Mies muutti mielensä .........

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja newbie
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ihania tarinoita.. voisin laittaa mieheni tekosyyt vaikka ranskalaisin viivoin, siis mitä olen kuullut tähän mennessä

-kummilapsiin ja hänen sisarustensa lapsiin kunnolla keskittyminen ja panostaminen?

- pahimmassa tapauksessa koliikki
-
-meillä on aina niin mukavaa kaksin

- täytyis tehdä remontti (ihan vaan muutema asia että koirat pysyy tarvittaessa erossa lapsesta ja muita pikku turvajuttuja)

-en halua että joudut kokemaan (minä) sellaisen helvetillisen tuskan (synnytys)

-lapsi vie kaiken ajan ainakin alussa ja ahdastakin tulee.. (ei oikeasti tulisi)
 
Kuulostaa käytännön mieheltä, ei paljon tulevaisuutta ajattele :). Eiköhän se mieli vielä muutu... Totuus on se, että harva nainenkaan on kovin valmis äidiksi ennenkuin tilanne on päällä, eikä lapselle ole koskaan kalenterissa tyhjää aikaa. Kyllä nuo asiat asettuu sitten kun lapsi tulee.
 
Ihania tarinoita.. voisin laittaa mieheni tekosyyt vaikka ranskalaisin viivoin, siis mitä olen kuullut tähän mennessä

-kummilapsiin ja hänen sisarustensa lapsiin kunnolla keskittyminen ja panostaminen?

- pahimmassa tapauksessa koliikki
-
-meillä on aina niin mukavaa kaksin

- täytyis tehdä remontti (ihan vaan muutema asia että koirat pysyy tarvittaessa erossa lapsesta ja muita pikku turvajuttuja)

-en halua että joudut kokemaan (minä) sellaisen helvetillisen tuskan (synnytys)

-lapsi vie kaiken ajan ainakin alussa ja ahdastakin tulee.. (ei oikeasti tulisi)

Mies maalaili sellasta mielikuvaa, että saunaan ei pääsisi kaksin enää, melua tulis enempi, rahaa menis ja jäis matkat tekemättä, taaperot repis hiuksista ja nappais silmälasit, opiskelulle ja töille ois vaikea löytää kotona paikkaa ja aikaa...

ja sit mies sano, että näähän oli kaikki perusteita hankkia lisää lapsia. *huoks*

Vauvakuumeen kourissa. :p
 
Kiitos vieras, toivotaan, ja juu on todellakin käytännon mies.... valitettavasti tässä asiassa, onneksi joissain muissa. Juttelen jo tänään tästä kunhan tulee kotiin.. pidän teidän kommentit mielessä... kolmen äiti, kyllä oli cowardly lapsellinen teko ex- mieheltä mutta ihanaa että ootte onnellisia. tapaako isä lapsiaan?:hug:
 
Mun mielestä iso juttu ja ehdottomasti nostaisin kissan pöydälle ennenkuin on liian myöhäistä. Selvittäisin perin pohjin onko mies varma päätöksestään (en jäisi odottelemaan, ikää teillä on kuitenkin JO 26...) ja lähtisin, mikäli olisi. Ikävä tosiasia :(
 
Kiitos kun pidätte mut tosiasioista selvillä, tästä kamalasta tilanteesta huolimatta ero tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta. Onko reilua sanoa että mulla on noin 6-8 hyvää vuotta vielä, mutta hänellä ei ole aikataulua oikeestan joskus tulla isäksi?
 
ihanaa astrolabe että joku muukin on vauvakuumeessa. Musta on tuntunut ettei kenenkään oo tarvinnu olla, kaikki on saanut haluamansa...:'(

Noo, itsekin tässä 1,5 vuotta odotellut että koska tuo mies mahtaisi olla valmis.. Minulla tsin 2-vuotias tyttö, joka sisarusta kaipailee. Kaikki vauvantarvikkeetkin kaapin perällä odottelevat :/ en kykenisi elämään miehen kanssa, joka ei halua lapsia.
 
AP, ollaan melko samassa tilanteessa.

Itse olen 26v ja mies 28.
Olemme seurustelleet 8,5v ja asuneet yhdessä 6,5v.

Meillä ei ole lapsia, ei olla naimisissa ja tuntuu ettei miehellä ole mikään kiire. Naimisiin ei mies kuulemma halua ikinä.

