Mies sai perinnön - osti itselleen kalliin auton

Minä ymmärrän kyllä, jos mies on 7 vuotta huolehtinut leivän taloon sekä itselleen, lapsille että vaimolle (jolla ei ole ammattiakaan) ja haluaa sitten tällaisella "ylimääräisellä" rahalla vähän jo "hemmotella" itseään.

Kukaan ei varmastikaan ole ap kieltänyt sinua hankkimasta ammattia? Vaikka ennen lapsien hankintaa? Vai oliko se miehesi nimenomainen toive?

Ja ihan varmasti tiesitkin jo hommaan ryhtyessäsi, ettei sun tulosi kovin kummoiset kotiäitinä ole ja että joudut ylimääräisistä menoista tinkimään?

Olisihan mies voinut sulle sanoa jo alussa, että sinunkin on otettava taloudellinen vastuu kodista ja vaatia sua töihin kun äitiysloma loppuu. Mutta ilmeisesti on hyväksynyt sun kotiäitiytesi ja sen, että hänellä on se taloudellinen vastuu. Oikeasti, eikö mies olisi sun mielestä todellakaan saanut unelmaansa toteuttaa? Koska taidat nin tehdä sinäkin, toteutat unelmaasi olla kotona lasten kanssa -vai?

 

[QUOTE="vieras";27280357]OT, minä olen kotona, vaikka se ei ole mielestäni kivaa. Tämä on minun ja mieheni yhteinen päätös, jossa olemme pyrkineet laittamaan lasten hyvinvoinnin etusijalle.[/QUOTE]

Jaa. Minä taas en olisi kotona jos en näkisi sitä kivaksi tai edes jollain lailla houkuttelevaksi. Ihan jo lasten hyvinvoinnin vuoksi, ei ole kiva että äiti on kotona velvollisuudentunnosta kärvistelemässä.

 

Minä ymmärrän kyllä, jos mies on 7 vuotta huolehtinut leivän taloon sekä itselleen, lapsille että vaimolle (jolla ei ole ammattiakaan) ja haluaa sitten tällaisella "ylimääräisellä" rahalla vähän jo "hemmotella" itseään.

Kukaan ei varmastikaan ole ap kieltänyt sinua hankkimasta ammattia? Vaikka ennen lapsien hankintaa? Vai oliko se miehesi nimenomainen toive?

Ja ihan varmasti tiesitkin jo hommaan ryhtyessäsi, ettei sun tulosi kovin kummoiset kotiäitinä ole ja että joudut ylimääräisistä menoista tinkimään?

Olisihan mies voinut sulle sanoa jo alussa, että sinunkin on otettava taloudellinen vastuu kodista ja vaatia sua töihin kun äitiysloma loppuu. Mutta ilmeisesti on hyväksynyt sun kotiäitiytesi ja sen, että hänellä on se taloudellinen vastuu. Oikeasti, eikö mies olisi sun mielestä todellakaan saanut unelmaansa toteuttaa? Koska taidat nin tehdä sinäkin, toteutat unelmaasi olla kotona lasten kanssa -vai?

Kertoisitko miten kiellät toista aikuista elämästä elämäänsä niinkuin haluaa?

 

No sehän on sinun valintasi, kuten myös raskaaksi tulemiset / lapsen pitämiset. Kanna vastuu päätöksistäsi, joillain on elämässä aina parempi tuuri rahallisesti kuin sinulla, ei se tarkoita että jos säännöllisesti annat persettä jollekkin että sen kuuluu maksaa siitä provikat kun saa perinnön.

Siis mitä??!!

Eiköhän aloittajan "raskaaksi tulemiset / lasten pitämiset" ole olleet AIVAN yhtä paljon miehen valintoja, joten KUMMANKIN tulee "kantaa vastuu päätöksistä".

 

Kertoisitko miten kiellät toista aikuista elämästä elämäänsä niinkuin haluaa?

Niinpä

 

Jaa. Minä taas en olisi kotona jos en näkisi sitä kivaksi tai edes jollain lailla houkuttelevaksi. Ihan jo lasten hyvinvoinnin vuoksi, ei ole kiva että äiti on kotona velvollisuudentunnosta kärvistelemässä.

Niin, jokainen tekee tavallaan. Meidän mielestämme tämä on oikea tapa toimia, vaikka se ei niin "kivaa" minusta ole. Tein omalta kohdaltani kuitenkin valinnan jo silloin kun lapsia suunnitelemaan aloimme, eli tietoisesti tässä toimin.

 

[QUOTE="vieras";27280394]Siis mitä??!!

