Meillä on sun rahat ja mun rahat. Täysin mieheni vaatimuksesta. Ollaan sovittu mitkä laskut kumpikin maksaa ja niistä mieheni pitää tiukasti kiinni. Nyt vaan on sellainen tilanne, että musta tuntuu etten enää jaksa tätä. En jaksa miehen piheyttä ja tarkkuutta rahojensa kanssa.
Ollaan sovittu, että sähkölasku maksetaan vuorotellen ja ruuat ostetaan aina vuorotellen eli toinen ostaa aina koko kuukauden ruuat. Mä maksan lisäksi kaikki omat laskut ja lasten kulut. Mies maksaa kaikki taloon liittyvät laskut. Tässä kuussa oli mun vuoro maksaa sähkölasku ja ruokienkin ostaminen osui mun kohdalle kun vaihdettiin vuoroja. Jouduin kuitenkin toteamaan kun sähkölaskun näin (350?) että mä en voi molempia nyt maksaa, raha ei yksinkertaisesti riitä (saan kuussa 700?). Tästä mies suuttui ihan kunnolla ja lupasi maksaa ruuat vasta siinä vaiheessa kun "kiristin" ja sanoin et mennään sitten lasten kanssa mun vanhemmille syömään ja mies saa heille selittää miksi.
No, tässä ei vielä mitään ihmeellistä, mutta nyt postista tuli toisen lapsen sairaalalasku eli sellainen jonka mun kuuluisi maksaa. Mulla ei ole sitä varaa maksaa (160?) joten pyysin jos mies voisi sen nyt maksaa ja mä maksan vaikka osissa sitten takaisin. Ei käynyt. Huusi ja raivosi kuinka joutuu jo mun osuuden (eli ruuat) maksamaan tässä kuussa et muuhun ei suostu.
Ottaa niin päähän ja tuntuu etten tällaista jaksa. Mies on väittänyt, että kyllä perhe ja lapset on rahaa tärkeämpää ja mä oon uskonut. Mutta nyt tämä todistaa, että niin ei ole. Raha merkitsee enemmän.
Eli mä maksan luottokortilla vauvan sairaalalaskun ja mies sai palkkaa 4596,95? josta ei kuulemma ole varaa maksaa sitä 160?.