Mä taas en tiedä haluanko lapsen. Mietityttää mikä on pielessä kun ei tunnu ikinä olevan ajankohtaista.
Lähiaikoina olen alkanut epäillä että ehkä me molemmat tiedetään ettei ollakaan niitä "oikeita" toisillemme kun ei suhde etene tavallaan mihinkään.

Huoh,vaikeaa.

Miksi teillä on mennyt näin pitkään ilman lapsia? Onko teillä ollut koulut kesken tai halusitte parantaa rahatilannetta..vai miksi?

Monet kun tuntuu hankkivan lapsia jo vuoden sisällä tapaamisesta..
 
Kun puhutaan näin isosta asiasta kuin lasten hankkimisesta, niin täyskäännös on tietysti epäreilu.
Ja kun biologia on vielä niin armoton, että naisen hedelmällisyys vähenee nopeastikin, niin aikaa ei noihin mielenmuutoksiin sitten liiemälti ole. Naisen kannalta voi olla kohtalokasta odottaa vuosia, että mies kypsyy päätöseen.
Kun naiselta on lapsentekovuodet ohi, niin miehellä on kuitenkin vielä mahdollisuus omiin lapsiin jonkun nuoremman kanssa, jos mieli kuitenkin taas muuttuu.
Teillä on vakavan keskustelun paikka siitä, mitä haluatte oikeasti elämältä ja kenen kanssa. Kun on pakotettu johonkin päätökseen, niin katkeruudelta ei voi säästyä, enkä usko avioliiton kestävän sellaista.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
Olen ollut osittain samassa tilanteessa aiemmin, mutta se on niiin pitkä juttu, että ei siitä sen enempää. Silloin vaikeimpina aikoina minua auttoi se, kun yksi amerikkalainen tv-psykiatri (jaa-a, dr. Phil varmaan..) puhui siitä, että parisuhteessa on tärkeää ratkaista asiat sen puolison toiveen mukaan, jolle tämä ratkaisu on merkittävämpi. Hän käytti esimerkkinä juuri tätä, että kun toisen puolison elämän tärkeimpänä asiana on lapsen saaminen, niin toiselle puolisolle tähän suostuminen ei ole niin dramaattinen asia kuin toiselle puolisolle olisi lapsettomaksi jääminen. Tiedän, etteivät nämä asiat käytännössä näin yksinkertaisia ole. Ehkä on vielä mahdollista, että miehesi miettii tilannetta ja kuitenkin lopulta pitää ihan hyvänä ajatuksena lapsen saamista.
 
Minusta ei ole mitään outoa siinä, että on kauan kahdestaan ennenkuin saa lapsia. Meidän tuttavapiirissä kaikkien ekat lapset on syntyneet n. 30-vuotiaille. Ihan vain sen takia, ettei asia ole tuntunut ajankohtaiselta ja monet on opiskelleet yliopistossa.
 
Odotimme tarkoituksella, siis minäkin. sovittiin että kun muutetaan Suomeen (asuimme englannissa silloin ja emme halunneet hankkia lasta siellä) ja saamme molemmat työn, voimme alkaa yrittämään. Nyt tuli se aika. Ja miehen mielenmuutos...
 
Tessille, mieti tarkkaan ja ole itsellesi rehellinen kun mietit kahta asiaa.. 1) rakastatko miestäsi vai oletteko tottumuksesta yhdessä? 2) tunnetko itsesi rakastetuksi miehesi puolelta? mieti tarkkaan. Ei kaikki suhteet ole edes tarkoitettu etenemään millään kaavalla ja Katylina otan osaa.. onko syyt ns "järkeviä?" ettei toista lasta voida tehdä?
 
Muuhun kantaa ottamatta: Lasten lukumäärän suunnittelu etukäteen ei aina mene niin, kuin haluaisi. Mekin oltaisiin haluttu vähintään 3 lasta, haluttaisiin vieläkin. Mutta kun tuo luonto ei vain jostain syystä suostu meille enempää lapsia antamaan. Yksi meillä on, hyvä näinkin. Ja jos me joskus vielä oma ihana pieni nyytti lahjaksi saadaan, niin olemme siitäkin todella onnellisia.
 
toivon saksamamma kaikkea hyvää.. tässä oli kyse vain siitä että mies ei halua edes yrittää, edes ottaa selvää saisimmeko lapsen/lapsia........tiedän ettei tollasia voi päättää.. se oli lähinnä sellaista haaveilua...
 