Eiköhän aloittajan "raskaaksi tulemiset / lasten pitämiset" ole olleet AIVAN yhtä paljon miehen valintoja, joten KUMMANKIN tulee "kantaa vastuu päätöksistä".[/QUOTE]

Sori, mutta se on aina naisen päätös mitä tekee raskauden suhteen. Ainahan niistä asioista voi keskustella mutta päätös on kyllä naisen tehtävä itse.

Mies onkin kantanut vastuunsa ja elättänyt perhettä kun nainen on ollut kotona pitämässä kodin pystyssä ja lapset hoitanut.

Kannetaan vastuu omista päätöksistä, eikä yritetä sälyttää niitä jotenkin toisen niskoille, ketään ei voi pakottaa raskautumaan, jäämään kotiin vuosiksi, olemaan kouluttautumatta jne jne... Se on valinta, en sano että se on huono valinta, mutta valinta silti jonka seuraamukset pitää sitten kantaa itse eikä selitellä sitä kuinka miehen pitäisi kustantaa kaikki kiva kun itse on jäänyt kotiin. Olisi mennyt itse töihin ja neuvotellut miehen jäämään kotiin lasten kanssa jos on tyytymätön elämään.

 

Kertoisitko miten kiellät toista aikuista elämästä elämäänsä niinkuin haluaa?

No kuten jo aikaisemmin totesin, aikuinen ihminen joka ei osaa hoitaa taloudellisia asioitaan, voidaan tuomioistuimen päätöksellä julistaa holhouksen alaiseksi. NÄin tulisi melko varmasti tapahtumaan mm. sen mereen viskaamis -esimerkin toteutuessa.

 

[QUOTE="vieras";27280413]Niin, jokainen tekee tavallaan. Meidän mielestämme tämä on oikea tapa toimia, vaikka se ei niin "kivaa" minusta ole. Tein omalta kohdaltani kuitenkin valinnan jo silloin kun lapsia suunnitelemaan aloimme, eli tietoisesti tässä toimin.[/QUOTE]
Vaikka nykyisin opiskelmahdollisuudet ovatkin monipuolisemmat kuin mun nuoruudessani, olen silti sanonut omille lapsilleni, että ainakin jokin ammatti kannattaa hankkia ennenkuin alkaa hankkimaan lapsia. Koskaan kun ei voi tietää, millaisia ne lapset ovat ja jaksaako opiskella enää pienten lasten vanhempana. Helposti käy niin, että ekan lapsen jälkeen tulee toka ja mahdollisesti kolmaskin ja hups vaan, kun ollaankin jo yli kolmekymppisiä eikä vielä yhtäkään ammattia hankittuna eikä edes opintoja aloitettuna. Ja olisi tietysti hyvä, että myös heidän puolisoillaan olisi ammatti ennen perheen perustamista.

 

[QUOTE="vieras";27280428]No kuten jo aikaisemmin totesin, aikuinen ihminen joka ei osaa hoitaa taloudellisia asioitaan, voidaan tuomioistuimen päätöksellä julistaa holhouksen alaiseksi. NÄin tulisi melko varmasti tapahtumaan mm. sen mereen viskaamis -esimerkin toteutuessa. [/QUOTE]

Ja niitä puolisonsa laillisia holhoojia onkin ihan hiton paljon

 

Sori, mutta se on aina naisen päätös mitä tekee raskauden suhteen. Ainahan niistä asioista voi keskustella mutta päätös on kyllä naisen tehtävä itse.

Tässäkin asiassa meidän ajattelutavat poikkeavat täysin. Mielestäni miehillä pitäisi laissa olla suotu mahdollisuus osallistua päätökseen abortoidaanko heidän lapsensa vai ei. Ikävä kyllä käytännön ongelmien takia miesten tasa-arvoinen asema tässä ei kuitenkaan voi koskaan toteutua.

 

Ja näin katos ap,ku pieru saharaan jättämättä vastaamatta esitettyihin kysymyksiin...

 

Vaikka nykyisin opiskelmahdollisuudet ovatkin monipuolisemmat kuin mun nuoruudessani, olen silti sanonut omille lapsilleni, että ainakin jokin ammatti kannattaa hankkia ennenkuin alkaa hankkimaan lapsia. Koskaan kun ei voi tietää, millaisia ne lapset ovat ja jaksaako opiskella enää pienten lasten vanhempana. Helposti käy niin, että ekan lapsen jälkeen tulee toka ja mahdollisesti kolmaskin ja hups vaan, kun ollaankin jo yli kolmekymppisiä eikä vielä yhtäkään ammattia hankittuna eikä edes opintoja aloitettuna. Ja olisi tietysti hyvä, että myös heidän puolisoillaan olisi ammatti ennen perheen perustamista.

