Mies petti TAAS. mite jatkaa/jaksaa eteenpäin?

["Sadie"]

Erohan tästä tulee. Tämä siis toinen kerta, eri nainen. Mutta miten kivetän itseni hänen edessään, niin etten itke? Miten saan tunteeni kätkettyä? Miten saan kovetettua itseni, etten mene taas samaan vanhaan ja usko hänen selittelyjään?

Käytännön vinkkejä siis kaipaan! Meillä 3-vuotias lapsi, joten en kokonaan pysty välejä katkaisemaan, valitettavasti.

Kiitos tuhannesti jos jollain jotain vinkkejä. Itken täällä töissä nyt salaa silmät päästäni, kotiin mennessä meinasin olla viileä kuin jää.

 

["vieras"]

Miksi sä sitä itkua pidättelet? Kyllä mä itkisin miehen edessä, vain lapsen edessä yrittäisin olla itkemättä.

Ei se mies taida muuttua, jos se on pettänyt jo aiemminkin. Nyt vaan omaa asuntoa sulle ja lapselle etsimään. Lapsi kasvaa ja ymmärtää enemmän ja enemmän: nyt jos annat periksi, taas, niin olet samassa suossa ... no ihan niin kauan kun vaan annat itsellesi tehdä mitä vaan.

 

["Sadie"]

haluaisi näyttää hänelle, kuinka hän taas onnistui satuttamaan mua. Haluaisin olla vahva ja välinpitämätön. Se ei taida kuitenkaan onnistua.

 

[raakalainen]

Jonkun kivan kston mä keksisin sille, että ymmärtäis tekonsa. Jatka lapsen kanssa elämää. Omat vanhempani erosivat kun olin 1v ja hyvin siitä olen selvinnyt ja pärjännyt ilman isää/isäpuolta.

 

["Sadie"]

Minkälaisen koston? Sekin tuntuu niin tyhmältä, varsinkin kun iso osa musta rakastaa vieläkin sitä sikaa.

 

[rietas]

Miksi välittää miehestä, joka vaan loukkaa? Turha tuhlata lämpimiä tunteita sellaiseen äijään, joka kohtele huonosti.

 

["akka"]

[QUOTE="Sadie";26240798]haluaisi näyttää hänelle, kuinka hän taas onnistui satuttamaan mua. Haluaisin olla vahva ja välinpitämätön. Se ei taida kuitenkaan onnistua. [/QUOTE]

Tottakai itket hänen edessään,hypit ja kilut oikeen sydämes kyllyydestä.Kun itku on loppunut toteat että olipas puhdistava kokemus,ilosta itkeminen on sitten terapeuttista,viimein pääsen sinusta eroon.

 

[jihjik]

Älä nyt ainakaan mihinkään kostoon rupea kuten täällä kehotettiin, se ei ole terveiden hommaa. Muuta en osaa neuvoa, tsemppiä!

 

["vieras"]

Ei mun mielestä nyt kannata pidätellä itkua ja surua, päinvastoin, huuda ja raivoa, itke ja paisko ovia jos siltä tuntuu, kunhan ei lapsen sitä näe/kuule.
Nyt alat miettimään käytännön asiat kuntoon, keskityt niihin ja lapseenne.
Minkälaista asuntoa etsit vai potkitko miehen pihalle?
Tarvitseeko hankkia paljonkin huonekaluja tai kodinkoneita?

Tsemppiä!

 

["Sadie"]

Ajattelin potkia miehen pellolle. Jäädään nykyiseen kotiin ainakin vähäksi aikaa lapsen kanssa. En anna sille mitään muuta kuin vaatteensa mukaan, niin ei tartte itse ostaa mitään uutta. Ei rahaakaan ole nyt ihan kauheasti. Kiitos kaikille vinkeistä ja tsempeistä! Lisääkin otan mielelläni vastaan.

Kyllä tää vaan on kauheaa!

 

[Marthe]

Ihan ekaksi itke tosiaan siellä töissä. Tuo tilanne itkettää varmasti niin, että pakko sitä on purkaa. Muuten tulee itku kotona. Jos alkaa miehen edessä itkettää, niin muista kuinka huono ihminen hän on, eikä lainkaan itkusi arvoinen.

Mä en ole mikään kyyninen ämmä, mutta pettäminen on niin väärin kuin olla voi. Se on aivan käsittämättömän heikko ja itsekäs teko. Etenkin kun sen toista kertaa tekee. Mies ei ole sun arvoinen, ei missään määrin, vaikka varmasti häntä vielä rakastat, tottakai.

