muuttua essiiviksi, joten siinä mielessä on kyseessä vähän pysyvämmät ja täsmällisemmät termit.

Ja se mitä ihmettelin olikin juuri se, ettet itse ota kantaa tähän asiaan tai millään tavalla kritisoi, vaan lähinnä puolustat tätä näkökulmaa tuolla, että se auttaa jakolaskujen ymmärtämisessä.

 

[QUOTE="opettaja";25731967]Kaippa se voisi olla mahdollista hyväksyä, mikäli myös muut rinnakkaisluokkienopettajat, jotka kyseisen kokeen oppilailleen pitävät, hyväksyisivät saman arvostelumallin.[/QUOTE]

Okei, tätä en tullutkaan ajatelleeksi. Onko näissä yleensä opettajien kesken vääntöä, vai yritetäänkö tässä pääsääntöisesti vain noudattaa sitä yleistä linjaa?

 

Jotka osaa, ne tekee mitä vaan.
Jotka ei, ne ryhtyy opettamaan. (Juice Leskinen, Epäile vain)

 

Ja tuli muuten mieleen vielä sellainen, että jos tosiaan tarkoitus on se, että lapsi ymmärtää paremmin jakolaskun, niin eikös se tule vain vaikeammaksi, jos kertoja on aina ensin, mutta jakaja on kuitenkin aina toisena.

 

Okei, tätä en tullutkaan ajatelleeksi. Onko näissä yleensä opettajien kesken vääntöä, vai yritetäänkö tässä pääsääntöisesti vain noudattaa sitä yleistä linjaa?

En tiedä onko juuri tästä aiheesta, mutta yleisesti kokeiden arvostelussa eri opettajilla voi olla hyvin erilaiset linjat ja näkemykset. Toisaalta kaikissa kouluissa yhteistyö opettajien välillä ei välttämättä ole erityisen tiivistä, mutta esimerkiksi omassa työpaikassani edellytetään rinnakkaisluokkien opettajilta samanlaisia käytänteitä. Useimmiten noudatetaan yleistä linjaa, jolloin voidaan taata se, että jos oppilas siirtyy toiselle opettajalla tai toiseen kouluun, niin hänellä on sama peruspohja kuin muilla eikä hän hämmenny, jos hänen oppimansa tapa onkin uuden opettajan mielestä väärin.

 

 

Eli kaikkien vihaisten matemaatikkojen pitäisi alkaa pommittaa kasvatustieteellistä tiedekuntaa jollakin mediavälineellä, jotta nämä asiat saataisiin oikoiseksi? Sitä paitsi jos parikymmentä vuotta sitten tällaista ei ollut, varmaan jotkut vanhemman polven opettajat suostuisivat mukisematta parempiin arvosteluperiaatteisiin.

Hyvin usein (ei aina) vanhemman polven opettajat ovat niitä, jotka taistelevat vastaan ja ovat hyvinkin tiukkoja arvosteluperiaatteissaan ja näkemyksissään. Nykyään taas opettajankoulutuksessakin painotetaan aiempaa enemmän erilaisten oppimistapojen ymmärtämistä ja oppilaan oman oppimisprosessin tukemista.

 

Pistä kuriin noin röyhkeä mies ja penikka! Hyi olkoon! Hieman kunnioitusta opettajalle ja muille ihmisille.

siis what?? ei kai se nyt lapsen vika ole jos isi on erimieltä kokeiden tehtävistä tai pisteytyksistä millään tavalla!!
ja ps. siistihän suutasi, se millä tavalla ilmaisee asioita kertoo aika paljon ihmisen sivystyksestä/sivistymättömyydestä. SE on noloa,jos mikä!

 

Kaikkien muide nkokeet on tarkastettu samalla periaatteella.Onko sun kakara jotenkin parempi?

niinkö olen kirjoittanut?? :O ihanko tarkoituksella ymmärrät väärin vai mitä..