Olen samaa mieltä. Minusta on huolestuttavaa, miten paljon perheitä nykyään perustetaan ilman, että on hankittu minkäänlaista koulutusta ja/tai ammattia.

 

[QUOTE="vieras";27280468]Tässäkin asiassa meidän ajattelutavat poikkeavat täysin. Mielestäni miehillä pitäisi laissa olla suotu mahdollisuus osallistua päätökseen abortoidaanko heidän lapsensa vai ei. Ikävä kyllä käytännön ongelmien takia miesten tasa-arvoinen asema tässä ei kuitenkaan voi koskaan toteutua. [/QUOTE]


Ei kuulu ikinä miehen voida vaikuttaa abortin mahdollisuuteen, IKINÄ. Se miten se asia tulisi hoitaa on että mies vapautetaan rahallisista velvoitteista jos vastoin hänen tahtoaan nainen pitää lapsen.

Silloin ei kajota naisen oikeuteen päättää kehostaan / lapsen saamisesta, mutta annetaan vahinko / onnettomuus tilanteisiin selkeä mahdollisuus miehellä olla syyntakeeton toisen omaan päätökseen.

 

No samoilla linjoilla muiden kanssa, että tosiaan, miehen perintö, niin mies sen saa käyttää haluamallaan tavalla, vaikka itsekään en olis riemastunut mistään autosta. Sehän nyt on vihon viimeiseksi kannattavin sijoitus tulevaisuutta silmällä pitäen. Auton arvohan vain laskee vuosi vuodelta, ellei nyt sitten ole joku tosi harvinaisuus, joten siinä mielessä ymmärrän ap:ta, että asuntoon sijoittamalla se olis varmaan ollut pitkässä juksussa kannattavampi. Mutta toisaalta - ne rempat kuuluu ihan siihen perinnöttömäänkin elämään ja niihin pitää varautua ihan palkkatuloilla, joten mitäpä mulla sitten olis siihen miehen auton ostoon sanomista. Itse olen oman perintöni sijoittanut sen aikaiseen asuntoon, missä exän kanssa asuttiin, mutta minä nyt aina ajattelen muita ennen, kun itseäni. Ja sain mä sitten omani toki pois, kun erossa talo jaettiin. Olisin minäkin sillon tarvinnut uuden auton, mutta näin jälkikäteen aateltuna, niin hyvä, että laitoin sittenkin siihen asuntoon.

 

Vaikka nykyisin opiskelmahdollisuudet ovatkin monipuolisemmat kuin mun nuoruudessani, olen silti sanonut omille lapsilleni, että ainakin jokin ammatti kannattaa hankkia ennenkuin alkaa hankkimaan lapsia. Koskaan kun ei voi tietää, millaisia ne lapset ovat ja jaksaako opiskella enää pienten lasten vanhempana. Helposti käy niin, että ekan lapsen jälkeen tulee toka ja mahdollisesti kolmaskin ja hups vaan, kun ollaankin jo yli kolmekymppisiä eikä vielä yhtäkään ammattia hankittuna eikä edes opintoja aloitettuna. Ja olisi tietysti hyvä, että myös heidän puolisoillaan olisi ammatti ennen perheen perustamista.

Ei sinun tarvitse olla huolissani minusta, sillä minulla on kyllä akateeminen loppututkinto ja työpaikka minne palata. Eli en ole aloittaja.

 

Ja niitä puolisonsa laillisia holhoojia onkin ihan hiton paljon

Kuten myös rahansa vereen viskanneita.

 

[QUOTE="vieras";27280497]Kuten myös rahansa vereen viskanneita. [/QUOTE]

Hups, "froidilainen" lipsahdus. Tarkoitin "rahansa mereen viskanneita", mutta itse asiassa lapsia tehneitä voitaisiin kyllä sanoa "rahansa vereen viskanneiksi"...

 

[QUOTE="vieras";27280497]Kuten myös rahansa vereen viskanneita. [/QUOTE]

no niitähän on vaikka kuinka paljon huonoja päätöksiä maailmaan mahtuu ja on mahtunut jo.

