MIES PAHOINPITELEE LASTEN NÄHDEN!

Pidät sille mukavalle puolisolle ja hyvälle isälle tiukan puhuttelut että pahoinpitelysi on sallittua vain silloin kun lapset ei näe :headwall: :headwall: :kieh:

ei junalauta mitä juttuja taas

 

Itse antaisin sinulle kaksi vaihtoehtoa.
A) Laitat miehesi käymään hoidoissa/terapioissa yms. jotta tuollainen käytös loppuu. Yksikin kerta on liikaa.
B ) Lähdet pois nyt vielä kun se on mahdollista.

 

Mies hoitoon ,kärsii selvästi mielenterveysongelmista.
Itsekkin olen kiivas mutta en todellakaan käytä nyrkkiä.

 

Tässä on sulle vaihtoehdot:
häippäset.

 

siis mieheni ei todellakaan minua hakkaa joka päivä mustelmille vaan tätä tapahtuu aika harvakseltaan.. noin 2-3 kertaa vuodessa. eli tavallaan on helppo antaa anteeksi kun sitä tapahtuu niin harvoin..

Mikä on harvoin. Yhden kerran pitäisi riittää...

Mun exä löi kerran ja se oli myös hänen viimeinen lyönti. Mä otin kaikki 3 lastani ja lähdin!!!
Älä ap jää enää hakattavaksi. Se jättää ikuisen trauman lapsiin, vaikka lyöminen tapahtuisikin harvoin.
Mun äiti aikanaan jäi väkivaltaiseen liittoon ja kaikilla hänen lapsillaan on jonkinlainen trauma.
Mun yks veljistäni on hakannut kaikki tyttöystävänsä. Onneksi hän on sinkku tällä hetkellä.

 

siis mieheni ei todellakaan minua hakkaa joka päivä mustelmille vaan tätä tapahtuu aika harvakseltaan.. noin 2-3 kertaa vuodessa. eli tavallaan on helppo antaa anteeksi kun sitä tapahtuu niin harvoin..

On ilmeisesti päässyt napauttamaan pari kertaa päähänkin :headwall:

Sorry, mun sympatiat ei riitä tuollaisille tossukoille, jotka eivät viitsi, jaksa tai uskalla (ehkä kaikkea?) suojella itseään ja lapsiaan, ja opettaa lapsille miten kanssaihmisiä tulee kohdella.
Älä ihmettele, kun lapset kävelee sun yli jossain vaiheessa. Ethän itsekään arvosta itseäsi, ja annat miehesi kohdella sua kuin kynnysmattoa, joten ei lapsetkaan voi oppia sinua arvostamaan & kunnioittamaan.
Onnea valitsemallasi tiellä - lapsiasi säälin, sinua en.

Sää vaikutat olevan hyvin julma. Lyödä nyt jo valmiiksi lyötyä....

 

Pidät sille mukavalle puolisolle ja hyvälle isälle tiukan puhuttelut että pahoinpitelysi on sallittua vain silloin kun lapset ei näe :headwall: :headwall: :kieh:

ei junalauta mitä juttuja taas

Kyllä lapset vaistoavat äidin pahan olon, vaikka eivät näkisi väkivaltaa. Mun äiti ainakin oli alakuloinen, poissaoleva ja itkuisennäköinen....vaikka me lapset ei aina nähtykkään lyöntejä.

 

ap: etkö todellakaan tajua, että lapsesi tulevat syyttämään sinua pahastaolostaan ja huonosta lapsuudestaan? kun et tajunnut erota.

 

ap: etkö todellakaan tajua, että lapsesi tulevat syyttämään sinua pahastaolostaan ja huonosta lapsuudestaan? kun et tajunnut erota.

Vai syyttäisiköhän sitä isää?

Älkää laittako *askaa niskaan lyötyä kohtaan tai syyllistäkö häntä miehensä teoista.

AP:lle: Mutta siinä on kyllä osa oikeassa, että ajattele myös lapsiasi, kun jäät yhä uudelleen ja uudelleen samaan tilanteeseen....