Että jos tollee koitat ajatella niin ehkä on helpompi olla miehen edessä kylmä. On ihan ymmärrettävää ettet halua itkeä, en minäkään haluaisi.

Tsemppiä jatkoon, pärjäät varmasti.

 

["kokenut"]

Itke ja näytä tunteesi! Näytä, kuinka paljon hän sua satutti. Kyllä se sitten yksinäisinä iltoina muistaa sen ja katuu. Sitten, kun olet taas vahva ja päässyt hänestä yli, hän huomaa, mitä on menettänyt. Sitten se kirpaisee, kun hän huomaa, että enää et itke. Vaikea selittää mun pointtia, mutta siis hän tulee myöhemmin ymmärtämään, että menetti tosi rakkauden.

 

[Myotaelaja]

Mina erosin miehestani noin vuosi sitte, kun han jai kolmannen kerran kiinni pettamisesta. Elamamme on nyt hyvaa lasten kanssa.

Oletko varma pettamisesta_ Kuinka sait sen selville

 

["vieras"]

[QUOTE="Sadie";26240798]haluaisi näyttää hänelle, kuinka hän taas onnistui satuttamaan mua. Haluaisin olla vahva ja välinpitämätön. Se ei taida kuitenkaan onnistua. [/QUOTE]

Ymmärrän tuon hyvin, sillä olen ollut samassa tilanteessa joskus. Mutta näin jälkeenpäin ajateltuna (ja ulkopuolisen silmin) sanoisin että sinulla ja sinun itkulla ei ole mitään hävettävää. Se on ihan normaalia olla surullinen ja pettynyt, koska on tullut loukatuksi niin pahasti.

 

["maariska"]

Toivon sinulle voimia! Todella ja oikeastaa vain aika auttaa kokeemaasi kärsimykseen. Heitä ihmeessä pihalle petollinen mies, ansaitset paremman. Hän on toki lapsesi isä, mutta ajan kanssa varmasti opit suhtautumaan häneen viileästi.

Minullakin oli petollinen mies ja ero tuli vaikka itse olisin halunnut jatkaa!!!! Olin niin oman rakkauteni vanki, että olisin antanut kaiken anteeksi ( vaikka luottamus oli mennyt ja olin ihan hermoraunio) ja vasta vuosien päästä tajusin, että mies oli läpeensä paska. Eron jälkeen minun teki mieli hypätä junan alle, laihduin 7 kg ja olin ihan maassa. Kunnes tapasin nykyisen mieheni! Elämä on hymyillyt uudessa liitossa kohta 10 vuotta! Erotkaa pettureista heti!!!

 

["jeps"]

Mä ymmärrän myös, miks haluaisit olla kylmä ja tunteeton. Mut veikkaan myös, et mua jäis ainakin ko. tilanteessa myöhemmin vaivaamaan, etten sanonut asioita silloin kun ne olisi pitänyt sanoa. Ja tää pitkälle vaikeuttais omaa toipumistani erosta.. ihan hypoteettisesti pohdin..

Tsemppiä

 

[pettäjävaimo]

Miten ois jos antaisit anteeksi? Mun mieskin on aina antanut, ei se sulta nyt kaikki oo pois jos nyt joskus käy muuallakin.

 

["Sadie"]

Tuota anteeksiantoakin jo hätäpäissäni mietin kun kuitenkaan kyse ei ole seksitason pettämisestä. Tälläkin kertaa oli "vain" salaista viestittelyä ja salainen kahvilatapaaminen. Mutta mun sydän ei vaan enää kestä tälläistä. Siksi on parempi erota nyt kun olen vielä suht järjissäni.

 

[pettäjävaimo]

[QUOTE="Sadie";26241220]Tuota anteeksiantoakin jo hätäpäissäni mietin kun kuitenkaan kyse ei ole seksitason pettämisestä. Tälläkin kertaa oli "vain" salaista viestittelyä ja salainen kahvilatapaaminen. Mutta mun sydän ei vaan enää kestä tälläistä. Siksi on parempi erota nyt kun olen vielä suht järjissäni. [/QUOTE]

Itse olen ihminen joka tuntuu juuri tuollaisiin tilanteisiin aina ajautuvan. En tietysti voi sillä puolustella, mutta jokaisella meillä on heikko kohtamme jostakin johtuen ja mulla se on toi, ehkä miehelläsikin. Et voi tietää kuinka paljon miehesi on itseään hillinnyt kuitenkin kun on ollut vaan henkisellä tasolla. Anna mahdollisuus ja anna anteeksi! Ja pyydä hyvät hyvittelyt itselles.. Mä joudun ainakin aina välillä maksamaan tekosiani sitten panostamalla ihan eri tavalla parisuhteeseeni.