 

[QUOTE="Vaimo";27280474]Olen samaa mieltä. Minusta on huolestuttavaa, miten paljon perheitä nykyään perustetaan ilman, että on hankittu minkäänlaista koulutusta ja/tai ammattia.[/QUOTE]
Mä vaihdoin alaa lasten ollessa kouluikäisiä ja uskoisin lasteni vielä muistavan, miten väsynyt olin, kun päivät olin töissä, illat koitin viettää lasten kanssa ja tehdä pakolliset kotityöt ja yöt ja viikonloput opiskelin. Ja lapset olivat silloin sentään jo isoja. Pienten lasten kanssa en varmaankaan olisi jaksanut tai ainakin olisi pitänyt olla puoliso, joka huolehtii huushollista ja lapsista. Ja mielellään vielä rahastakin. Puolet avioliitoista päättyy eroon ja vaikkei tietenkään kukaan ajattele sen osuvan omalle kohdalle, niin mahdollisuus siihen silti on. Opiskelijan pienellä budjetilla eläminen on huomattavasti helpompaa, jos ei tarvitse huolehtia kuin omasta toimeentulostaan.

 

Hah!!! Ap meinasi päästä sieltä missä aita on taas matalampi. On se kumma, kuinka raha ihmistä muuttaa. Varmaan olisit vinkumassa myös siitä, jos ukkos olisi työllä ja vaivalla säästänyt tuon rahan unelmaansa, ilman mitään perintöä. Ahne p**ka olet. Jos kerran olet vielä elätettävänä, niin tosiaan kannattaisi olla ihan hiljaa. Äijäs kun tarpeeks leipiintyy tuohon, se ottaa mersunsa ja huristelee tiehensä. Sitten vasta kusiset paikat onkin sulla!

 

[QUOTE="vieras";27280494]Ei sinun tarvitse olla huolissani minusta, sillä minulla on kyllä akateeminen loppututkinto ja työpaikka minne palata. Eli en ole aloittaja. [/QUOTE]
Sorry, sekoitin aloittajaan

 

Ei kuulu ikinä miehen voida vaikuttaa abortin mahdollisuuteen, IKINÄ. Se miten se asia tulisi hoitaa on että mies vapautetaan rahallisista velvoitteista jos vastoin hänen tahtoaan nainen pitää lapsen.

Silloin ei kajota naisen oikeuteen päättää kehostaan / lapsen saamisesta, mutta annetaan vahinko / onnettomuus tilanteisiin selkeä mahdollisuus miehellä olla syyntakeeton toisen omaan päätökseen.

Jännää miten näet raskauden/abortin lähinnä taloudellisena asiana. Minusta tulevalla isällä pitäisi olla yhtä paljon sanavaltaa mitä tulevalla äidillä, sillä kyse on kummankin lapsesta. Eli lapsen pitäisi saada syntyä, vaikka nainen abortin haluaisi.

Siinä olen samaa mieltä, että taloudellista vastuuta ei pitäisi olla, mikäli mies ei lasta halua. Aivan samoin kun naisen tulisi vapautua taloudellisista velvoitteista lapsen synnyttyä, mikäli ei lasta halua. Mutta kuten sanoin, käytännössä asiat eivät koskaan voi muuttua niin että tasa-arvoa tässä asiassa olisi.

 

Mä en nyt koko ketjua sori vaan jaksanut selata, mutta mun mielestä vaikka toinen saisikin henkilökohtaisen perinnön, niin kyllä se ainakin osittain pitäis yhteiseen elämään käyttään. Mun mielestä auto on ehkä kaikkein huonoin sijoituskohde minkä keksin. Tietenkin vaimon pitää myös oma osuutensa perheen elämään panostaa, jos se vaatii töihin menoa, vaikka lapset olisi pieniä, niin sitten tarvii mennä töihin.

 

Pakko jatkaa tuota vuokra-asunto kuviota. Sitähän voisi ostaa pääkaupunkiseudulta yksiön alueelta, jolla paras panos-tuotossuhde eli saisi kohtuu hinnalla asunnon vs. vuokratuotto ja ehkäpä vielä arvonnousupotentiaalia (vaikka alueelta, johon on tulossa metropysäkki länsimetron myötä). Sitten vaan laskemaan, paljonko jää verojen ja vastikkeen jälkeen käteen. Tuolla summalla sitten lyhentää autolainaa. Aikanaan, kun auto maksettu, olisi vielä tuo asunto raksuttamassa tuloa. Ei aina tarvitse tehdä työtä saadakseen rahaa, vaan voi laittaa rahan tekemään tuotä itselle.

Tokikin tuo edellyttää, sitä, että ihan unelmien autoa ei voi ostaa (taitaisi lyhennykset olla sitä luokkaa), mutta, jos pitää niin hetken lapsi olla, niin eipä sitten vaurastutakaan.