 

siis mieheni ei todellakaan minua hakkaa joka päivä mustelmille vaan tätä tapahtuu aika harvakseltaan.. noin 2-3 kertaa vuodessa. eli tavallaan on helppo antaa anteeksi kun sitä tapahtuu niin harvoin..

On ilmeisesti päässyt napauttamaan pari kertaa päähänkin :headwall:

Sorry, mun sympatiat ei riitä tuollaisille tossukoille, jotka eivät viitsi, jaksa tai uskalla (ehkä kaikkea?) suojella itseään ja lapsiaan, ja opettaa lapsille miten kanssaihmisiä tulee kohdella.
Älä ihmettele, kun lapset kävelee sun yli jossain vaiheessa. Ethän itsekään arvosta itseäsi, ja annat miehesi kohdella sua kuin kynnysmattoa, joten ei lapsetkaan voi oppia sinua arvostamaan & kunnioittamaan.
Onnea valitsemallasi tiellä - lapsiasi säälin, sinua en.

Sää vaikutat olevan hyvin julma. Lyödä nyt jo valmiiksi lyötyä....

No pitäisikö lässyttää ja lähettää virtuaalihaleja?
Mulla on ollut vastaavanlaisia tapauksia ihan oikeassa elämässäkin, tuttava- ja ystäväpiirissä, ja yllättävää kyllä he ovat eron jälkeen sanoneet että vasta se HERÄÄ PÄSSI- huuto sai jotain tapahtumaan. Niin kauan kun ystävät ymmärsi ja halaili, nainen pysyi miehensä luona, mutta siinä vaiheessa kun kaverit kyllästyi ja sanoi että ihan sama, ota turpaasi kun kerran haluat mutta älä enää ruikuta, niin nainen tajusi ottaa eron.

Joku muu voi halailla ja lässyttää ja ymmärtää. Mä en jaksa. Aikuisen ihmisen, etenkin äidin, pitäisi kantaa vastuunsa ja toimia järkevästi. Vaikka se tarkoittaisi sitä, että pitäisi alkaa tekemään jotain ihan itse, ilman sitä "muuten hyvää " miestä.

 

Onnellinen olet itse ja lapsesi ilman miestäsi. Mies ei ole enää rakastamisen arvoinen kun kerrankin lyö. Ehkä joku päivä lyö lastakin. Ajattele edes sitä jos et ajattele omaa parastasi. Lapset saa traumoja näkemästäänkin;(

 

tutullani on samanlainen elämä ja miehen kanssa silti jatkaa vuodesta toiseen. Jokainen päättää kuinka elämänsä elää, mutta sen sanon, että nainen on idiootti jos antaa itseään hakata ja ei todellakaan ole normaalia tollanen!Lapsista ei myöskään ihan selväpäisiä todellakaan tule vaan vaikuttaa henkisesti kaikkein pahiten ja seuraukset huomaat kyllä vuosien myötä.

 

ei se niin helppoa ole vaan lähteä kun on naimisissa ja kolme lasta itse rakastan miestä, lapset rakstaa isää... mutta ehkä joku terapia voi auttaa miestäni muuttumaan..toivottavasti?

 

tutullani on samanlainen elämä ja miehen kanssa silti jatkaa vuodesta toiseen. Jokainen päättää kuinka elämänsä elää, mutta sen sanon, että nainen on idiootti jos antaa itseään hakata ja ei todellakaan ole normaalia tollanen!Lapsista ei myöskään ihan selväpäisiä todellakaan tule vaan vaikuttaa henkisesti kaikkein pahiten ja seuraukset huomaat kyllä vuosien myötä.

Mä olen samaa mieltä.

Hit me once - shame on you.
Hit me twice - shame on me.

Julmaa, mutta väliäkö sillä.

 

Vaikka se tekee sitä sun mielestä "harvoin", niin joku kerta käy niin, että se lyö ehkä vahingossa kovempaa, kuin mitä tarkoitti, tai sinä kaadut ja saatat saada aivoverenvuodon ja kuolla.