 

["silakka"]

Itse olen ihminen joka tuntuu juuri tuollaisiin tilanteisiin aina ajautuvan. En tietysti voi sillä puolustella, mutta jokaisella meillä on heikko kohtamme jostakin johtuen ja mulla se on toi, ehkä miehelläsikin. Et voi tietää kuinka paljon miehesi on itseään hillinnyt kuitenkin kun on ollut vaan henkisellä tasolla. Anna mahdollisuus ja anna anteeksi! Ja pyydä hyvät hyvittelyt itselles.. Mä joudun ainakin aina välillä maksamaan tekosiani sitten panostamalla ihan eri tavalla parisuhteeseeni.

Ei taida olla miehesi mikään järjen voitto.

 

["vieras"]

[QUOTE="Sadie";26241220]Tuota anteeksiantoakin jo hätäpäissäni mietin kun kuitenkaan kyse ei ole seksitason pettämisestä. Tälläkin kertaa oli "vain" salaista viestittelyä ja salainen kahvilatapaaminen. Mutta mun sydän ei vaan enää kestä tälläistä. Siksi on parempi erota nyt kun olen vielä suht järjissäni. [/QUOTE]

Fiksusti ajateltu, peli pitää puhaltaa poikki ennen kuin menetät oman mielenterveytesi.
Olet miehelle jo antanut uuden mahdollisuuden ja se on vaatinut paljon anteeksiantoa ja tässä seisoo kiitos.

Hyvä että potkit miehen ulos. Yritä pitää kaikki tärkeimmät ja kalleimmat tavarat itselläsi. Kaikki mitä päivittäin tarvitset, kaiken hankkiminen uusiksi tulee maksamaan paljon ja rahaa ei eron jälkeen varmasti liikaa ole.

Onko sulla ystäviä joiden kanssa puida asiaa ja jotka mahdollisesti auttavat käytännön asioissa?

 

["Sadie"]

On mulla ystäviä mutta ahdistaa jo etukäteen ajatus siitä, että joudun taas kertomaan tällaisia uutisia. Kaikki olivat niin iloisia ja onnellisia siitä, että vihdoin meillä menee paremmin. Minä mukaanlukien. Olen ihan pihalla kaikista käytännönasioistakin. mitä kaikkea tulee ottaa huomioon? lastenvalvoja? uusi asunto, mutta se vasta myöhemmin?

 

[pailakka]

Mitä tarkoittaa salaiset viestittelyt ja salainen kahvilatapaaminen? Olivatko ne romanttisia viestejä ja romanttinen tapaaminen? Entä missä kulkee pettämisen rajat?

 

["vieras"]

[QUOTE="Sadie";26241366]On mulla ystäviä mutta ahdistaa jo etukäteen ajatus siitä, että joudun taas kertomaan tällaisia uutisia. Kaikki olivat niin iloisia ja onnellisia siitä, että vihdoin meillä menee paremmin. Minä mukaanlukien. Olen ihan pihalla kaikista käytännönasioistakin. mitä kaikkea tulee ottaa huomioon? lastenvalvoja? uusi asunto, mutta se vasta myöhemmin?[/QUOTE]

Älä nyt hyvä ihminen ala ajatella, että "mitähän ne nuokin minusta ajattelee"! Se ei johda mihinkään hyvään. Jätä avioeropaperit, eiköhän se ole selkein tapa edetä. Se on myös miehellesi vahva viesti siitä, että tällä kertaa olet tosissasi. Ja miksi sinun pitää muuttaa, eikös miehesi voisi lähteä sen uuden onnen syliin...

 

["Sadie"]

Ei minun tarvitsekaan mihinkään muuttaa. Mutta itseäni ahdistaa ajatus siitäkin, että asuisin lapsen kanssa vanhassa kodissamme. Pidin stä jotenkin meidän perheen ihanana turvasatamana ja nyt kakki kotona muistuttaa liikaa tästä saastasta. Ajattelen, että uusi asunto voisi olla uusi alku minulle. En tiedä sitten onko sekin ihan hölmöä.