Tulin kotiin töistä väsyneenä ja nälkäisenä. Mies oli ollut päivän kotona (sairaslomalla selästä ) eikä tietenkään ollut tehnyt ruokaa. No mä rupean tekemään ja tajuan että jätskiauto tulee ihan just ja meen varastot tarvii täydennystä. Mies vaan tekee töitä sohvalla. Pikkujätkä rupee melkein hermostumaan, että pääseekö sinne jätskiostoksille ollenkaan... mä lähden sitten pihalle toivoen ettei kastike mene pilalle sillä aikaa (enää vain hauduttelua). Mies havahtuu siinä vaiheessa ja ryntää meidän perään sanoen menevänsä (ja meneekin), mä palaan sisälle pelastamaan ruokaa.
Ruoka oli hyvää ja jätskiä saatiin, mutta mulla oli hermo kireellä. Istahdinpa sitten teekupin kanssa koneelle hetkeksi, mies tuli siihen pyörimään. Sit se jäi yhtäkkiä tuijottamaan mua ja sanoi sitten oikein painokkaasti: "vi**u sä olet kaunis".
Mä häkellyn täysin, koska olo oli mitä rähjäisin ja kiukkuinen, ja pillahdin itkuun. Mies siinä sitten ihmetteli että mitä nyt sanoks hän nyt pahasti, ja mulla oli täystyö saada se vakuuttuneeks että oli just parhat sanat siihen tilanteeseen. Olishan sen voinu sanoa nätemminkin, mutta olipahan suorat sanat kun ei kerta ruvennu kummosempia korulauseita muotoileen.
Ihana pöhkö mieheni :heart: :heart:
Ruoka oli hyvää ja jätskiä saatiin, mutta mulla oli hermo kireellä. Istahdinpa sitten teekupin kanssa koneelle hetkeksi, mies tuli siihen pyörimään. Sit se jäi yhtäkkiä tuijottamaan mua ja sanoi sitten oikein painokkaasti: "vi**u sä olet kaunis".
Mä häkellyn täysin, koska olo oli mitä rähjäisin ja kiukkuinen, ja pillahdin itkuun. Mies siinä sitten ihmetteli että mitä nyt sanoks hän nyt pahasti, ja mulla oli täystyö saada se vakuuttuneeks että oli just parhat sanat siihen tilanteeseen. Olishan sen voinu sanoa nätemminkin, mutta olipahan suorat sanat kun ei kerta ruvennu kummosempia korulauseita muotoileen.
Ihana pöhkö mieheni :heart: :heart:
kyllä se varmasti tuntuu hyvältä, ja tuntuu aidolta kun mies sen noin ilmaisee..