jos ikää jo 26v mut kuitenkin aikaa etsiä uusi mies ni sen tekisin! ei kannata jäädä odottamaan jospa mies mieltään muuttaisi..jos siis lapsen saaminen on sulle TÄRKEÄÄ
 
Tiedän että mies suostuu, jos uhkaan erolla. Minusta se on väärin tehty kaikesta huolimatta.. Oliko Laci Rocha Petersonin tarina uutinen suomessa... se oli murheellinen tarina siitä mihin miehen lapsikammo voi pahimmillaan johtaa. tietenkään mies ei voi olla normaali, mutta oli ollut normaali ja erittäin pidetty aina tragediaan asti. En siis pelkää mitään sellaista, se oli vain yksi kamala tarina joka on jäänyt mieleen.........
 
Mä sanoisin miehelle, että nuo sen sanomat syyt, miksei lasta voisi hankkia, on ihan naurettavia (siis koiria varten pitäisi asentaa joku portti tmv? vaikka tulisit heti ekasta yrityksestä raskaaksi, olisi teillä 10kk aikaa laittaa se :D meidän asunnosta puuttui KEITTIÖ muistaaksenii vielä 2kk ennen laskettua aikaa... Ja meidän vauvalla ei ollut koliikkia ja sain hemmetin hyvät kivunlievitykset synnytyksessä) ja jos ei lasta todellakaan halua, niin olisi reilua sanoa se suoraan ilman tekosyitä.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
Kiitos sinulle, aionkin sanoa että nuo syyt on naurettavia, kerro nyt tosissasi mikä siinä mättää, vai oikeestiko olet nyt muuttanut mieles näin tärkeästä asiasta jota aikoinaan oikein minulta vaadit.... kerron jos kiinnostaa mikä vastaus tuli :)
 
Ei toi musta nyt ole vielä pitkä aika olla yhdessä hankkimatta lapsia :O Huomaa taas et palstalla se on enemmän sääntö kun poikkeus et vuoden sisään muutetaan yhteen koska nainen on raskaana, saadaan lapsi, mennään naimisiin ja toinen vauva alulle. Ja tossa järjestyksessä. Me oltiin mieheni kanssa 7 vuotta yhdessä ennen kuin saimme ekan lapsen, ikää molemmilla silloin 25v. Mikä hitto siinä on ettei voida rauhassa tutustua ja viettää yhdessä aikaa ennen niitä lapsia? Sama koskee uusperheitä. Puol vuotta erosta pitää olla jo uuden kanssa yhteenmuuttosuunnitelmat ja ehkäisyt heitetty mäkeen. Te olette vielä nuoria, teillä on hyvin aikaa vielä muuttaa mieliänne, keskittyä toisiinne ja kypsytellä ajatusta lapsesta. Älä nyt ainakaan kuuntele näitä JSSAP puheita.
 
[QUOTE="vieras";26998121]Ei toi musta nyt ole vielä pitkä aika olla yhdessä hankkimatta lapsia :O Huomaa taas et palstalla se on enemmän sääntö kun poikkeus et vuoden sisään muutetaan yhteen koska nainen on raskaana, saadaan lapsi, mennään naimisiin ja toinen vauva alulle. Ja tossa järjestyksessä. Me oltiin mieheni kanssa 7 vuotta yhdessä ennen kuin saimme ekan lapsen, ikää molemmilla silloin 25v. Mikä hitto siinä on ettei voida rauhassa tutustua ja viettää yhdessä aikaa ennen niitä lapsia? Sama koskee uusperheitä. Puol vuotta erosta pitää olla jo uuden kanssa yhteenmuuttosuunnitelmat ja ehkäisyt heitetty mäkeen. Te olette vielä nuoria, teillä on hyvin aikaa vielä muuttaa mieliänne, keskittyä toisiinne ja kypsytellä ajatusta lapsesta. Älä nyt ainakaan kuuntele näitä JSSAP puheita.[/QUOTE]

Mun mielestä tässä on pointti se, että josko ne tavoitteet elämässä ovat muuttuneet, ei suinkaan mistään JSSAP-jutuista. Ei voi jakaa elämäänsä ihmisen kanssa, joka haluaa tulevaisuudelta jotain ihan muuta kuin sinä. Miksi ihmeessä tuhlata vuosia sellaiseen?
 

Yhteistyössä