Mies on alkoholisti

[Väsynyt äiti]

eikä itse edes ymmärrä omaa omgelmaansa, tai sitten ei "piruuttaan" lähde ammatti-auttajan puheille, jota hän kyllä kaipaisi. Olen todella väsynyt, meillä on pienet lapset, jotka kaipaavat isäänsä hänen ollessa töissä. Mies käy töissä, mutta kaikkki vapaat hän juo. Juo siis viikolla arki-illat, kun tulee töistä, ja kaikki viikonloput ja juhläpyhät. Meile kaiki lomat ja pitkät pyhät on painajaismaista aikaa. Mitään kivaa ei koskaan tehdä, mies kun alottaa jo aamusta dokaamisen ja sammuu miten sattuu. Kotityöt ei kiinnosta, ja itsekin olen lopen uupunut yksin pitämään kodin siistinä. Tukea en saa mistään, en omilta enkä varsinkaan miehen sukulaisilta. Erotahan tässä pitäisi, mutta pelkään sitäkin, että ollaan sitten ihan tyhjän päällä, vaikka niinhän nytkin olen melkein yksinhuoltajana, kun ei miehestä mitään iloa ole. Hän ei puhu koskaan ongelmistaan, tarttuu aina pullloon, ensin salaa, ja sitten näkyvästi, kun on tarpeeksi pieruissaan. Tilanne on todella surullinen ja olen aivan yksin tässä helvetissä. Kaipaisin tukea toisilta,joilla vastaava tilanne, ja jos olette eroamassa tai eronneet, niin kokemuksia, miten pääsitte jaloillenne ja miten elämä siitä on jatkunut, entä suhde mieheen ja miten lasten tapaamiset, kun miehellä kuitenkin selvä alkoholongelma? Auttakaa ystävät, auttakaa!

 

[Megan]

Mun ex on alkoholisti, ja ei kyllä sitä itse myönnä. Mä erosin siitä kolmen vuoden liiton jälkeen. Enkä oo katunut pätkääkään, vaikka yh-ksi jäin. Lapset olivat silloin pieniä. Rankkaa on ollut, kun ei ex:n voi luottaa. Meillä ex ottaa lapset, silloin kun sitä huvittaa!!!! Alkoholisti onkin ikuinen lapsi, itsekäs känkkäränkkä
Paremmin ja onnellisemmalla mielellä olen selvinnyt arjesta, kun ei enää sitä viinan huuruista elämää tarvitse kattoa, eikä lasten siitä kärsiä.
Alkoholisti sairastuttaa koko perheen ja lähiympäristön, hyvä linkki www.al-anon.fi . Voimia ratkasuusi, mihin sitten päädytkin. :hug: Itse kyllä koen, että meillä ero oli ainoa oikea ratkasu.

 

[minä]

Minun ex oli myös alkoholisti.Avioliiton aikana alkoi juomaan,eron jälkeen vielä enemmän.Viina oli eron syy... Meillä on kaksi alaikäistä lasta,jotka jäivät isättömäksi pari kuukautta sitten.Isä alkoholisoitui,eikä lähtenyt hoitoon, viimeinen vuosi meni juodessa ja nukkuessa.Lopuksi oli niin väsynyt ,että päätti itse päivänsä.Muista,alkoholismi on sairaus,josta ei itse pääse eroon,täytyy olla tahtoa hakeutua hoitoon.Niin kauan,kun ei itse huomaa sairauttaan,kukaan ei voi auttaa.Voimia sinulle, niitä tarvitset.Miehesi on mielestäni nyt jo kovasti avun tarpeessa,viina on saanut jo otteen.Koita puhua hänen kanssaan,sillä jos ei hae apua,on vaikea jatkaa yhteistä elämää.

 

[AkateeminenMamma]

Minä tekisin näin:

Muuta lasten kanssa miehen luota pois.

Jos yhä rakastat häntä ja ilman hänen sairauttaan voisit viettää loppuelämäsi hänen kanssaan niin kerro se hänelle ja ilmoita, että kun hän on ammattiavun turvin raitistunut ja useita kuukausia raittiina pysynyt niin perhe-elämän uudelleen aloittamista voi kokeilla. Näette sitten rakastatteko toisianne molempien ollessa selvinpäin.

Vaikka perheessä ei olisi eksplisiittistä fyysistä tai henkistä väkivaltaa niin lasten pakottaminen kasvamaan asuinympäristössä, jossa vaikuttaa vanhemman alkoholismi on itsessään jo henkistä väkivaltaa. Jos todella pistät lastesi hyvinvoinnin etusijalle, et altista heitä elämälle alkoholistin kanssa. Niin kauan kuin alkoholisoituneen vanhemman selvinpäin pysyttelystä ei voi olla täysin varma tulee tapaamiset toteuttaa valvotusti.