 

En ole lukenut vielä muiden kirjoituksia, tarkoituksella.
Ymmärrän, että miestäsi pintoo, mutta toivon, ettei lapsi joudu tästä kärsimään.

 

[QUOTE="muhvi";25731453]Höpö höpö, riittää kun annat vaan perustellun matemaattisen selityksen. Sitä odotellessa..[/QUOTE]

Ja sinun mielestäsi SANAjärjestys on MATEMAATTINEN selitys??

Tällainen konkreettiseen hahmotteluun sitominen ei millään tavalla kannusta MATEMAATTISEEN ajattelutapaan.

Matemaattinen lahjakkuus käyttäytyy hyvin eri tavalla kuin esim. verbaalinen tai visuaalinen lahjakkuus. Mitä vittua niissä matematiikankokeissa oikein mitataan, matemaattista osaamista vai sitä että osaa mielessään piirtää nallekarkkikasat oikeaan järjestykseen??

 

Ja sinun mielestäsi SANAjärjestys on MATEMAATTINEN selitys??

Tällainen konkreettiseen hahmotteluun sitominen ei millään tavalla kannusta MATEMAATTISEEN ajattelutapaan.

Matemaattinen lahjakkuus käyttäytyy hyvin eri tavalla kuin esim. verbaalinen tai visuaalinen lahjakkuus. Mitä vittua niissä matematiikankokeissa oikein mitataan, matemaattista osaamista vai sitä että osaa mielessään piirtää nallekarkkikasat oikeaan järjestykseen??

Tuhoutuisiko oppilaan matemaattinen lahjakkuus jotenkin peruuttamattomasti, jos hän muodostaisi lausekkeen siten kuin kirjassa on neuvottu ja tunnilla opetettu? Luulisi, että matemaattisesti lahjakas lapsi kykenisi omaksumaan myös nuo kertojan ja kerrottavan apukäsitteet, sen verran monta kertaa niitä minunkin alakouluiässäni 80-luvulla jankattiin.

Itse entisenä lahjakkaana lapsena tiedän, että lahjakkaimmankin meistä on opittava kuuntelemaan ohjeita ja ymmärtämään mitä kulloinkin pyydetään.

 

^^ Entinen lahjakas, vielä lapsi.

 

Haluaisin nähdä open naaman, kun se näkee sen..

 

Ja sinun mielestäsi SANAjärjestys on MATEMAATTINEN selitys??

Tällainen konkreettiseen hahmotteluun sitominen ei millään tavalla kannusta MATEMAATTISEEN ajattelutapaan.

Matemaattinen lahjakkuus käyttäytyy hyvin eri tavalla kuin esim. verbaalinen tai visuaalinen lahjakkuus. Mitä vittua niissä matematiikankokeissa oikein mitataan, matemaattista osaamista vai sitä että osaa mielessään piirtää nallekarkkikasat oikeaan järjestykseen??

Huoh..en jaksa toistaa itseäni. Lue koko ketju; olen siellä asian selittänyt jo moneen moneen kertaan. Ei tämän pitäisi olla oikeasti kauhean vaikea asia ymmärtää.

Jos ala-asteen oppimäärien laatijoiden mielestä konkreettiseen hahmotteluuun sitominen nimenomaan on tärkeää ala-aste ikäisten lasten kohdalla, niin sinullako sitten riittää rahkeet kyseenalaistaa se? Kirjoita sitten niille oppikirjojen laatijoille vaikka vihainen kirje jos haluat.

 

Niin sinun logiikallasi ei ole oikein, mutta jos ajatellaan taas yhtään laajemmin. Miten sinä voit sanoa, että toisen logiikka on väärä ja sinun logiikkasi oikea, jos matematiikan lait kuitenkin molempien kohdalla pätevät.

Olen selittänyt tämän jo monta kertaa.

Minun oma ensireaktioni aloitusviestiin oli myös "mitä ihmeen pilkunviilausta, sillä ei ole mitään väliä!?", mutta ymmärsin sentään olleeni väärässä melko nopeasti.