Mä muistan yhden ainoan tapauksen lapsuudesta, kun äiti heitti isää rätillä ja isä rikkoi jonkun tavaran sen jälkeen. Se oli ainoa kerta, kun näin kävi. Teillä sinua hakataan muutaman kerran vuodessa. Lienee sypynyt lasten verkkokalvoille ikuisiksi ajoiksi. :/

 

Niin eihän se vielä sua jatkuvaan hakkaa mut vähitellen se lisääntyy ja raaístuu.Lähde kun vielä pystyt, jonkun kerran jälkeen lapset löytää sut kylmänä lattialta makaamasta.
Mä en käsitä miks sä annat itseäs kohdeltavan tolleen?Eiks sul oo mitään itsekunnioitusta?Ja miten sä lapsille opetat et toisia ei saa lyödä jos annat oman miehen lyödä sua???

 

ei se niin helppoa ole vaan lähteä kun on naimisissa ja kolme lasta itse rakastan miestä, lapset rakstaa isää... mutta ehkä joku terapia voi auttaa miestäni muuttumaan..toivottavasti?

Ei se terapiakaan aina auta eikä ainakaan, jos et ota lapsia ja lähde ja sitten siltä pohjalta alatte työstää asiaa. Ihminen on itsekäs eikä mies siitä miksikään muutu niin pitkään kun ei itse ensin kärsi jostain (=kun lähdet, jää yksin).

 

ei se niin helppoa ole vaan lähteä kun on naimisissa ja kolme lasta itse rakastan miestä, lapset rakstaa isää... mutta ehkä joku terapia voi auttaa miestäni muuttumaan..toivottavasti?

Eihän se helppoa ole, mutta siun pitää nyt ajatella ittees ja lapsiasi

Voihan sitä terapiaa kokeilla, mutta aika kehnosti se toimii

Miten mies itse sanoo lyömisensä jälkeen, miksi lyö?
Katuuko?

 

Eihän tollanen mies oo normaali koskaan!!! Puhun kokemuksesta, jätä se mies vielä kun voit ja pidä huoli, ettei saa tapaamisoikeuksia lapsiin, siis ainakaan ilman valvontaa. Eihän sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu. Itse saan kiittää itseäni, että ajoissa tajusin lähteä. Voi olla ettei pian ois ollut lähtijäksi mihinkään...

 

ap: etkö todellakaan tajua, että lapsesi tulevat syyttämään sinua pahastaolostaan ja huonosta lapsuudestaan? kun et tajunnut erota.

Vai syyttäisiköhän sitä isää?

Älkää laittako *askaa niskaan lyötyä kohtaan tai syyllistäkö häntä miehensä teoista.

AP:lle: Mutta siinä on kyllä osa oikeassa, että ajattele myös lapsiasi, kun jäät yhä uudelleen ja uudelleen samaan tilanteeseen....

Mä syytän mun molempia vanhempia ja olen ajoittain katkera äitiäni kohtaan!!!! Olemme todella harvoin enää tekemisissä.

 

kertokaas mitä pitäis tehdä kun miehelläni on aika kiivas luonne silloin kun se suuttuu jostain,ei ajattele mitä sanoo, mitä tekee,missä tekee, ketkä näkee.ketkä kuulee...eli olen taas aivan mustelmilla ja pahinta tässä on se että lapsemme näkevät oman isän käytöksen.mieheni on kuitenkin normaalisti kaiken puolin mukava puoliso ja isä.

Jaa... mitähän pitäisi teherä?

Jos et hyvä ihminen itseäsi arvosta, niin ajattele edes lapsiasi.

 

Niin, teitä arvostelijoita taas täällä riittää! Adiat eivät ole noin yksinkertaisia. Oli tämä provo tai ei, niin si sitä välttämättä heti tule pakattua tavaroita ja lähdettyä. Ja se nyt vain kylmä tosiasia!!

Meillä tapellaan rajustikin välillä, ollut mustelmilla minäkin, enkä silti ole hakemassa miehestäni eroa! Syytä on ollut minussakin ja joskus joku riita on päättynyt meillä turhan kovin ottein. Mutta kuka antaa minulle oikeuden erota ja ottaa lapset -tuosta noin vain, kun ihan itsekin olen ollut syyllinen samaan käytökseen. Tiedän ettemmme anna oikeaa mallia lapsille, mutta huostaanko heidät pitäisi ottaa? Niin juu, teidän mielestä kyllä!! MInä ene juo, en polta, en kiroile ja olen loistava äiti lapsilleni. Mieheni ei myöskään juo, ei polta, elää muuteoinkin kunnollisesti ja on ihana ja huolehtiva isä ja mies kaikin tavoin. Joskus vain riita menee "yli" ja tulee otettua osumaa.

 

Meillä tapellaan rajustikin välillä, ollut mustelmilla minäkin, enkä silti ole hakemassa miehestäni eroa! Syytä on ollut minussakin ja joskus joku riita on päättynyt meillä turhan kovin ottein. Mutta kuka antaa minulle oikeuden erota ja ottaa lapset -tuosta noin vain, kun ihan itsekin olen ollut syyllinen samaan käytökseen. Tiedän ettemmme anna oikeaa mallia lapsille, mutta huostaanko heidät pitäisi ottaa? Niin juu, teidän mielestä kyllä!! MInä ene juo, en polta, en kiroile ja olen loistava äiti lapsilleni. Mieheni ei myöskään juo, ei polta, elää muuteoinkin kunnollisesti ja on ihana ja huolehtiva isä ja mies kaikin tavoin. Joskus vain riita menee "yli" ja tulee otettua osumaa.

No oliskohan jo aika kasvaa aikuiseksi, kun teillä on niitä lapsiakin...?
Aikuisten pitäisi osata riidellä rakentavasti, ei siten että iskä hakkaa äitiä ja äiti hakkaa iskää.

 

Niin, teitä arvostelijoita taas täällä riittää! Adiat eivät ole noin yksinkertaisia. Oli tämä provo tai ei, niin si sitä välttämättä heti tule pakattua tavaroita ja lähdettyä. Ja se nyt vain kylmä tosiasia!!

Meillä tapellaan rajustikin välillä, ollut mustelmilla minäkin, enkä silti ole hakemassa miehestäni eroa! Syytä on ollut minussakin ja joskus joku riita on päättynyt meillä turhan kovin ottein. Mutta kuka antaa minulle oikeuden erota ja ottaa lapset -tuosta noin vain, kun ihan itsekin olen ollut syyllinen samaan käytökseen. Tiedän ettemmme anna oikeaa mallia lapsille, mutta huostaanko heidät pitäisi ottaa? Niin juu, teidän mielestä kyllä!! MInä ene juo, en polta, en kiroile ja olen loistava äiti lapsilleni. Mieheni ei myöskään juo, ei polta, elää muuteoinkin kunnollisesti ja on ihana ja huolehtiva isä ja mies kaikin tavoin. Joskus vain riita menee "yli" ja tulee otettua osumaa.

Siinä tapauksessa teidän kannattas käydä yhessä tuota pohtimassa jossain tuota, että lyötte toisianne
Tuostahan lapsi ottaa mallia, et ookoo lyödä

 

anteeksi, mutta en ymmärrä miksi tuommoisia pitää puolustaa, tyyliin, on mukava puoliso. Jos pahoinpitelee, niin mielestäni ei voi olla hyvä puoliso. Mulla tuo olisi varmasti ainoa syy erota.

Niin justiin. Ihan sama hakkaako piilossa vai kaikkien nähden. Lapsesi oppivat hyvät tavat kotoa. On sulla tekeminen siinä, et saat pojan ymmärtämään ettei näin kukaan fiksu mies käyttäydy ja tyttös et tuollaiseen ei tarvitse alentua. (siis näin oletettuna et sulla on tyttö ja poika.) ja nämä kommentit kumpuaa ihan mun omasta lapsuudesta, mitä silloin koin.